naiselle koruja, vaatteita, matkoja yms.arvokasta?
vai kustantaako nainen ne itse?
vai kustantaako nainen ne itse?
Kuuluuko miehen ostaa
-mielipiteitä-
26952
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
jos kerran tykkää naisesta. Olis noloo antaa käteistä.
kihla- ja vihkisormukset?
Olisi kohtuutonta vaatia, että vapautensa menettänyt mies joutuisi maksamaan omat kahleensa.
pääsis..no joo, oon saanut kulta koruja, ja vähän kaikkee muutakin. Mutta pääasiassa ite oon maksanut. Tykkään, että eipähän tarvii olla toisen lompakolla.
Vois tulla sellanen ylläpidetyn olo.
en ole katkera, mutta vois se mies edes joskus kuitenkin muistaa.
ja yhden kivan jutun ystävänpäivänä...mut ennen tuli enemmän muistamisia.
En ole katkera, enemmänkin surullinen..toisen huomioinen, eihän siihen aikaa varsinaisesti tarvita, mutta jos on jumalaton kiire ja stressi, tahtoo toisen huomioiminen unohtua. Tärkeempänä pidän kuitenkin huomionosoituksia, en tavaroita.
...niin olen tullut siihen tulokseen, että parempi antaa käteistä.
Miehen kuuluu ylläpitää sut, ostaa sulle kaikki, mitä ikinä keksitkin haluta ja yllätyslahjat päälle. Sä oot niin ihqu! Miehen euro on naisen euro.
Minusta naista ei kannata lahjusten voimalla yrittää pitää, koska siitä ei onni urkene puolin eikä toisin. Noin muutenkin kannattaa lahjoa juuri sen verran kuin tuntee saavansa vastinetta. Mutten saattaa katkeruus nostaa päätään tulevaisuudessa.
onko nainen sen väärti. Noi jutut on jo niin kalliita, että kyseessä pitää olla jo todella laadukas nainen.
olekaan rakkaus mukana, jos lahjoittaa toiselle jotain?
...
mutta jos mies haluaa naisen käyttävän jotain tiettyä korua, vaatetta tai tuoksua niin silloin se kannattaa ostaa ja antaa lahjana.
Toisekseen, jos mies on parempituloinen kuin nainen ja haluaa naisen elävän samalla tyylillä kuin itse, niin siinä tapauksessa miehen kuuluu sponsoroida.
Muussa tapauksessa kaikki miten vain sovitaan.
mutta jos toisesta välittää aidosti, hänelle ostaa/hankkii/antaa yhtä sun toista. Molemmin puolin.
Tietysti niin voi tehdä, vaikkei toisesta aidosti välittäisikään, muttei siitä sen enempää.
antaa/ostaa/hankkii resurssiensa mukaan.
Ei se ostaminen mikään välittämisen mitta ole, kuten itsekin tiedät. Mielikuvitus ratkaisee, ja persoona.
Mä sain Poikaystävältä rahaa synttärilahjaksi ja totesin, että loppujen lopuksi se oli tosi söpöä häneltä. Pitää tietää persoona.
senpä takia käytinkin myös verbiä antaa. Ja kun se antaminen tulee sydämestä, sillä on merkitystä, sillä se tarkoittaa välittämistä.
niissä maissa joissa miehen palkka on huomattavasti naisen palkkaa suurempi. Niissä maissa palkkasysteemi on suunniteltu romanttista big daddy -suhdetta silmälläpitäen.
Muuten jos haluaa lahjoja ostella niin mikäpä siinä, kunhan ei anna ajattelun mennä balanssin räknäämisen tasolle. Jos lahjojen anto perustuu velkaan saattamiseen kyseessä ei ole enää lahjan antaminen.
on tunne, että ei nykyisin anneta enää lahjoja naiselle niin kuin ennen..vai onko se varallisuuteen ja sosiaaliseen luokkajakoon tämäkin sidoksissa. Kaupungissa annetaan enemmän kuin maalla, ja porvarit harrastaa kun taas työväestö ei..musta tuntuu.
sama tunne. Mistä johtunee? Ostaako ihmiset mieluummin lahjoja itselleen? En mä jaksa uskoa että olisi kiinni jostain luokkajaosta, jos sellaisesta muutenkaan voi puhua.
tavaroista, joita tarvitsen, kuten meikit, vaatteet ja korujakin joskus. Ei se mun mies osaisikaan ostaa mulle sellasia :)
Kännykän oon saanut häneltä lahjaks.
Ja myös ravintola-illallisia yms... Kivaahan se on.
Mä ostelen sille joskus paitoja esim.
Toisaalta: me asutaan yhdessä ja meillä on aika lailla yhteinen budjetti kaikissa arjen raha-asioissa.
sitä kuitenkin kun viimeksi kakarana faija on ostanu vaatteita, koruja, sun muuta... Sen jälkeen itse ostanut mitä tarvitsee ja haluaa, nii vois tulla aika deja vu ilmiö.
Tietenkin lahjat ovat asia erikseen ja lahjoja ostaa toiselle muilloinkin kui kissanristiäispäivinä jos toisesta oikeasti välittää (toki lahjat eivät ole välittämisen mittari). Minul ainaki kun nään jossain jonkun kivan jutskan saattaa tulla "hei tuo sopii sille just hyvin" tai "toi on nii sen tyylinen" ja tulee ostettua.
tekee suuremman vaikutuksen se itse poimittu yksi leskenlehti ku kaupasta ostettu 50 kappaleen ruusukimppu.
en myöskään pane pahakseni Aallon maljakkoa. Tällä hetkellä hekumointini kohde on turkoosi ulkoa ja valkoinen sisältä.
synttärilahjaksi korkeintaan voi ostaa.:) Muutenkin nyt kaikkee ostellaan jos yhessä eletään ja ollaan, ni ei musta erikseen tarvi mitään ostella.
Mies saa ostaa jos haluaa, mutta tärkeintä on aina se miten mies huomioi yleensä. En mä kaipaa esim erikseen mitään synttärilahjaa, jos vaikka vietetään vain kiva ilta ja mies huomioi jollain tavalla, hemmottelee tms.
En sano, etteikö lahjojen saaminen tunnu kivalta mutta ei sen tarvi olla mitään kallista tai ihmeellistä. Pääasia että toinen on todellakin ajatellut toista hankkiessaan lahjan.
Ei kuulu. Tietysti voi kumpikin halutessaan antaa toiselle syntymä/joululahjoja yms muttei se pakollista ole.