löytyi mainio sivusto -yksinkertaisesti parasta http://209.85.135.104/search?q=cache:sqHqqU-KFKsJ:www.felixabba.fi/downloads/Reseptikirja.pdf frityyri&hl=fi&ct=clnk&cd=2&gl=fi
- ja eikun soveltamaan
- ja eikun soveltamaan
Wappu tulossa
mitä pöytään,
111055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näillä sivuilla ovat Turun suuret pojat myyneet sielunsa Felixille. Samat reseptit löytyvät herrojen omasta tuotannosta - sanasta sanaan paitsi, että missä kirjassa lukee silli, lukee tässä, että Abban silli.
No, lieneekö tässä niin pahaa, että kannattaisi moittia - hyviä ohjeita kaikki tyynni. Kannattaa kyllä printata ulos ja liittää kotikirjastoon.
Katsokaahan vaikka Vitello Tonnato kalkkunasta - aika hyvää, kokeiltu - samoin Silliä Paperissa - nyt kun Vappu tulee maistuu taatusti - Tartarpihvi - vaikka en ymmärrä tuota majoneesikumarrusta Felixille - Vorschmack - taas vappuruokaa - Frittianjovikset - jos saat tuoretta salvianlehteä, niin yksi aina mukaan anjovisnyyttiin. Hyviä ja ajankohtaisia.
itsekin noita sivustoja luekelin,mukaelmia mietiskellen. Felix tulee Virosta http://www.poltsamaafelix.ee/uudised/valmistoidud.html
Grudo, kun näet omin silmin, että sen kuuluu olla c-kirjain? Vai etkö erota noita kahta täysin eri kirjainta toisistaan?
Sulle kuuluu, miten minä kirjoitan. Onko sinulla pipo jäänyt kiristämään?
Tartarista mieleen lähinnä Vegaleipä. Siinähän sotketaan kaikki ainekset yhteen, aivan kuten poikain ohjeessakin. Tunnetko vegan?
Täytyy myöntää, että aivan outo tuttavuus minulle - onkohan jonkun ravintolan oma bravuuri?
Muutenhan tämä olisi jopa tuttua ruoka, mutta tuo majoneesi ja chilisoossi muuttavat pihvin kauas tartarista. Varsinkin kun majoneesiakin on jopa desi ja kaikki todellakin muusataan yhteen, jolloin tuloksena on yhteismaku eikä lihan maku eri lisukkeiden kanssa kuten tartarissa.
Kerrohan toki Vegaleivän tarina!
Mutta minulle sen opetti eräs belgialainen keittiömestari. Minusta kokonaisuus ei ollut mitenkään houkuttelevan näköinen ja mainitsin myös asiasta.
Tartarpihviin sekoitettiin sipulisilppu ja punajuurikuutiot, sekä capris ja suolakurkku. Se maustettiin suolalla ja pippurilla.
Lisäksi massaan lisättiin raaka munankeltuainen, tai vaihtoehtoisesti majoneesi. Taikina ajettiin kutterilla hienoksi ja siitä muotoiltiin noin sentin paksuinen pihvi voidellulle tummalle leivälle.
Ulkonäöltään se todellakin muistutti tuota Turkulais poikien tekemää.
Kyseisestä Vega-leivästä en tiedä sen enempää, tulipahan vain mieleeni vuosikymmenien takaa, kun näin kuvan tuosta Vahteran valmisteesta.
Ehkäpä meidän Brysselin meppimme ovat törmänneet jossain sikäläisessä ravintolassa kyseiseen eineeseen, mene ja tiedä.
Olen sanut tällaisenkin teelmän, joka kyllä maistui hyvältä. Tässä ei ole majoneesia, mutta se munankeltuainen kyllä. Otin joskus reseptin talteen, mutta en ole tehnyt sen jälkeen.
500 gr hienoksi raastettua naudan filettä
2 tlk tavallista sinappia
1 tlk Dijon-sinappia
1 munankeltuainen
2 tlk Worcestershire-kastiketta
1 dl hienoksi hakattua sipulia
3 tlk kapriksia, huuhtele ennen käyttöä
4-5 tirausta tulista chilikastiketta, maun mukaan
suolaa
mustappippuria
1 tlk konjakkia
Kaikki ajetaan kutterilla massaksi, mutta ei liian hienoksi - liha ei saa "pakkaantua". Paahda paahtoleipä ja kasaa ohueksi pihviksi leivän päälle. Jos haluaa voi päälle vielä vierittää ehjän munankeltuaisen ja kapriksia.
Munankeltuainen on tässäkin sidosaineena, mutta voihan sen vaikka korvata majoneesilla. Punajuuret sopivat tietysti aina massan joukkoon, mutta saisivat olla paloina eikä hienonnettuna, joten ne tulisi kai sekoittaa muuten valmiin massan joukkoon.
Näyttää "tuntevan" jonkinlaisen vegan, mutta se ei ole sellainen
mitä tarkoitan. Onpahan eräänlainen tartarmuunnos.
Kuvaamasi leipä muistuttaa enemmän tuota belgialaista. Anteeksi vain, mutta mieleeni tuli siitä "mössöstä" jotenkin koiran oksennus.
Tartar on mielestäni kauniimpi ainakin katsella.
Olet aivan oikeassa nimenomaan siinä, että kun aineet jauhetaan massaksi eivät tartarille ominaiset eri maut pääse oikeuksiinsa vaan sekoittuvat. Ja silloin on lopputuote vähän sitä "koiranoksennusta".
Muutenkin edustan sitä koulukuntaa, joka haluaa kastikkeen erikseen, vihannekset selkeästi omana ryhmänään ja pääraaka-aineen siten, että se erottuu kokonaisuudesta. On sitten oma asiani, miten yhdistän eri ruoan osat toisiinsa ja missä suhteessa.
Italiassa on yksi hyvä liharuoka nimeltä Brasato al Barolo eli pitkään punaviinissä kypsytettyä naudanpaistia - keittoaika 4-5 tuntia, jos malttaa odottaa. Tämä liha tarjotaan lihana - ei mitään lisäkkeitä - ainoastaan keittoliemessä mukana olleita vihanneksia voi lisätä lautaselle muutaman. Tietysti edellyttäen, että niistä on mitään enää jäljellä keittoajan jälkeen.
Jos ketä kiinnostaa, niin linkki löytyy
http://italianfood.about.com/od/beefvealstews/r/blr0245.htm
Jos pysymme tuossa tartarissa, en voi olla mainitsematta eräänlaista signatureherkkuani eli Carne Crudoa piemonteselaisesta vasikanlihsta - fasonesta. On tosin eräänlainen herrojen herkku kuten oheisesta saksankielisestä linkistä paljastuu
http://www.kochmeister.com/r/39993-carne-crudo-piemonteser-art.html
Piemontessa tämän päälle voi pyytää vielä valkoista tryffeliä, jota kyyppari höylää niin kauan kuin kehotat lopettamaan. Tämä vinkiksi - ruoan hinta määräytyy tuolloin pyytämäsi tryffelimäärän mukaan - kalliiksi pakkaa käymään.
Vega-leipä on minulle tuttu lapsuuden kodista. Isälläni oli tapana tehdä sellaisia. Koko perhe niistä nautti. Isäni oli tietääkseni saanut reseptin oltuaan töissä vahtimestarina eräässä hotelli-ravintolassa. Raaka liha oli aina tuoretta, joten mitään mahavaivoja ei meillä sairastettu. Muitakin "maailman" herkkuja meillä tehtiin ja maisteltiin. Opittiin kotona tutustumaan vieraisiin makuihin - ainakin maistettiin rohkeasti, vaikka sitten ei ehkä tykättykään.
Näin meillä Helsingissä 50-60 -luvuilla!