Ihmiset tavoittelee mielekästä elämää. Omista kokemuksista riippuen määräytyy
tuleeko ihmisestä introvertti vai ekstrovertti, sen pohjalta että kummasta hän saa enemmän irti; kokeeko hän itsensä kanssa vietetyn ajan vai toisten kanssa
vietetyn ajan mielekkäämmäksi tavaksi viettää elämäänsä?
Lisäksi ympäristö voi pakottaa oleskeluun yksin tai seuraelämään vaikka se ei tuntuisikaan mielekkäältä.
Kuitenkin nuorena ihmiset ovat erittäin alttiita ympäristön vaikutteille. Siispä nuorena pakotettu yksinäisyys, vaikkei aluksi olekaan mielekästä niin tulee mielekkääksi, yksinoleskeluksi kun organismi muovautumiskykyisessä nuoruudessa on kykenevä muuttamaan itseään tilanteeseen sopivaksi.
Myöhemmällä iällä ihmiset ovat vakiintuneita ja oman itsensä muuttaminen on erittäin tuskallista, vaikeaa ja saattaa horjuttaa mielenterveyttäkin.
Lapsi ja nuori sopeutuu muuttamalla itseään sopeutumaan ympäristöön. Aikuinen sopeutuu muuttamalla ympäristöä sopeutumaan itseensä.
Onko perhekeskeisemmissä kulttuureissa ekstrovertit prosentuaalisesti yleisempiä? Esimerkiksi eikös mustalaisten kulttuuri ole erittäin perhekeskeinen, onko tutkittu että onko heissä enemmän ekstrovertteja kuin introvertteja verrattuna ei-niin-perhekeskeiseen valtaväestöön?
Muuttaako internetin käytön yleistyminen yleistä valtaväestön intro-ekstroverttien prosentuaalisia osuuksia enemmän introverttiuteen päin? Kärjistääkö internet tätä persoonallisuuksien eroa: ekstrovertit sosialisoituvat entistä tehokkaammin internetin avulla ja introvertit käyttävät entistä enemmän aikaa itsekseen?
tuleeko ihmisestä introvertti vai ekstrovertti, sen pohjalta että kummasta hän saa enemmän irti; kokeeko hän itsensä kanssa vietetyn ajan vai toisten kanssa
vietetyn ajan mielekkäämmäksi tavaksi viettää elämäänsä?
Lisäksi ympäristö voi pakottaa oleskeluun yksin tai seuraelämään vaikka se ei tuntuisikaan mielekkäältä.
Kuitenkin nuorena ihmiset ovat erittäin alttiita ympäristön vaikutteille. Siispä nuorena pakotettu yksinäisyys, vaikkei aluksi olekaan mielekästä niin tulee mielekkääksi, yksinoleskeluksi kun organismi muovautumiskykyisessä nuoruudessa on kykenevä muuttamaan itseään tilanteeseen sopivaksi.
Myöhemmällä iällä ihmiset ovat vakiintuneita ja oman itsensä muuttaminen on erittäin tuskallista, vaikeaa ja saattaa horjuttaa mielenterveyttäkin.
Lapsi ja nuori sopeutuu muuttamalla itseään sopeutumaan ympäristöön. Aikuinen sopeutuu muuttamalla ympäristöä sopeutumaan itseensä.
Onko perhekeskeisemmissä kulttuureissa ekstrovertit prosentuaalisesti yleisempiä? Esimerkiksi eikös mustalaisten kulttuuri ole erittäin perhekeskeinen, onko tutkittu että onko heissä enemmän ekstrovertteja kuin introvertteja verrattuna ei-niin-perhekeskeiseen valtaväestöön?
Muuttaako internetin käytön yleistyminen yleistä valtaväestön intro-ekstroverttien prosentuaalisia osuuksia enemmän introverttiuteen päin? Kärjistääkö internet tätä persoonallisuuksien eroa: ekstrovertit sosialisoituvat entistä tehokkaammin internetin avulla ja introvertit käyttävät entistä enemmän aikaa itsekseen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
introverttiä nähneetkään. Miksi muuten ne mannet aina kaupoissa remuaa kuin olis maailman valtiaita, ei ainakaan vaikuta kovin introvertiltä touhulta.
Omat havaintoni asiasta...
Introvertit sosialisoituvat internetin avulla paremmin ja enemmän kuin IRL. Ekstroverteistä se saa esiin lähinnä pahimmat puolet, koska nekin estot mitä on IRL, katoavat netissä.
Ei se mistään kokemuksista määräydy, vaan on perinnöllinen ominaisuus.
vähän vanhaan aiheeseen. Käyn tällä palstalla enää satunnaisesti.
Oletko lukenut Prof. Liisa Keltinkangas-Järvisen tutkimuksia ihmisen persoonallisuuden luonteesta.
Olen saanut hänen käsityksistään sen kuvan, että ihmisen persoonallisuus määräytyy enemmän perinnollisistä tekijöistä, kuin ympäristöstä.
Siis ujo temperamentti on ujo, vaikka se saattaa myöhemmin elämässä muuttaa muotoaan niin, että se ei näy ihmisen käytöksestä kovin selvästi.
Kun me täällä Suomessa pyrimme matkimaan kaikessa amerikkalaista kulttuuria, on introverttia persoonallisuutta ruvettu pitämään jotenkin sairaaloisena.
Sitähän se ei ole, vaan se on persoonallisuuden ominaisuus, jota ei tule pyrkiä muuttamaan.
Itse olen eksrovetti, mutta en pidä sitä hyvänä tai huonona asiana, vaan osana omaa persoonallisuuttani.