http://technology.newscientist.com/article/dn13585-matrixstyle-virtual-worlds-a-few-years-away.html
Grafiikan Turing-testi, on tavoite, että tietokoneella luodaan virtuaalimaailma, jota katsoja ei erota todellisuudesta. Artikkelissa ei esitellä koejärjestelyä, mutta se voisi olla sellainen, että vertailulaitteistossa HD-videokameran välityksellä ohjataan kauko-ohjattavaa laitetta todellisessa ympäristössä ja tavoittena on luoda niin aito reaaliaikainen simulaatio, että katsoja ei erota simulaatiota todellisuudesta, jossa kamera ja todellisuus on korvattu simulaatiolla. Simuloidussa maailmassa pitäisi olla vaikeutta: kasveja, eläimiä, ihmisiä, akustiikkaa ym.
Onnistunee lähivuosina.
Grafiikan Turing-testi, on tavoite, että tietokoneella luodaan virtuaalimaailma, jota katsoja ei erota todellisuudesta. Artikkelissa ei esitellä koejärjestelyä, mutta se voisi olla sellainen, että vertailulaitteistossa HD-videokameran välityksellä ohjataan kauko-ohjattavaa laitetta todellisessa ympäristössä ja tavoittena on luoda niin aito reaaliaikainen simulaatio, että katsoja ei erota simulaatiota todellisuudesta, jossa kamera ja todellisuus on korvattu simulaatiolla. Simuloidussa maailmassa pitäisi olla vaikeutta: kasveja, eläimiä, ihmisiä, akustiikkaa ym.
Onnistunee lähivuosina.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tietokoneella erityisesti tarkkojen lukumäärien muistaminen on niin paljon ihmistä tehokkaampaa että mitä mahtaa seurata. Pitää alkaa lukea taas Pelit-lehteä että ymmärtää koneen luonteen...
Reaaliaikaista Edelfeltiä tullaan näkemään.
On helppo uskoa, ainakin useimmille, että lähiaikoina voidaan suuriresoluutioisilla näytöillä esittää sellaista elävää simulaationäkymää virtuaalimaalimasta, jota katselija ei eroita vastaavasta videokuvasta.
Mutta todellinen virtuaalisuus edellyttää, että päästään eroon vielä siitä näytöstä ja signaali viedään suoraan kokijan aivoihin esim silmähermon kautta. Tätä seuraava vaihe olisi kaikkien muiden sensoristen ja motoristen hermojen liittäminen interaktiiviseen virtuaalitodellisuuteen, jolloin kokija ei voisi mistään tietää "elävänsä matrixissa"? Tämä tavoite vie todennäköisesti vielä ehkä 15-20 vuotta, mutta ei varmaankaan sen enempää. Neuroproteesisen kanssa puuhastellaan aivan vakavasti jo nyt ja tuloksiakin on tullut. Esim: "sokeat saavat näkönsä" ja "rammat heiluttelevat robottikäsivarsiaan". Siis kyborgit siirtyvät pikku hiljaa ylioppilasaineiden tasolta reaalimaailmaan.
Mitä järkeä olisi syöttää virtuaalimaailma ihmisen aivoihin.
Ihminen muun elollisen mukana on aktiivinen ulospäin antava luontokappale.
Aloita ajatteleminen!
"Mitä järkeä olisi syöttää virtuaalimaailma ihmisen aivoihin. "
Paljonkin järkeä, ihan vain pieneksi aluksi:
(1) Koulutus sellaisiin taitoihin, joita reaalimaailmassa on liian kallista tai vaarallista harjoitella.
(2) Viihdeteollisuus: Kuluttaja pääsee kokemaan sellaista, sisältä käsin, interaktivisesti, joka ei reaalimaailmassa ole mahdollista.
(3) Tutkimus (tässä on niin paljon erilaisia tapoja hyödyntää hallitusti virtuaalimaailmaa aivotutkimukseen, että turha aloittaakaan luettelemaan)
Ja paljon muita hyötyjä, mitkä tahansa ihmisen fyysiset rajoitukset olisi voitettavissa aidolla virtaalisimulaatiolla.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten ihminen reagoisi täysin todentuntuiseen, vaaralliseen tilanteeseen, jossa ei kuitenkaan olisi todellista vaaraa, vaan koko homman syöttäisi tietokone suoraan ihmisen aivoihin. Pyörtyminen olisi ainakin mahdollista.
Tuosta seuraa paljon ongelmiakin. Todellisuuden ja virtuaalimaailman ero hämärtyy tai ne tulevat mahdottomiksi erottaa toisistaan. "Ai tämä olikin oikea auto, eikä uusi rallipelini."
Mitäs tapahtuisi jos erehtyisi pelaamaan räiskintäpeliä asetuksella "Pain sensing: On"? lol
Ymmärrän teesisi no 2), eli kuluttaja pääsisi lähestymään kuvitteellista taivastaan.
Teesiisi 1) vastaisin sananlaskulla: "Ei kannettu vesi kaivossa pysy", joskin jollain interaktiivisella kokemuksella saattaa olla etua oppimiseen.
Teesiisi 3) löytyy saman verran vasta-argumentteja kuin luettelemattomia tapoja, joten ????? Ehkä tiivistetyimmin: Mihin tai miten sitä ihmistä tarvitaan tietokoneen jatkeena. Kyllä edustan kantaa, että ihminen kysyy ja tietokone vastaa.
"Teesiisi 1) vastaisin sananlaskulla: "Ei kannettu vesi kaivossa pysy", joskin jollain interaktiivisella kokemuksella saattaa olla etua oppimiseen."
Miten niin kannettu vesi. Kyseessä voi olla tehokasta harjoittelua esim poliisikoulutuksessa. Aivoissa tapahtuu täysin sama oppiminen kuin järjestettäväksi mahdottomissa reaaliolosuhteissa.
"Mihin tai miten sitä ihmistä tarvitaan tietokoneen jatkeena. Kyllä edustan kantaa, että ihminen kysyy ja tietokone vastaa. "
Olet siis sitä mieltä, että ihminen on liian pyhä tutkittavaksi. Siis esim aivokuvantaminen ihmisarvoa luokkaavaa.
Aivokuvantamisen tämänhetkinen ongelma huonon ajallisen ja spatiaalisen resoluution (jotka paranevat kyllä) lisäksi on se, että sitä ei voi tehdä "kentällä", "vauhdissa" vaan paikallaan laitteen sisässä. Tämä rajoittaa vakavasti koejärjestelyitä. Suoraan sensoriseen ja motoriseen hermostoon liittyvä reaalitodellisuus olisi loistava ratkaisu.
Minusta ihmisen aivojen mahdollisimman tarkka ymmärtäminen on yksi tärkeimmistä tutkimuskohteista.
Yusa:"mitkä tahansa ihmisen fyysiset rajoitukset olisi voitettavissa aidolla virtaalisimulaatiolla."
Minusta vielä merkittävämpää on ihmisen henkisen toimintakyvyn parantaminen. Siis:
1. Lähimuistin tehostaminen (esimerkiksi valokuvamuisti)
2. Ajan ja paikan hahmottaminen
Aidon virtuaalitodellisuuden toteuttaminen edellyttää vain rajoitettuihin keskushermoston osiin kajoamista: sensorisiin ja motorisiin alueisiin ("IO-toiminnallisuus"). Se on tällä hetkellä vielä kovin vaikeaa, mutta silti helppoa verrattuna varsinaisiin kognitiivisiin aivotoimintoimintoihin koskemiseen. Tällaisia ovat esim muistin eri lajit. Aivoproteesit, jotka joko korvaat vahingoittuneita aivolohkoja (esim hippokampus alzheimerin sairaudessa) tai liittävät aivoihin uusia toiminnalisuuksia, ovat kyllä joskus myöhemmin, ehkä runsaan 30v kuluttua todennäköisesti mahdollisia. Mutta niiden kanssa on hieman turha spekuloida, koska ne ovat minun ajattelutapani mukaan ilmeisesti "historiallisen tapahtumahorisontin" toisella puolella.
"sensorisiin ja motorisiin alueisiin ("IO-toiminnallisuus")"
Siksi voidaan kai integroida kello jolla ihminen on kokoajan tietoinen ajasta. Ei tarvitse vilkuilla kelloon kun se näkyy "kuvan yläreunassa" tai ainakin jonain signaalina. Tietenkin voidaan ohjelmoida aikahälytyksiä, vaikka nukkumaan menoaikoja.
Seuraavana tietysti kännykän käyttöliittymän integrointi niin että ajattelemalla voidaan soittaa puhelu.
Jos tietokone on kehitetty niin pitkälle, että se liittyy saumatta ihmisen aivoihin, niin mitä ihmettä se vielä saisi lisää ihmisaivoista ?
Puhumattakaan toisinpäin. En ainakaan omia aivojani altistaisi jonkun tietokoneen piuhojen päähän.
En parhaallakaan ymmärrykselläni käsitä tarvettasi kytkeä tietokonetta ja ihmisaivoja yhteen. Se mitä ihminen ei opi ja ymmärrä aisteillaan saa jäädä silleen.
"Se mitä ihminen ei opi ja ymmärrä aisteillaan saa jäädä silleen."
Ihmisen aistit ovat hyvinkin epätarkkoja ja soveltuvat vain summittaiseen arviointiin. Esimerkiksi viivotin on ja paljon tarkempi etäisyyden mittari kuin ihmisaistit, puhumattakaan sellaisista suureista joiden arviointiin ihmisaistit eivät sovellu lähes ollenkaan, kuten sm-säteily.
Eli jos meidän pitäisi perustaa kaikki pelkästään omien aistiemme varaan, niin emme pääsisi yhtään eteenpäin, vaan meidän on pakko käyttää erilaisia laitteita maailman havainnointiin.
"Jos tietokone on kehitetty niin pitkälle, että se liittyy saumatta ihmisen aivoihin, niin mitä ihmettä se vielä saisi lisää ihmisaivoista ? "
Kun puhutaan virtuaalitodellisuudesta, tietokone antaa ihmiselle aistintietoa ja ottaa vastaan ihmisen motoriselta hermostolta ohjaustietoa, esim minne päin virtuaalimaailamassa siirrytään ym.
"En ainakaan omia aivojani altistaisi jonkun tietokoneen piuhojen päähän. "
Ole rauhassa, tuskin sinun tarvitseekaan, varmaan säilyy yhtä vapaaehtoisena kuin ajokortin hankkiminen, TV:n katselu, tavallinen internetyhteys ja kännykän käyttö: eiväthän kaikki niitäkään halua.
"Se mitä ihminen ei opi ja ymmärrä aisteillaan saa jäädä silleen."
Niin se saa ihan hyvin sinulle jäädä, mutta älä yleistä sitä meihin muihin. Jätä meille vaihtoehtoksi kehittää itseämme sopusointuisempaan suhteeseen teknologian kanssa.
"En parhaallakaan ymmärrykselläni käsitä tarvettasi kytkeä tietokonetta ja ihmisaivoja yhteen."
Ei siinä sinällään mitään tarvetta olekaan. Siis kuluttaja aiheuttaa sen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
"Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne."
Osaako tietokone naida, ja vastaako se naimisen tunteeseen omalla tunteellaan ?
ja niinhän on laitteita aina käytetty aistien apuna, mutta miksi niitä tulisi piuhoilla aivoihin kutkeä.
Voit lukea viivoitinmittaristasi etäisyydet silmilläsi ja toisaalta viivoitinmittari voidaan suoraan kiinnittää tietokoneeseen antamaa sinne mitan,
mutta mitä tarkoitusta varten viivoitinmittari tulisi aivoihisi kytkeä ?
Tuo aivoihin kytkeminen on vain seuraava askel tutkia ja mallintaa sellaisia asioita, joiden lukeminen mittareiden kautta on vaikeaa tai puutteellista normaaleilla aisteilla. Tuolla tavoin voidaan myös tutkia ihmistä itseään vahingoittamatta koehenkilöä. Voidaan esim. tutkia ihmisen käyttäytymistä tilanteissa, joihin ihmistä ei voi laittaa kuin virtuaalitodellisuudessa oikean tilanteen vaarallisuuden vuoksi.
"Tuo aivoihin kytkeminen on vain seuraava askel"
Oikeastaan siinä välissä voisi olla vielä "kaula-aste", eli kaulaan kytkettävät laitteet joissa voi olla mm. pulssimittari, kamera ja äänettömän puheen tunnistaminen.