Miksi itsemurhan tekeminen on vaikeaa?

Koska tänne tullaan takaisin. Raamatusta on tehokkaasti nypitty pois kaikki jälleensyntymistä tukevat yksityiskohdat, mutta kyllä tänne tullaan takaisin. Ja opetellaan olemaan ihmisiksi. Ja jos ei onnistu, niin tullaan uudestaan.

Itsemurhan teko olisi vähän kuin ottaisi virrat pois tietokoneesta kesken, kun joku iso työ on tallentamatta. Koko työ (elämä) menisi hukkaan. Ja kun virrat laittaa takaisin, pitää aloittaa ihan alusta.
Siksi on ihan hyväkin, että itsemurha on vaikea, mutten tehtäisiin kakki turhaa työtä, elettäisiin "turhia elämiä".

Itsemurhaa harkitsevalla on eräänlainen writer's block - ei tiedä miten jatkaa, eikä siihen auta virran katkaisu.

Koska tänne tullaan takaisin. Raamatusta on tehokkaasti nypitty pois kaikki jälleensyntymistä tukevat yksityiskohdat, mutta kyllä tänne tullaan takaisin. Ja opetellaan olemaan ihmisiksi. Ja jos ei onnistu, niin tullaan uudestaan.

Itsemurhan teko olisi vähän kuin ottaisi virrat pois tietokoneesta kesken, kun joku iso työ on tallentamatta. Koko työ (elämä) menisi hukkaan. Ja kun virrat laittaa takaisin, pitää aloittaa ihan alusta.
Siksi on ihan hyväkin, että itsemurha on vaikea, mutten tehtäisiin kakki turhaa työtä, elettäisiin "turhia elämiä".

Itsemurhaa harkitsevalla on eräänlainen writer's block - ei tiedä miten jatkaa, eikä siihen auta virran katkaisu.

Itsemurhan tekeminen on vaikeaa, koska ihminen ei omista elämää, siksi hänellä ei ole myöskään oikeutta tuhota tuhota sitä. Syvällä sisimmässään ihmisellä on tietoisuus tästä.
Ongelmat, jonka takia itsemurha tehtäisi, eivät ratkeasi, mikään ei muuttuisi.

Itselleni tuli mieleen kaksin syytä, että miksi itsemurhan tekeminen on vaikeata.

Yksi: Epätietoisuus kuoleman jälkeisestä olotilasta. Onko kuoleman jälkeinen olotila helpompi/parempi vai huonompi/vaikeampi kuin elossa/hengissä oleva olotila.

Kaksi: Pelko epäonnistumisesta, jos en onnistukkaan itsemurhan tekemisessä jonka jälkeen halvaannun tai makaan muuten vihanneksena jossakin hoitalaitoksessa sukulaisten ja muitten ihmisten passattavana, hoidettavana ja hössötettävänä, jonka jälkeen elämä olisi vielä huonompaa ja kurjempaa kuin elämä ennen itsemurhan yrittämistä/tekemistä ja jos halvantuneena/vihanneksena olevana ei itse ymmärrä, tiedä tai tajua maalmanmenosta enää mitään. Ni olisi sitten taakaksi muille sukulaisille.

Itse olen miettiny tätä asiaa myöskin tosi paljon. Annan muutamia vinkkejä/neuvvoja jotka itselleni tulee mieleen. Eli nämä on siis minun omia henkilökohtaisia ajatuksia ja mielipiteitä.

Kohta yksi: minulla itselläni on olemassa kahdenlaista pelkoa itsemurhaan liittyen, kohta 1 pelkään epäonnistuvani itsemurhan teossa kohta 2 en tiedä minkälaista tuonpuoleisessa on, eli en tiedä joudunko ikuiseen kadotukseen, seuraako huolet, murheet ja sensellaiset minua tuonpuoleiseen ja jos tuonpuoleinen osottautuukin vielä huonommaksi paikaksi kun tänpuoleinen,, sillä haluaisin tuonpuoleisesta, että vihdoin viimein tuonpuoleisesa saisin olla onnelinen ja elää elämää vailla murheita/huolia.

Kuolema: On suuri hyppy tuntemattomaan ja se herättää useanlaisia tuntemuksia tietäen siitä, että sieltä ei ole enään takaisin paluuta

No ei kai se ole helppoa luopua mistään ja vielä vähemmän siitä, että on edes olemassa.
Jokainen tajuaa ainakin alitajuisesti, että luovuttamalla ainakaan ei saavuta uhtään mitään.

Ihmisellä kuten kaikilla eliöillä on geeneissä elämän jatkumo. Ei tällä pallolla olisi elämää. Ihminen vain tekee itsemurhan. Basillit ja virukset, leijonat jne eivät tee itsemurhaa.

Vastaan sinulle suoraan, että hae apua heti itsetuhosille ajatuksille, niiden kanssa ei kannata jäädä vellomaan . Elämässä on joskus kipeitä asioita ,hae apua keskusteluihin. Terveyskeskuksista, seurakunnista, mielenterveystoimistosta mm.

Elämä ei pääty kuolemaan, joten jos asiat ei ole Jeesuksen kans kunnossa, tämän ajan kärsimykset ei ole mitään kuoleman jälkeisiin verrattuna. Jeesus rakastaa sinua turvaa Häneen, taivas kuulee kun rukoilee Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Vaikka nyt voi olla vaikeeta nähdä valoa, niin jokaisen yön jälkeen tulee kuitenkin aamu, ja joskus vielä se aurinkokin paistaa... älä luovuta, hae apua, turvaa Jeesukseen Hän on todellinen, vaikeudet häntä omin silmin näe välttämättä tässä ajassa. Jotkut on näneet unissa ja ilmestyneistä.

Siunausta ja voimia elämääsi jokaiseen päivään...

Itsemurhan tekeminen on vaikeaa evoluution vuoksi. Se kun ei edistä lajin selviämistä.

Ne joille itsemurha on ollut helppo ratkaisu ylivoimaiselta tuntuviin ongelmiin ovat tappaneet itsensä yleensä jo nuorina, jolloin he ovat olleet osa luonnollista karsintaa. He eivät saaneet lapsia. Itsetuhoisuus on siis piirre, joka pyrkii automaattisesti karsiutumaan pois.

Seuraavat sukupolvet ovat olleet niiden jälkeläisiä, joille itsemurha on tuntunut vastenmieliseltä ratkaisulta ja jotka kynsin hampain ovat yrittäneet tarttua siihen viimeiseenkin oljenkorteen. Kun elämää on tiettävästi tarjolla vain tämä yksi kerta ja sekin on rajallinen niin sen heittäminen pois vapaaehtoisesti ei heille ole tullut kuuloonkaan.

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia niin keskustele asiasta läheistesi kanssa. Älä jää yksin niitä pyörittelemään.

Kuula kalloon on minusta huonosti viimeistelty , se saattaa kimmota , -parenpi "schaumanilainen" kuula suoraan syämmeen , siis helpompi ja varmenpi.

>>Miksi ihminen ei saisi itse päättää,että milloin hän haluaisi nukkua pysyvästi?

Voihan sen päättää, mutta miten toteuttaa päätöksen teko. Vaikka päätös itsemurhasta olisi tehty niin sen toteuttaminen onkin sitten se vaikeampi juttu. Näin ainakin itselläni.

Taitaa tuo itsesuojeluvaisto heittää jäitä hattuun.

Sairas kivuista kärsivä saattaa haluta elämän loppumista jos tulevaisuudella ei ole muuta tarjottavaa, eutanasiasta on nykyään keskusteltu, vaikea eettinen kysymys. Itsemurha ei ole rikos, jokaisella on oikeus päättää päivänsä. Kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan koska eihän sitä tiedä mitä elämällä on vielä tarjottavaa, uteliaisuutta sen verran että katsoo elämän loppuun saakka.

Ite haluisin tappaa itteni. Oon miettiny tekotapaa jo monesti ja suunnitellutkin. Ehkä joku päivä meen junaraiteille. Mulle kuolema olis helpotus vaikka muut sanoo että jäis suremaan tuskin.
Oon nähny jo ihan tarpeeks elämää 29vuotta ja se riittää vallan mainiosti mulle. Olisin toivonut että olisin kuollut silloin lapsena sydänleikkauksessa ni ei tarvis miettiä enää ittensä tappamista. Miks mua ei vois joku tappaa kyllä mä sen itse aion vielä tehdä.

Tunnetaan halu elää ja halu kuolla; niiden suhde määrittää vaikeuden. Biologisesti haluaa selviytyä, ja se vaatii paljon huonoa, että tappaa itsensä sen sijaan.
Käytännössä on myös vaikeus, koska ei voi vain painaa nappia ja varmistettava onnistuminen. Moni keino on myös liian kivulias ollakseen mukava suhteessa nykyolotilaansa. Vaurioituminen ei myöskään ole hyvä asia, ja jos elämä ei päätykään kuolemaan, on tiedostettava, onko siitä haittaa.