Matkustetaanko suomen kielessä, Malmöön vai Malmöhön?
Elatiivi Malmön kaupungista
Turning Torso
9828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä matkustaisin Malmöön, koska en ole asunut vielä koskaan Töölöössä.
Töölöläinen matkustaisi arvatenkin Malmööseen.
Olen yöpynyt Malmössä kerran, työmatkalla, 1980-luvulla. Valtava sviitti ihan tasokkaassa hotellissa. Matkatoimisto selitti, että ollut löytynyt vähäisempiä tyyssijoja tomumajalleni, kaikki muu kaupungista mukamas bookattu täyteen. No, enpähän onneksi maksanut itse – ja olihan tuo ihan soma kokemus vaikka hävettikin.
. . .
Elatiivi tulee latinan sanoista ex ja latus, pois tai ulos tullut tjsp.
Jos tarkoitit illatiivia (in latus), niin se on Malmöhön.
Opettele tämä värssy, se helpottaa suomen kielen sijojen erottamista:
genen essinä partia translaksi
inessa elasta illaan
adella ablalta allalle
abetta kominensa instruin
nominatiivi, akkusatiivi, prolatiivi
Prolatiivi on laatua teitse, postitse, meritse jne.
Erillinen akkusatiivi lienee rajallinen luonnonvara, joka on häviämässä.
Ihmetyttää, miksi latinankielinen termistö on voittanut suomen kieliopissa. Ulkotulemat ja sisäolennot ovat paljon helpommin muistettavia termejä kuin vieraskieliset sanat. Niiden rakenteesta voi jopa palauttaa mieleen, mitä sijamuotoa ne tarkoittavat, mikä onnistuu latinan kanssa vain latinaa osaavilta. Yleensä suomalainen oppii suomen ensin ja latinan vasta myöhemmin, jos koskaan.
Olisi kuitenkin järkevä ajatus, että koulukkaat oppivat ensin suomen kielen kielioppia (tarkoitan nyt äidinkielenään suomea puhuvia), ja sitten vasta vieraita kieliä. Oppimista tuskin edistää latinan sanaston oppiminen, varsinkaan sellaisen sanaston, joka tarkoittaa ihan eri asioita eri kielissä. Paljonko on apua suomen imperfektistä romaanisten kielten imperfektiä opiskellessa? Sehän mokoma pitäisi monesti kääntää perfektiksi!
Olisi kiva ymmärtää, mistä juontaa vastustus selkeitä suomalaisia termejä kohtaan. Ehkä kielioppi ei yksinkertaisesti ole tärkeää, vaan kokoelma liirumlaarumloruja, jotka koulussa pitää päntätä koulua varten, eikä niitä muuten tarvita? Siinä tapauksessa ainakin on ymmärrettävää, että sen voi yhtä hyvin tehdä latinaksi!
Perinteiden kunnioittaminen tuskin on järkevä peruste tässäkään, kuten se ei ole pettuleivän tai naisten äänestysoikeuden puuttumisen kanssa.
Sitähän se hallitseva luokka on aina jängännyt: ruotsi on niin hienoa. Suomi on vain se pakollinen paha.
hölmö.
Jos luulet tuntevasi minut, olet SINÄ se hölmö.
termit ovat mielestäsi helposti muistettavia, miksi mahdat puhua ulkotulemasta, kun todennäköisesti tarkoitat ulkotulentoa?
Ihmisten kirjoitussisältöjen perusteellahan täällä mielikuvia ja analyysejä tehdään. Vai minkä avulla sinä niitä teet? Lämpökameranko?