Elintarvikkeet muodostavat keskivertosuomalaiselle noin 6 tonnin ekologisen selkärepun vuosittain, ja määrästä noin kolmannes muodostuu lihatuotteista. Syödystä ruoasta kuitenkin vain kymmenesosa on lihaa, joten lihatuotannon taustalla oleva luonnonvarojen kulutus on suurta. Toisen kolmanneksen elintarvikkeiden selkärepusta muodostavat muut eläinperäiset tuotteet kuten juusto ja erilaiset maitotuotteet. Eläinperäisten tuotteiden tuotannon ekologisessa selkärepussa painaa erityisesti alkutuotanto: lannoitus, kalkitus ja rehu. Muita merkittäviä tekijöitä ovat kuljetukset sekä sähkön- ja lämmöntarve. Kasvispitoisempaan ruokavalioon siirtymien on merkittävä teko ilmaston lämpimisen estämiseksi. Asiasta enemmän: http://www.nuukuusviikko.fi/kotitalouksien-luonnonvarojen-kulutus/ruoka
Nuukuusviikon ruokaohjeet
Ari KK
1503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ruokaa (enimmäkseen ala-arvoista) lennätetään tänne toiselta puolelta maapalloa?
Jonkun kauppasopimuksen mukaan ostetaan vaikka mitä turhaa elintarviketta, jotka sitten makaa kaupan hyllyllä vuoden, ei siinä ole mitään järkeä.
Ihmellisintä on tämä kuljetuksen hinta, lähialueelta tuotu maitolitran kuljetus maksaa enemmän kuin Kiinasta tuotu riisipussin kuljetus.
Isokenkäiset palkanahnehtijat voisivat mennä itseensä näissä asioissa.
Asiakas ostaa sitä mitä kauppa tarjoaa, ei siinä jalanjälkiä mittailla. Ruoka on niin kallista muutenkin tavallisen ihmisen kukkarolle, että alkakoon sieltä yläpäästä herratasolta säästöt. Paitsi harvoinhan se herra ruokansa itse maksaa.