Kuivan ilman koostumus merenpinnan korkeudella:
N2 78,08%
O2 20,94%
Ar 0,93%
CO2 0,03%
Ilma sisältää paikasta ja ajasta riippuen vaihtelevan määrän vesihöyryä jopa useita prosentteja.
Osaako joku perustella, miksi CO2 on niin merkittävä kasvihuonekaasuna vaikka vesihöyryyn verrattuna? Miksi CO2 absorpoi niin voimakkaasti infrapunasäteilyä jo mitättömissä pitoisuuksissa kuin jokin katalyytti? Jalokaasu argoniakin on huomattavasti enemmän (kaikkien TIG-hitsaajien iloksi).
Varmaan joku löytää helposti tiedejulkaisun, jossa on tutkittu infrapunasäteilyn absorpotumista kaasuseoksissa, joissa CO2 on vaihdellut välillä 0 - 0,06% (eli ei yhtään tai nykyarvo tuplana).
Entä jos sen sijaan vesihöyrypitoisuus vaihtelee välillä 0 - 8%, millaiset läpi menneen valon ja infrapunan absorptio spektrit saatiin?
Voimakkain kasvihuonekaasu lienee sellainen, joka laskee ilmakehän läpi auringon valon mutta pidättää takaisin heijastuvan lämpösäteilyn.
Sellaisella tutkimusraportilla olisi painoarvoa.
Vielä sitten, tässä ilmastoväittelyssä sivuutetaan aina merivirtojen vaikutus. Kuka väittää, ettei niillä olisi suuri vaikutus ilmastoon?
N2 78,08%
O2 20,94%
Ar 0,93%
CO2 0,03%
Ilma sisältää paikasta ja ajasta riippuen vaihtelevan määrän vesihöyryä jopa useita prosentteja.
Osaako joku perustella, miksi CO2 on niin merkittävä kasvihuonekaasuna vaikka vesihöyryyn verrattuna? Miksi CO2 absorpoi niin voimakkaasti infrapunasäteilyä jo mitättömissä pitoisuuksissa kuin jokin katalyytti? Jalokaasu argoniakin on huomattavasti enemmän (kaikkien TIG-hitsaajien iloksi).
Varmaan joku löytää helposti tiedejulkaisun, jossa on tutkittu infrapunasäteilyn absorpotumista kaasuseoksissa, joissa CO2 on vaihdellut välillä 0 - 0,06% (eli ei yhtään tai nykyarvo tuplana).
Entä jos sen sijaan vesihöyrypitoisuus vaihtelee välillä 0 - 8%, millaiset läpi menneen valon ja infrapunan absorptio spektrit saatiin?
Voimakkain kasvihuonekaasu lienee sellainen, joka laskee ilmakehän läpi auringon valon mutta pidättää takaisin heijastuvan lämpösäteilyn.
Sellaisella tutkimusraportilla olisi painoarvoa.
Vielä sitten, tässä ilmastoväittelyssä sivuutetaan aina merivirtojen vaikutus. Kuka väittää, ettei niillä olisi suuri vaikutus ilmastoon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lämpösäteily ei kai juuri heijastu, vaan auringon säteily (valo, UV, infra yms.) lämmittää maan pintaa joka lämmetessään alkaa säteillä lämpö- eli infrapunasäteilyä avaruuteen.
Kyllä heijastuu. Ainakin jos uskomme termodynamiikan lakeja. Ainoastaan nm "musta kappale" absorboi kaiken itseensä kohdistuvan heijastuksen. Täydellisen mustaa kappaletta ei ole olemassakaan, vain teoreettisissa laskuissa.
Vaikka täältä saa aika usein lukea etteivät vanhat lait pidä paikkaansa, alkaen Arkhimedeen laista, sitruunakappokierrosta jne jne.
Kukahan mittaisi itä aasian päällä makaavan kilometrien korkuisen savusumun ilmaston lämpenemis vaikutuksen.
Vostok jääaseman kairaus mittaukset näyttivät historiasta hiukkaspitoisuuden nousun aina ennen lämpötilan nousua, CO2 seurasi vasta lämmön nousua. Pelkään että nyt haukutaan enemmän CO2:ta syynä kuin että se on seurausta pienhiukkasten aiheuttamasta lämmönnoususta.
Pienhiukkaset päinvastoin viilentää ilmastoa. Näin on käynyt suurten tulivuorien purkauksien jälkeen ja miksi muuten puhuttaisiin "ydintalvesta" mahdollisen ydinsodan jäljiltä.