Tietääkö kukaan ohjetta kotitekoiselle valkosipulikastikkeelle. Enkä nyt tarkoita salaatinkastiketta, vaan sellaista jota vidaan käyttää pöytämausteena ruoan päälle laittuna. Jos joku on syönyt Tampereella Donatello nimisessä ravintiolasssa pizza/pasta buffettia tietävät mitä tarkoitan. Siellä on sellasta vaaleankeltaista,juoksevaa voimakkaasti valkosipulille maistuvaa kastiketta, joka on aivan jumalaisen hyvää. jos joku tietää reseptiä vastaavalle, niin kiitokset jo etukäteen.
valkosipulikastike
kysyjä
13965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Joo,tiedän mitä tarkoitat...Ja sitäpaitsi Donatellossa on maailman parhaimmat pitzat,ei mitään pullamössöä vaan kunnon ohut ,rapsakka pohja ja täytteet....kysyin joskus vuosia sitten kastikkeen aineksia mutta nyt joudun ikäväkseni toteamaan ,että tarkkaan en muista..mut siihen kuului ranskanleipää,öljyä,valkosipulia,ananasmehua...jos joku tietää virallisemman ohjeen ranskanleivästä tehdylle "Majoneesille"..oisko muuten sama mut ilman keltuaista??Kiittäen etukätteen.
Mä oon kehittäny sellaisen "kastikkeen", mitä voi käyttää lähes missä tahansa yhteydessä!
Siihen voi käyttää tavallista tai kevennettyä versiota, molemmat on ihan yhtä hyviä ja näin se kuuluu:
1 tuubi kavlin (tai vaikka pirkka)
hampurilaiskastiketta
½ prk kermaviiliä
5-?? valkosipulin kynttä
puristettuna, maun mukaan.
Sekoita kaikki keskenään, anna maustua vähintään
n. 15min jääkaapissa. Vähemmän jos haluaa tehdä kerralla, nii n. puoleen tuubiin riittää kermaviiliä ihan vaan n. 3 rkl.
Tää on aivan mielettömän hyvää!!!!!! Grillatun makkaran ja lihan kanssa sopii äärettömän hyvin tai ihan vaikka pelkän salaatin kanssa!
Kannattaa todella kokeilla!!!!!!!!!!!
mites toi säilyy, meinaan lähinnä kun on kermaviiliä joukossa.
Kun vaan ostaa aineet ihan tuoreena, nii säilyy kyllä monta viikkoo, kun vaan muistaa pitää kylmässa; siis tietenkin jääkaapissa...
Mä oon useimmiten ottanut esille vähän kerrallaan, nii ei koko satsi "lämpee" joka kerta.
Eli kuullostaa valkosipulimajoneesilta. Tampereella en ole käynyt yli 20 vuoteen, mutta aioli tehdään (esim) näin:
- 4 kananmunankeltuaista, hyvälaatuisista kananmunista (= onnellisten kanojen orgaanisista)
- 1 dl 'extra virgin' oliiviöljyä
- 2 - 4 tuhtia valkosipulinkynttä
- 1 rkl sitruunamehua (sitruunasta, ei pullosta) ja/tai 1 rkl valkoviinietikkaa tai (etikan suhteen) pari tippaa modenalaista balsamiviinietikkaa (jossa tapauksessa älä käytä sahramia)
- 1 tl suolaa
- 1/2 tl juuri jauhettua mustapippuria
- 2 - 4 vartta oikeaa sahramia (voi jättää pois jos hirmuinen hinta hirvittää), liotettuna tilkassa kuumaa vettä
Silppua valkosipuli monitoimikoneella. Pienennä nopeutta ja lisää sahrami ja kanamunankeltuaiset. Jos koneessasi on hyvin pieni nopeus, lisää öljy hiljakseen - jos ei, siirrä kulhoon ja käytä käsivispilää, ilmaa ei saa mennä joukkoon. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla, sekoita hyvin. Odota 1/2 tuntia. ennen tarjoilua - säilyy jääkaapissa viikon ja tulee aina vain paremmaksi.
Terve Asafoetida. Luulin että olet kuollut. Hauska nähdä että olet voimissasi.
Ehkä saisimme lisää elämää, tänne mummonpiirakoiden joukkoon? Tosin nekin ovat tärkeitä. Että perinteet säilyvät.
Osaatko muuten tehdä karjalanpiirakoita?
Hengissä ollaan, voimissa olosta en ole varma.
Toivottavasti en liikaa (mutta kuitenkin sopivasti) loukkaa muita palstalaisia kun sanon, että edustamani 'slow food' -lähestymistapa ei ole tuntunut täällä kovinkaan suositulta. Hyvää halutaan, mutta vaivaa ei haluta nähdä... (tai siis - mikäs vaiva ruoanlaitto on! En ole syönyt ravintolassa yli vuoteen koska keittäminen on paljon hauskempaa kuin peloissaan odottelu raflassa. Peloissaan kun ei koskaan tiedä mitä saa eikä juuri koskaan parempaa kuin itse tekisi.)
Karjalanpiirakat - kyllähän äitini näytti miten niitä tehdään, mutta en ole koskaan rohjennut itse kokeilla. Asia on kuitenkin ollut mielessä ja vaimoni väittää olevansa ihan taitava rypyttäjä. Itse asiassa kaksi vuotta sitten kun muutimme ja rakensimme uuden keittiön, hankimme AEG:n erinomaisen kiertoilmauunin jolla pääsee karjalanpiirakkalämpötilaan.
Nöyrin anteeksipyyntöni, kun sotkeudun Teidän kahden väliseen arvokkaaseen keskusteluun.
Sen verran kuitenkin sohasen, että kyllä karjalanpiirakoiden paistaminen onnistuu ihan tavallisessa sähköuunissakin. Tehty on, hyviä ovat aina olleet ja syötykin on, ei ole jäänyt happanemaan. Tarkoitan nyt ihan oikeita kunnon karjalanpiirakoita, enkä mitään vehnätaikinamössöjä mitä kaupasta saa.
Mutta monessa uunissa lämpötila on ongelma. 250 ei ilmeisesti oikein kunnolla riitä rapeisiin kuoriin, 275 (minun uunini maksimi) pitäisi just ja just olla tarpeeksi kuuma. Ne rapeat kuoret kun sivelee voisulalla ja antaa hiukan pehmentyä... ahh!
Kaupan karjalanpiirakat eivät, ainakaan evakkovanhempien lapselle, ole karjalanpiirakoita... Hmm, täällä kaukana missä asun, niitä ei edes (onneksi) saa! Sen sijaan paikallisen Suomi-Seuran tilaisuuksissa on ollut oikeita.
Mitenkäs, Titta, suhtaudut täytteisiin? Oma suosikkini on ohra, sen jälkeen peruna. Riisi on muuten OK, mutta hiukan mauton eikä tietenkään oikea ja alkuperäinen? Hmm - eipä tietysti ole perunakaan.
Mun uunin saa teoriassa kyllä kolmeen sataan, mutta en ole niitä koskaan niin kuumassa paistanut. Ne uunien lämpötilatkaan, kun eivät aina ole sitä mitä pitäisi. Paistelen 250-275, ripsottelen jauhojen pellille, piirakat siihen ja uuniin. Sitten voikylpy ja liinan alle pehmiämään. Ah mikä nautinto!
Ne täytteet onkin sitten vähän kinkkisempi juttu. Mie en oikein ohrasta tykkää. Peruna on ykkönen ja riisi hyvä kakkonen. Kyllä siitä riisistäkin saa kuule ihan maukkaan, kun lisää puuroon loppuvaiheessa reilusti (terveellistä, hih) voita, hiukan sokeria ja vanilliinisokeria ja tietysti suolaa. Ei niitten sokerien kanssa saa tietysti mahdottomasti läträtä, ettei niistä tule mitään makeita äklötyksiä.
En ole kyllä itse sitä ohraa edes kokeillut ikinä, täytyy myöntää. Olisikohan jo korkea aika.
Täytynee rohkaista mielensä ensi viikonloppuna - tuli niin vesi kielelle. (Hyvä tilaisuus - kerrankin ei ole päivällisvieraita niin että voi ottaa riskin. Jaa, voi olla että lapset & poissaolevan lapsen poikaystävä tulevat kun alkaa olla loppukuu ja rahat siis lopussa, mutta ne nyt syövät mitä tahansa.)
Jos ei poissaolevat lapsesi, ole vegetaareja, voisit yllättää heidät niillä piirakoilla.
Karjalanpiirakka on oiva pohja mille tahansa.
Esimerkiksi: Tee risotto tonnikalasta ja tillistä (tietysti myös riisi). Sopii täytteeksi erinomaisesti. Päälle voi laittaa ketsuppia munavoin tlalle. Ei niitä perinteitä tarvitse aina niin kirjaimellisesti noudattaa.
Muuten, normaali 250° riittää hyvin. Laita uuninpohjalle vuokaan vettä, tulee kummasti rapeutta.
Mielenkiintoinen ajatus, mutta helpommalla saa vastaavia käypäisiä 'kääreitä' (tiedä vaikka piiraitakin) lavash-, roti- tai chapatileivästä. Ehkä olen liian kirjaimellinen perinteiden suhteen...