Tiede perustuu havaintoihin ja niiden analysointiin, se joka uskoo tieteeseen, uskoo myös siihen että kaiken voi havaita, ja tätä ei voi todistaa.
Ääretontä tai ikuisuutta ei voi mitata, käsitteet kuitenkin ovat olemassa, eikä ne ole syntyneet tyhjästä. Nykytieteen valossa kaikki muutuu ja muutttaa jatkuvasti muotoaan, totuus muuttuu jatkuvasti, joten kokonaiskuva,saada lopullinen selitys, ihmiselle ja elämälle on tieteen kautta mahdotonta.
Tämän takia on luonnonlaki, että mitä enemmän keräät tietoa, sitä enemmän on kosketuspintaa tiedostamattomaan, tiede ei siis pitkällä aikavälillä lisää turvallisuutta, vaan turvattomuutta.
Nykyinen valtava halu löytää tieteen avulla selitys maailmankaikkeudelle ja elämän alkuperälle,on syntynyt ihmisen tarpeesta saada oikeutus olemassaololleen.
Parhaiten oikeutus olemassaololle, tai merkitys elämälle, syntyy kuitenkin yksinkertaisemmin, se että on osa ryhmää tai yhteisoä, tekee ihmisen tarpeelliseksi muille ihmisille ja antaa oikeutuksen elämälle.
Ääretontä tai ikuisuutta ei voi mitata, käsitteet kuitenkin ovat olemassa, eikä ne ole syntyneet tyhjästä. Nykytieteen valossa kaikki muutuu ja muutttaa jatkuvasti muotoaan, totuus muuttuu jatkuvasti, joten kokonaiskuva,saada lopullinen selitys, ihmiselle ja elämälle on tieteen kautta mahdotonta.
Tämän takia on luonnonlaki, että mitä enemmän keräät tietoa, sitä enemmän on kosketuspintaa tiedostamattomaan, tiede ei siis pitkällä aikavälillä lisää turvallisuutta, vaan turvattomuutta.
Nykyinen valtava halu löytää tieteen avulla selitys maailmankaikkeudelle ja elämän alkuperälle,on syntynyt ihmisen tarpeesta saada oikeutus olemassaololleen.
Parhaiten oikeutus olemassaololle, tai merkitys elämälle, syntyy kuitenkin yksinkertaisemmin, se että on osa ryhmää tai yhteisoä, tekee ihmisen tarpeelliseksi muille ihmisille ja antaa oikeutuksen elämälle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>
Eipä tieteessä kyllä asiat aivan noin päin mene. Paremmin voisi sanoa, että "Tiede tutkii asioita, joita voidaan havaita." Ei tähän eksplisiittisesti kuulu se, että oleteaan kaiken olevan havaittavissa.
Tämäkin on kyllä aika hölmö toteamus. Jos on olemassa jotakin, jota ei voi havaita edes välillisesti (ts. sillä ei ole MITÄÄN vaikutusta mihinkään), ei sen tutkiminen tai sillä spekulointi ole tieteellisessä mielessä kovin mielenkiintoista.
>
Näkisin kyllä asian näin, että vaikka tieteen eturintamalla saattaa tapahtua radikaalejakin muutoksia, niin monet perusasiat eivät kyllä muutu. Esimerkiksi vaikka Einsteinin suhteellisuusteoria mullistikin käsityksen ajasta ja avaruudesta ei se kuitenkaan kumonnut Newtonin mekaniikkaa, laajensi vain.
>
En varsinaisesti ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että kosketuspinta tiedostamattomaan kasvaa...
(Luonnon)tieteen tarkoitus ei ole luoda turvallisuutta vaan selvittää ympäröivän maailman säännönmukaisuuksia. Tätä tietoa voidaan sitten käyttää vaikka turvallisuuden luomiseen, mutta se on eri asia.
>
Niin... Enpä tiedä. Kaipa ihmisen luontaista uteliaisuutta voi tuoksikin kutsua.
>>
Parhaiten oikeutus olemassaololle, tai merkitys elämälle, syntyy kuitenkin yksinkertaisemmin, se että on osa ryhmää tai yhteisoä, tekee ihmisen tarpeelliseksi muille ihmisille ja antaa oikeutuksen elämälle.