Mitä eroa erityisopettajalla ja erityisluokanopettajalla?

ssssssss

Eli mitä eroa näillä kahdella on?

19

15657

    Vastaukset 19

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kieltenope

      Erityisopettaja ei opeta välttämättä aina jotakin oppilasta, vaan esimerkiksi vaan jossain aineessa, lisäksi niitä ketkä on jäänyt jälkeen koulunkäynnissä ja sitten joskus mm. maahanmuuttajia. Erityisopettajat toimivat yleensä opettajina kouluissa ns. "klinikoilla", varmaan tuttu termi.

      Erityisluokanopettajat taas opettavat pienryhmää omassa luokassaan, pienryhmään kuuluu yleensä vilkkaita lapsia, luokallejääneitä, kiusattuja ym.

      Jostain luin että tulevaisuudessa olisi pulaa juurikin erityisopettajista ja erityisluokanopettajista.

      • erityisluokanopettaja

        erityisluokanopettaja opettaa myös esim. harjaantumiskoulussa, autisteja, emotionaalisista ongelmista kärsiviä oppilaita jne. Sama koulutus molemmilla, mutta työ vähän erilaista kuten edellä olevassa vastauksessa jo kuvattiin. eriyisopettaja voi olla ns. laaja-alainen, opettaa ns. normaaliopetuksen oppilaita just klinikalla, esim luki ym. vaikeuksissa (osa aikainen erityiopetus) ja testaileee myös kaikkien luokkien oppilaita. Erityisluokanopettajalla on oma luokka, jota opettaa. Usein erityiskoulussa.


      • ei ole
        erityisluokanopettaja kirjoitti:

        erityisluokanopettaja opettaa myös esim. harjaantumiskoulussa, autisteja, emotionaalisista ongelmista kärsiviä oppilaita jne. Sama koulutus molemmilla, mutta työ vähän erilaista kuten edellä olevassa vastauksessa jo kuvattiin. eriyisopettaja voi olla ns. laaja-alainen, opettaa ns. normaaliopetuksen oppilaita just klinikalla, esim luki ym. vaikeuksissa (osa aikainen erityiopetus) ja testaileee myös kaikkien luokkien oppilaita. Erityisluokanopettajalla on oma luokka, jota opettaa. Usein erityiskoulussa.

        sama. Jos opettaja valmistuu suoraan erityisopettajaksi, niin koulutuksen aikana hän valitsee kumpi hänestä tulee, erityisopettaja vai erityisluokanopettaja. Samoin on nykyään myös erillisisää erityisopettajan opinnoissa, joissa jo hakuvaiheessa valitaan kumpaan työhön suuntautuu.

        Erityisluokanopettajat ovat usein luokanopettajia, jotka ovat jatkaneet siitä pätevöitymistään. Laaja-alaiset eli ne osa-aikaiset eli erityisopettajat taas useimmiten suoraan tuohon ammattiin valmistuneita.

        Itselläni pätevyys molempiin.


      • moista
        ei ole kirjoitti:

        sama. Jos opettaja valmistuu suoraan erityisopettajaksi, niin koulutuksen aikana hän valitsee kumpi hänestä tulee, erityisopettaja vai erityisluokanopettaja. Samoin on nykyään myös erillisisää erityisopettajan opinnoissa, joissa jo hakuvaiheessa valitaan kumpaan työhön suuntautuu.

        Erityisluokanopettajat ovat usein luokanopettajia, jotka ovat jatkaneet siitä pätevöitymistään. Laaja-alaiset eli ne osa-aikaiset eli erityisopettajat taas useimmiten suoraan tuohon ammattiin valmistuneita.

        Itselläni pätevyys molempiin.

        Väärin- nykyisellä tutkinnolla saa erityis- sekä erityisluokanopettajan pätevyyden! Mitään valintoja opiskelun aikana EI ole.
        Vanhalla tavalla valmistuneet ovat luokanopettajia- ja sitten erikoistuneet. Mutta jos pääsee opiskelemaan suoraan erityisopettajaksi, ei välivalintoja tehdä. Oman lukunsa muodostavat ns. kirjekurssierkat.Käyvät muutaman kerran yliopstolla näyttäytymässä ja loput opinnot tehdään "omin päin". Pätevyys sitä sun tätä käytännössä.....


      • kirjekurssierkka
        moista kirjoitti:

        Väärin- nykyisellä tutkinnolla saa erityis- sekä erityisluokanopettajan pätevyyden! Mitään valintoja opiskelun aikana EI ole.
        Vanhalla tavalla valmistuneet ovat luokanopettajia- ja sitten erikoistuneet. Mutta jos pääsee opiskelemaan suoraan erityisopettajaksi, ei välivalintoja tehdä. Oman lukunsa muodostavat ns. kirjekurssierkat.Käyvät muutaman kerran yliopstolla näyttäytymässä ja loput opinnot tehdään "omin päin". Pätevyys sitä sun tätä käytännössä.....

        Pätevyydet (tai siis kelpoisuudet, jos tarkkoja ollan) ja työtehtäväthän jakautuvat näin: ertyisluokanopettajalla on itse asiassa laajempi kelpoisuus kuin laaja-alaisella erityisopettajalla, vaikka nimekkeistä voisi toisin päätellä. Erityisluokanopella on luokanopettajan ja erityisopettajan koulutus, ja hän voi antaa luokkamuotoista erityisopetusta tai luokatonta (huvittava termi tässä yhteydessä...) erityisopetusta.

        Luokaton erityisopetus tarkoittaa esim. puhe-, luku- ja kirjoitusopetusta oppilaille, joilla on vaikeuksia näillä osa-alueilla. Muutoin oppilaat opiskelevat omassa yleisopetuksen luokassaan. Laaja-alaisen kelpoisuudella voi opettaa myös klinikkamuotoisessa luokassa, jossa myös oppilaat vaihtuvat erityisopetuksen tarpeen mukaan; täällä opetus voi olla jo luokkamuotoista esim. tiettyjen jaksojen ajan (tällaiseen ryhmään sain kerran työtarjouksen, vaikka en erityisLUOKANopettaja olekaan).

        Erityisluokanopettajalla on kelpoisuus em. tehtäviin, mutta myös luokkamuotoiseen erityisopetukseen, joka tarkoittaa, että oppilaat opiskelevat lähestulkoon kaikkia aineita koko lukuvuoden samassa luokassa. Moni laaja-alainen erkka ja luokanopettaja toki tekee tätä samaa työtä epäpätevänä.

        Erityisluokanopettaja suorittaa useimmiten erityisopettajan kelpoisuuden luokanopettajaopintojen jälkeen ("kirjekurssilla"). Laaja-alainen erkka voi myös suorittaa opetettavien aineiden monaialaiset opinnot erkan tutkinnon päälle ("kirjekurssilla"), jolloin hän saa kelpoisuuden molempiin tehtäviin.

        Korjatkaa jos olen väärässä, mutta joissakin yliopistoissa saattaa olla mahdollisuus suorittaa nämä molemmat jo perusopiskeluaikana.

        Nämä "kirjekurssierkat" ovat suorittaneet erilliset erityisopettajan opinnot yliopistossa (ainakin Joensuu, Jyvskylä ja Hesa tarjoavat näitä opintoja) samojen opintovaatimusten mukaan kuin muutkin erkat, ja esim. omalla kurssillani 28:lla 30:sta oli erkan opinnot aloittaessaan takana jo vuosien työkokemus ilman kelpoisuutta, kuten itsellänikin. Läsnäolopakkoa koulutukseen kuului vuoden aikana 2 kuukautta 2 viikkoa (ei siis muutamaa näyttäytymistä), lisäksi harjoittelut kouluilla erityisopettajan ohjauksessa. Yhteensä koulutus kesti pohjakoulutuksesta (oliko luokanope, aineenope vai "tavallinen" KM) riippuen 1-1,5 vuotta. En siis kyseenalaista omaa enkä muidenkaan kurssilaisten ammattitatoa sen vuoksi, että kelpoisuus on saatu "kirjekurssilla"...koulutuksesta voisi muuten olla montaa mieltä, siellä sitä istutiin samoilla suurluennoilla toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden kanssa kuuntelemassa luentoja asioista, jotka olimme lukeneet jo pääsykoekirjoista ja oppineet vuosien mittaan omassa työssämme kokemuksen kautta (ja alan kirjallisuuteen sen takia) perehtyen. Pienryhmädemoja jäimme kaipaamaan, mutta eihän moiseen luksukseen nyky-yliopistoilla ole enää varaa.

        Lisäksi kevyt kenttävertailu osoitti, että eroja myös yliopistojen konkreettisissa vaatimuksissa oli...sanotaanko näin suuremmin sormella osoittelematta, että toisessa J:llä alkavassa kaupungissa järjestetyt erkkakoulutukset näyttäisivät olleen käytännössä hiukkasen lepsumpia kuin toisessa...tästähän ei tietenkään mitään validia argumenttia ole.


      • Anonyymi
        moista kirjoitti:

        Väärin- nykyisellä tutkinnolla saa erityis- sekä erityisluokanopettajan pätevyyden! Mitään valintoja opiskelun aikana EI ole.
        Vanhalla tavalla valmistuneet ovat luokanopettajia- ja sitten erikoistuneet. Mutta jos pääsee opiskelemaan suoraan erityisopettajaksi, ei välivalintoja tehdä. Oman lukunsa muodostavat ns. kirjekurssierkat.Käyvät muutaman kerran yliopstolla näyttäytymässä ja loput opinnot tehdään "omin päin". Pätevyys sitä sun tätä käytännössä.....

        Mitähän hyötyä on sellaisesta, että ns. pakollisessa lähiopetuksessa opiskellaan 3 tuntia tukiviittomia. Ajanhukkaa. Viittomakielen tulkit ovat oma ammattiryhmänsä ja opiskelleet viittomia vuositolkulla.

        Tämä on sitä byrokratian tuomaa tehokkuutta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän hyötyä on sellaisesta, että ns. pakollisessa lähiopetuksessa opiskellaan 3 tuntia tukiviittomia. Ajanhukkaa. Viittomakielen tulkit ovat oma ammattiryhmänsä ja opiskelleet viittomia vuositolkulla.

        Tämä on sitä byrokratian tuomaa tehokkuutta!

        Nimenomaan erityisluokanopettajan työssä tukiviittomat voivat olla ainut selkeä kommunikaation keino opettajan ja lapsen välillä! Siksi erityisopettajien olisi tärkeä ymmärtää ja osata edes hieman tukiviittomia :)


    • avustelija

      Tietääkseni erityisopettaja on opiskellut erityisopettajaksi eli lukenut enemmän, mutta erityisluokanopettajana voi olla vaikka epäpätevä tai luokanopettaja.
      Näin ainakin meidän koulussa. Erityiopettajalla on lisätutkinto luokanopettajaan nähden.

      • erityisopettaja

        Ai erityisLUOKANopettaja voi olla epäpätevä mutta erityisopettaja on aina pätevä? :D hmmm... Teidän koulussa ei ole ollut päteviä erityisopettajia, tai sinne ei ole pätevät hakeneet, ja siksi erityisluokkaan on valittu epäpätevä opettaja..


      • avustajaaaaaaaaaaaa
        erityisopettaja kirjoitti:

        Ai erityisLUOKANopettaja voi olla epäpätevä mutta erityisopettaja on aina pätevä? :D hmmm... Teidän koulussa ei ole ollut päteviä erityisopettajia, tai sinne ei ole pätevät hakeneet, ja siksi erityisluokkaan on valittu epäpätevä opettaja..

        Valitan näin voi olla.Ei ole ilmeisesti saatu pätevää.


      • saatta olla
        erityisopettaja kirjoitti:

        Ai erityisLUOKANopettaja voi olla epäpätevä mutta erityisopettaja on aina pätevä? :D hmmm... Teidän koulussa ei ole ollut päteviä erityisopettajia, tai sinne ei ole pätevät hakeneet, ja siksi erityisluokkaan on valittu epäpätevä opettaja..

        epäpätevä töissä, sekä laaja-alaisena että erityisluokassa, ellei pätevää saada niin onhan se joku otettava, ikävä kyllä.

        terv. erityisluokanopettajana työskentelevä luokanopettaja


    • tällä lailla

      erityiluokanopettaja =ELO = pätevyys toimia sekä laaja-alaisena, että luokkamuotoisessa erityisopetuksessa (pääsääntöisesti luokanopettajan pätevyys & opinnot alla)

      erityisopetaja = EO = pätevyys toimia laaja-alaisena erityisopena...ei kuitenkaan luokkamuotoisessa...jollei luokanopen pätevyyttä (usein aineenopen pätevyys ja opinnot takana)

    • Lililian61

      Mutta eikös 'erityisopettajan' titteli ole asetuksella suojattu? Eli pakko olla ylioppilas ja yliopistotutkinto ennen kuin käyttää nimikettä? Vähän niin kuin psykologi-nimikekin on suojattu.

      • Laaja-alainen

        Voi kai sitä käyttää mitä titteliä tahansa vaikka kuka, mutta kelpoisella erityisopettajalla on työhön kelpoisuuden antavat opinnot.

        Tarkat selostukset kelpoisuusvaatimuksista löytyvät esim. OAJ:n sivustolta.


    • fsfs1

      Kuka tahansa voi käyttää mitä tahansa opettajan titteliä, koulutuksesta riippumatta. Näin se vaan valitettavasti on, kun opettajan ammattinimikettä ei ole vielä suojattu.

    • hesasta valmistunut

      kyllä se on Hesa, mikä kouluttaa parhaa eo:t. Ei mitään kirjekursseja. Syksyllä ollaan yliopistolla vähintään kolmena iltana viikossa ja keväällä 4 kk täysipäiväisenä yliopisto-opiskelijana.
      Muualla kirjekurssit mahdollisia

    • KirkkonummiN

      Erityisopettaja opettaa, kun aineopettaja ei halua opettaa, vaan kaataa omat työt hänelle. Näin Kirkkonummella toimitaan.

      • kysymysss

        Miksi aineenopettaja ei halua opettaa? Mitkä omat työt hän kaataa erityisopettajalle? Mitä oppilas haluaa? Miksi erityisopettaja ei halua opettaa?


    • Anonyymi

      Erityispedagogiikan opinnot ovat täysin turhia. Ei mitään tekemistä koulun arjen kanssa.

      Kuka tahansa opettaja voi toimia erityisopettajana koska ainoa merkittävä tekijä on sillä että opettajalla on pieni ryhmä mihin vaikeuksissa olevat lapset voivat tulla ja saada enemmän apua tai on ainakin se lapsi on poissa terrorisoimasta isoa luokkaa jos kajahtanut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun

      Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid
      Maailman menoa
      145
      958
    2. En jaksa

      Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene
      Ikävä
      44
      687
    3. Kissa eli kivuissa useita viikkoja

      Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.
      Tuusniemi
      124
      609
    4. Minkälainen nainen

      Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi
      Ikävä
      21
      608
    5. Okei, eli olet rakastunut

      Hyvä sinä, niin minäkin.
      Ikävä
      65
      568
    6. Yksi asia sen esti

      Etten antanut meille mahdollisuutta
      Ikävä
      36
      552
    7. Jos meillä olisi yhteinen koti

      Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal
      Ikävä
      50
      535
    8. Martinan mauton tyyli

      Voi hyvää päivää 🤣 nyt ollaan oltu Muhiksen kanssa Kultareservin avajaisissa suorat housut jalassa ja 500€ korsetti pää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      154
      526
    9. Arvaako kukaan?

      "Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni
      Haapavesi
      29
      508
    10. Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta

      Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et
      Ikävä
      34
      508
    Aihe