Olen todella kiinnostunut universumia koskevista kysymyksistä ja erilaisista analyyseistä. Kaikkihan tietävät, että valolla on nopeus joka on suhdannainen meidän näköömme. Eli jos katsomme taivaalle miljoonan valovuoden päähän näemme millainen tuo paikka oli miljoona vuotta sitten. Kuvitelkaa, että joku entiteetti seuraa planeettaamme miljoonan vuoden päästä, miljoonan valovuoden etäisyydeltä. Eikö olekin omituista, että teoriassa meidän planeettaamme ja tätä vuotta voi seurata ikuisuuden taivaalta. Kun vuosi vaihtuu, kaukoputkella katsova entiteetti vain matkustaa yhden valovuoden kauemmaksi meistä ja on tällöin taas kykeneväinen katsomaan tapahtumat uudelleen (tämä vaatii valoa nopeamman entiteetin?). Meidän aikamme tulee kaikumaan ikuisuuden tähtitaivaalla.
Ikuinen elämä
analytic
6535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tieto on, muu ei.
Eli ei kovi Analyyttistä kuin nicisi saattaisi viitata.
1.
"... että valolla on nopeus joka on suhdannainen meidän näköömme. ".
Mitäkähän tämän pitäisi tarkoittaa? Valolla on nopeus oli silmiä tai ei. Sinä et vain tietäisi siitä mitään. Näkökyky = C toiseen silmään? :D
Rofl.
"Eli jos katsomme taivaalle miljoonan valovuoden päähän näemme..."
Noin, käytännössä, näet vain sieltä tulevan valon, et sinne.
"Eikö olekin omituista, että teoriassa meidän planeettaamme ja tätä vuotta voi seurata ikuisuuden taivaalta..."
Okei, nyt, ja oikeastaan tärkein, meni oikein.
Tiedä, älä luule tai oleta.
Miettikääpä alkuräjähdyksen "hetkeä nolla" Tällä hetkellä koko universumi(materia) on samassa, yhdessä pisteessä. Tämä "piste" sisältää edellisen kokoonluhistuneen universumin menneisyyden, "pisteen" nykyhetken ja vielä juuri ennen alkuräjähdystä seuraavan universumin tulevaisuuden, eli mekin olimme tuossa "alkupisteessä, tämä maailmankaikkeus, planeetta, aurinkokunta, me kaikki Maan elävät olennot, ja tulemme olemaan tulevasakin alkuräjähdyksessä, jonka menneisyys me silloin olemme.Olemassaolo on ikuista sekä ainessa/hengessä/tietoisuudessa.
mutta kyllähän se onnistuu.
"Mitäkähän tämän pitäisi tarkoittaa? Valolla on nopeus oli silmiä tai ei. Sinä et vain tietäisi siitä mitään."
Hienoa, vastasit itsellesi. "Sinä et vain tietäisi siitä mitään." Voiko tästä tehdä jonkinlaisia "syvällisiä" päätelmiä? Jos meillä ei ole silmiä, ei ole valoa, jos ei valoa, ei silmiä. Älä ajattele koskaan sitä mitä ns. "oikeasti" on olemassa. Jos meillä ei ole silmiä valon olemassaoloa ei voi todistaa tai havainnoida. Tällöin sitä ei meille olisi olemassa.
"Noin, käytännössä, näet vain sieltä tulevan valon, et sinne."
Pilkkua voi viilata, mutta rajansa kaikella. Turhaan ruveta nipottelemaan jos kerran samalla sivulla ollaan. Valon tuleminen sieltä = mitä "siellä" tapahtuu tällä hetkellä meidän silmissämme.
"Tiedä, älä luule tai oleta."
Kerro mitä tiedät, etkä vain luule tietäväsi? Jotta voit "tietää" jotain sinun täytyy myös luulla ja olettaa tietäväsi. Hyvin ristiriitaista tekstiä :/
"Tämä "piste" sisältää edellisen kokoonluhistuneen universumin menneisyyden"
Saan vaikutuksen tästä, että luulet painovoiman painavan universumin lopulta uudelleen kasaan. Tämä on todistettu vääräksi tiedoksi. 84% universumistamme koostuu "pimeästä energiasta", joka aiheuttaa kiihtyvää universumimme laajenemista. Joka hetki galaksit erakevat toisistaan kiihtyvällä ja edelleen kiihtyvällä vauhdilla.
>Eikö olekin omituista, että teoriassa meidän planeettaamme ja tätä vuotta voi seurata ikuisuuden taivaalta?
Eikä välttämättä 'taivaalta' vaan täältä käsinkin, jos vain keksisimme toimivan keinon "matkustaa ajassa" eli siis poimia jollain tapaa infoa valon ikuisesta verkostosta.
"Aika ei ole todellakaan ole sitä, mitä se näyttää olevan. Se ei kulje vain yhteen suuntaan, ja tulevaisuus on olemassa samanaikaisesti menneisyyden kanssa."
Albert Einstein, 1879-1955, fyysikko
Jos todella asiat on noin Einsteinin ajatuksen mukaisesti, niin kaiken täytyy olla jo olemassa informaationa. Ymmärrän tämän siten, että me liikumme tässä ikuisessa infokentässä tästä hetkestä seuraavaan, siis havainnosta seuraavaan ja tästä havaintoliikkeestä muodostuu näennäinen aika. Lyhyesti; dynaaminen tarkkailu/havaitseminen muodostaa tunteen ajan kulumisesta. Yksinkertainen esimerkki vielä: Elokuvan filmi. Jokainen tapahtuma on yksi kuva. Kun filmiä katsotaan tietyllä nopeudella, yksittäisistä kuvista muodostuu tapahtumajono ja ajan tunne.
pähkinöiksi. Miksi ihmisiä on kiehtonut ja kiehtoo, jos kiehtoo, nämä "elämää suuremmat" kysymykset? Mistä taas tiedän, että vastattava kohde juuri on tuollainen elämää suurempi asia, ettei se vain olisi ihan tavallinen ja arkinen pohdiskelutraditionaalinen kokonaisuus? Voivatko tällaiset kysymykset toimia ns. elämää suurempina, jos niiden käsittely on saatavilla kenen tahansa maailmantallaajan ulottuville, ja miksi?