Tunturin T310 (-08 malli) vaikuttaisi oikein mielenkiintoiselta vaihtoehdolta uudeksi pyöräksi, mutta onko kenelläkään heittää vastaavia muun merkkisiä pyöriä, joita kannattaisi kokeilla ennen ostopäätöstä? Haussa siis hybridi/retkipyörä, jossa valmiina kunnon tavarateline ja lokasuojat, Deore tason ratasvaihteet ja ei etujousitusta. Hintaa mielellään alle 800 eur. Levyjarrut sallitaan vaikka niitä ei Tunturissa olekaan. Jotain Nishikin mallia katselin kaupassa, mutta oli nousukahvan ja vaihdevivun väli varsin kapoinen ison miehen kouralle.
vaihtoehtoja
olis hakusessa
162599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uusimmassa fillari-lehdessä on 10 suosituimman hybridin vertailu. Kipin kapin ärrälle tai kirjastoon.
Sit reilusti koeajolle ja vaadi säädöt kohdalleen ennen kuin ajat metriäkään. Esimerkiksi jarru-/vaihdekahvat siirtää muutamassa sekunnissa sopivaan kohtaan.
Eipä ole fillarilehden hybrideissä tarakkaa.
Tee lista, mitä tarvitset ja tarjouspyyntö sitten sen mukaan useammalta fillarikauppiaalta. Paremmissa pyörissä ei esimerkiksi ole polkimia mukana, mutta yllätys, yllätys, ne saa niihin kyllä ;-)
ajatuksia itselläkin hankinnan suhteen on ollut.Laitoin sähköpostikyselyä Turun Nextbikeen ja kysyin, onko heidän mielestään Rossanon kallimmpi hinta sen hintaeron väärtti, miä tulee Tunturiin nähden. Myyvät molempia merkkejä. Arvelivat Rossanon olevan parempi, mutta sanoivat ettei Tunturikaan huono ole. Rossanollahan on niitä Touringia halvempiakin malleja. Yhtenä vaihtoehtonanäkisin Crescentin olikohan se nyt 707 mallin, aikaisemmin taisi olla Street.
Cressukin on aika hinnakas (mutta mahtunee tuohon haarukkaan)ja painavia toki ovat molemmat, mutta kai se tarkoittaa retkipyörässä myö lujuutta. Kyllä kai Nishikeistä voisi löytyä käyttökelpoista tarakan lisäämällä. Nousukahvoja saa kyllä hiukan käänneltyä ja niissä on eri malleja, ja hyväthän ne ovat. En tiedä, onko se Tunturin ohjainkannattimen pikasiirto miten kestävä. Aika leveältä näytti Tunturin ohjaustanko. Tarjonnee vakautta ajossa ja tuulen vastusta myös?
Kyseistä pyörää tehdään vain kolmea kokoa, joten ratkaiseva tekijä on, osuvatko koot kohdalleen? Oletko katsonut kokolaskurilla, osuuko hehtaarille. Tosin Tunturin sivuilla ei ole rungon pituutta, joten se täytyy tarkastaa paikan päällä.
Suora tanko ja paino tuossa eniten mietityttää, mutta jos viitsii ajaa suoralla tangolla ja pyörällä, joka painaa puolet enemmän kuin parhaat vastaavat, niin nekään eivät ole este.
Lukkopolkimet sekä pullotelineet puuttuvat perusvarustuksesta ja lukko on kyseenalainen, joten ne täyty laskea hintaan mukaan.
Tunturin sivuilla T310 painoksi ilmoitetaan noin 15 kg. Tuskinpa tarakalla ja lokasuojilla varustettuja edes suurin piirtein saman hintaluokan pyöriä löytyy 7.5 kg painoisina mistään. Ja mitä T310 tasoisen pyörän ostaja tekee jollain lukkopolkimilla, mitä ne edes ovat? Sama juttu kokojen suhteen, eiköhän kolme kokoa riitä normaalikokoiselle polkijalle. Mitä kyseenalaista lukossa on?
eihän minulle muiden painot kuulu, mutta...
olisikohan tuossa tarkoitettu että ne parhaimmistot olisvat painoltaan kymmenen kilon luokkaa, johon sitten puolet lisää, saadaan tuo 15 kg.
mutta vähissä taitavat olla nuo kymmenkiloisetkin, jos vaatimuksena on lokaria, tarakkaa jne.
ja hintaakin alkaa kertyä.
"...Ja mitä T310 tasoisen pyörän ostaja tekee jollain lukkopolkimilla, mitä ne edes ovat?"
Kaikki lenkki ja retkipyörän ostajat tarvitsevat lukkopolkimet. Ihmetyttää pyöräkauppias, joka ei myy lenkki- ja retkipyörään lukkiksia. Jos pyörällä ajetaan myös tavallisilla kengillä, voi ottaa kääntöpolkimet, jolloin toisella puolella on lukko ja toisella puolella ei. Linkissä Wellgon kääntöpoljin, jota myydään Suomessa eri tuotenimillä.
http://www.wellgo.com.tw/p-image/WPD-981.jpg
Opettelemalla oikean pyöritystekniikan ei riko paikkojaan. Tiedän sen. Hyvä opas pyörää hankkivalle on Readme.fi:n suomeksi kustantama "Pyöräilijän käsikirja". Se ei maksa paljoa ja voi säästää satoja euroja fillarivalinnan mennessä lähemmäksi oikeaa.
"Sama juttu kokojen suhteen,..."
Et taida kävellä väärän kokoisilla kengillä vai mitä? Ihan sama juttu polkupyörässä, eli liian isolla tai liian pienellä pyörällä ajaminen on tuskaa, Ammattitaitoinen pyöräkauppias osaa mitoittaa pyörän oikein ja osaa myös olla myymättä epäsopivaa. Kannattaa käyttää kokolaskuria ennen kaupaan menoa, niin voi arvioida, myyjän osaamista.
"Mitä kyseenalaista lukossa on?"
Nuo pikkulukot, jotka ovat kiinni pyörän rungossa eivät edes hidasta pyörävarkauksia. Ihme että vakuutusyhtiöt yhä myöntävät niille hyväksymisiä. Jos käyttää tuollasita, on siihen ehdottomasti lisättävä riimu, jolla fillari laitetaan kiinni. Teräksinen U-lukko on paljon parempi.
tokihan se niin on, että retkipyörässä ei kovin pientä painoa kannattane laittaa pisteytyksessä kovin korkealle. Itse olen tottunut ajelemaan retkillä aika rauhallista vauhtia ja katselemaan maisemia- joskin joskus päivämatkat ovat tulleet mitoitetuksi omaan kuntoon nähden turhankin suuriksi - mutta täallaisessa ajossa en ole niitä lukkopolkimia kaivannut. Tuntumaa on ainostaan vanhoista häkkipolkimista, mutta sellaisia en ole sittemmin kaivannut. Kun rauhallisilla pyöräretkillä meikäläisen tulee myöskin välillä kävellyksi,isommissa ylämäissä olen jopa pyörää talutellutkin joskus, ei pelkästään siksi, että en jaksa polkea kuorman kanssa mäkiä ylös, vaan myös liikunnan vaihtelevuuden tavoittamiseksi, niin on sitten siihenkin tarkoitukseen soveltuvat kengät jo valmiiksi jalassa. Ymmärrän kysyjää niin, että kun T 310 on veratailupohjana, niin valinta myöskin suoran ohjaustangon puolesta on tapahtunut.Hybridimiehenä suosin suoraa tankoa ja Tunturissahan on, sanotaanko niitä integroiduiksi nousukahvoiksi, joka tapauksessa miellyttävät tartuntavärkit tangon päissä.
Liian pieni kampikierrosnopeus on varma tapa paukauttaa jalat rikki. Häkkipolkimista on kokemusta kahdeksankymmentäluvulta ja nyttemmin mökkipyörästä. Lukkopolkimet ovat kyllä paremmat.
Maastolukkiksiin saa kenkiä, joiden kanssa voi oikeasti kävellä. Eli lukkiksienkin kanssa voi työntää pyörää. Lukkisten lisäksi kannattaa hankkia sellainen mittari, joka antaa kampikierrokset. Ja oman kropan kuuntelu on tärkeää. Kun tulee polvioireita niin pieni tauko ja entistä tarkemmin kierrokset kohdalleen.
Suomessa on joku suoratankovillitys menossa. Retkipyörätkin myydään suoralla tangolla, vaikka ne muualla ovat yleensä käyrällä. Käyrä antaa monipuolisemmat ajoasennot, joten juuri pitkillä retkillä luulisi käyrän olevan suositumpi. Tosin esimerkiksi Fillarilehdessä juttuja matkastaan kirjoittavalla Jukka Salmisella on suoratankoinen pyörä.
Suora tanko on tietysti Tunturissa miinusta. Siinäpä olikin yksi hyvä syy etsiä vaihtoehtoja.
En kyllä edelleenkään ymmärrä miksi pitäisi olla lukkopolkimet. Ei parin kilometrin työmatkalle mitään ihmekenkiä viitsi ottaa ja jos vuosittaiset pyörälenkkikilometritkin pysyvät korkeintaan muutamassa sadassa, niin luulisi ilman pärjäävän ja paikkojen pysyvän kunnossa.
OK. Pari kilometriä menee vaikka tennareilla, eikä paikkojen luulisi hajoavan. Jos ajaa pidempiä matkoja, niin kannattaa ostaa lukkikset. Ne ovat mukavammat ja kun opetteleee oikein pyörityksen, niin paikat kestävät paremmin.
Kannattaa silti harkita sitä, että ottaa pyörän kääntöpolkimilla. Silloin voi ajaa ilman pyöräilykenkiä jäykkäpohjaisilla lenkkareila, mutta halutessaan voi kokeilla lukkopolkimia. Pyöräilykenkiä on saanut syksyn alennuksista kolmella neljällä kympillä. Kun tottuu lukkopolkimiin, ei viitsi ajaa ilman. Ne ovat paljonmukavammat.
Kun kysymyksessä on noin lyhyt työmatka, niin ovatko vaihteet tarpeellisia? Kyseeseen voisi tulla joku kaupunkifillarikin, kuten vaikka tämä
http://www.pyorahuolto.com/show.php?type=kaupunki&id=22
Mulla on tuollainen tricross sinkula. Hyvä peli. Vaihteita ei kaipaa kuin aivan jyrkimmissä mäissä.
Sopii lokarit ja melkein mitkä vaan renkaat. Yksinkertainen laite, ei rutise vaihteet eikä jäädy vaijerit. Hemmetin hyvä ajaa.
KONA:n Paddywagon on vähän edullisempi vaihtoehto, mutta Koneveljien mukaan siihen ei saa mahtumaan nastoja. Olen tosin nähnyt yhden nastarenkailla ilman lokasuojia, mutta tilaa ei ollut liiemmälti.
Kyllä se lisää käytettävyyttä huomattavasti, jos haarukoihin mahtuu leveämmät renkaat ja lokarit. Mulla oli tricrossissa talvella 37 mm nastat ja lokarit. 47 mm renkaatkin mahtuisi.
Paddywagon on kyllä edullinen. Harmi, että nuo pyörät on varustettu niin ahtailla haarukoilla. Kuten esim. myös Giant Bowery. Monipuolisuus ratkaisi valintani tricross singlen eduksi.