Tuossa viikonloppuna tuli Teemalta joku dokkari, jossa oli ranskalainen astronautti joka oli viettänyt puolivuotta venälaisellä MIR-avaruusasemalla. Pari seikkaa jäi mietityttämään:
Fransmanni sanoi, että raketin noustessa oli tiiviisti painautunut istuinta/makuusijaansa vasten, ja sitten yhtäkkiä tuli voimakas töytäisy eteenpäin kun alus poistui ilmakehästä. Onko tuo ilmakehän raja todellakin niin selvä, että se aiheuttaa tuollaisen selvän töytäisyn?
Astronautit olivat avaruuskävelyllä, ja ranskalainen sanoi, että puvuissa ei ole lämmitystä ollenkaan, vaan keho lämmittää sitä joten täytyy pysyä liikkeessä. Olivatko nuo kaverit ns. vakuumissa, jossa on noin -270 celsiusta, vai alkaako vakuumi jostain muualta? Entä jos he olivat -270 pakkasessa, niin miten aika ohuen näköinen puku voi olla niin hyvin lämpöeristetty, että se ei tarvitse omaa lämmitystä, vaikka herrat olivat käsittääkseni useamman tunnin avaruuskävelyllä?
Fransmanni sanoi, että raketin noustessa oli tiiviisti painautunut istuinta/makuusijaansa vasten, ja sitten yhtäkkiä tuli voimakas töytäisy eteenpäin kun alus poistui ilmakehästä. Onko tuo ilmakehän raja todellakin niin selvä, että se aiheuttaa tuollaisen selvän töytäisyn?
Astronautit olivat avaruuskävelyllä, ja ranskalainen sanoi, että puvuissa ei ole lämmitystä ollenkaan, vaan keho lämmittää sitä joten täytyy pysyä liikkeessä. Olivatko nuo kaverit ns. vakuumissa, jossa on noin -270 celsiusta, vai alkaako vakuumi jostain muualta? Entä jos he olivat -270 pakkasessa, niin miten aika ohuen näköinen puku voi olla niin hyvin lämpöeristetty, että se ei tarvitse omaa lämmitystä, vaikka herrat olivat käsittääkseni useamman tunnin avaruuskävelyllä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Töytäisy ei varmaankaan johtunut ilmakehästä poistumisesta, vaan siitä että raketin poltto loppui. Istuimeen kiinni painautunut astronautti koki liikkuvansa eteenpäin koska kiihdytys ei enää painanut häntä istuinta vasten.
Kun ilman tiheys on hyvin pieni niin sen lämpötila ei juurikaan vaikuta avaruuspuvun lämpötilaan, eli lämpö johtuu hyvin huonosti ohuen ilman ja puvun välillä. Lähes tyhjässä avaruudessa kappaleiden lämpötilan määrää säteilytasapaino. Sisäänsäteily on lähinnä auringon säteilyä ja ulossäteily on IR-alueella. Jos aurinko paistaa niin luulenpa että lähinnä puku voisi tarvita jäähdytystä eikä lämmitystä.
Vahvistan ensimmäisen vastaajan vastaukset.
Töytäisy eteenpäin ei johtunut ilmakehästä poistumisesta vaan rakettimoottorin sammuttamisesta. Eihän ilmakehällä edes ole mitään tarkkaa ylärajaa, se vain ohenee ja ohenee jatkuvasti ylöspäin mentäessä. 100 km korkeudella on enää hyvin vähän ilmaa ja 200 km korkeudella vielä vähemmän.
Avaruuden tyhjiöllä ei ole mitään lämpötilaa, koska tyhjiöllä eli ei millään ei voi olla lämpötilaa. Avaruuteen viety lämpömittari mittaa vain omaa lämpötilaansa, joka Maan kiertoradalla riippuu eniten siitä, onko mittari auringonpaisteessa vai varjossa Maan yöpuolella. Samoin avaruuskävelyllä olevan astronautin puvun lämpötilaan vaikuttaa eniten auringonpaiste tai sen puute. Avaruuspuvut tehdään valkoisiksi, jotta ne eivät kuumenisi liikaa auringonpaisteessa. Niihin laitetaan sen verran lämpöeristeitä, ettei astronautti palellu varjossa. Kiertoaika maapallon ympäri matalilla kiertoradoilla on noin 80 minuuttia, josta puolet ajasta ollaan auringonpaisteessa ja puolet varjossa.
Lämpötilasta sen verran, että tyhjiössä lämpö siirtyy tosiaan vain säteilemällä. Sitä kuvaa Stefan-Boltzmannin laki. 310K lämpötilassa (ihmisen ruumiinlämpö) musta kappale säteilee n. 500 W/m2. Toisaalta auringonpaiste lämmittää kai n. 1.5 kW/m2. jos ajatellaan, että avaruuspuvun pinnan lämpötila on lähellä tuota ja puolta puvun pinnasta lämmittää aurinko (lämpöä säteilee pois koko pinta-alasta), niin kyllä vähän plussan puolelle jäädään. Jos aurinko ei paista ja ihminen sisäpuolella tuottaa lämpöä 300 W teholla, jäähtyy puvun ulkopinta (2 m2) jopa 50 celsius-astetta pakkasen puolelle, mutta kyllähän siitäkin muutamalla villapaidalla selviää.