Olen ammatiltani nosturinkuljettaja joka törmää välillä ongelmaan että riittääkö nostoapuvälineiden kestävyys(ketjujen,liinojen).Esim.tämän hetken nosturissa on ketjut(2 ketjua) joissa lukee että ne nostaa 5000 kiloa 120 asteen haarakulmalla,niin miten lasketaan mikä on niiden max. haarakulma esim. 4000 kilon taakalle?Tai mitä ne ketjut kestää suoraa vetoa,eli nollakulmalla?
Työmaan insinööreistä kukaan ei osannut kertoa miten se lasketaan,eikä nosturikurssilla tätä opetettu,vaikka olisi ihan hyvä tieto ollut.Joten olisin kiitollinen jos joku teistä osaisi neuvoa.
Työmaan insinööreistä kukaan ei osannut kertoa miten se lasketaan,eikä nosturikurssilla tätä opetettu,vaikka olisi ihan hyvä tieto ollut.Joten olisin kiitollinen jos joku teistä osaisi neuvoa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei nosturinkuljettaja
Itse sain pyöräytettyä tehtävää varten seuraavat kaavat:
(1) Maksimikuorma =2 * Vedonkesto * cos(Haarakulma/2)
(2) Vedonkesto = Maksimikuorma/(2* cos(Haarakulma/2))
(3) Maksimihaarakulma = 2 arccos(Kuorma/(2 * Vedonkesto)
Jos ketjut siis kestävät 120 asteen haarakulmalla nostaa 5000 kilon kokonaismassan (symmetrinen tilanne), niin kaavasta (2) saadaan
Vedonkesto = 5000 kg/(2* cos(120 astetta/2)) = 5000 kg
Yhdellä ketjulla suorana voitaisiin siis nostaa 5000 kg:n maksimikuorma.
Tuolle 4000 kg:n kuormalle saadaan samoilla ketjuilla maksimihaarakulmaksi kaavasta (3):
Maksimihaarakulma = 2 arccos(4000 kg/(2 * 5000 kg) = 132.8 astetta.
Huomauttaisin vielä, että kaava (1) ei sovellu maksimikuorman laskemiseen haarakulman ollessa lähellä nollaa. Tämä johtuu siitä, että tässä tilanteessa ketjujen kuormitus ei todennäköisesti jakaudu tasaisesti. Nollakulmalla täytynee olettaa, että ainoastaan toinen ketju kuormittuu. Maksimikuorma tässä tapauksessa on sama kuin yhden ketjun kuormituskestävyys. Eo tapauksessa tämä tarkoittaisi 5000 kg:n kuormaa.
Mitä työpaikkasi insinööreihin tulee, heidän pitäisi kyllä vastaamaan tällaisiin kysymyksiin. Kysymyshän on ihan lujuuslaskennan perusteista. Ongelma lienee siinä, että insinöörikoulutuksen yleinen taso Suomessa on laskenut. Koulutukseen otetaan hyvin heikoin matemaattisin eväin varustettuja opiskelijoita, heiltä vaaditaan entistä vähemmän paneutumista oman alansa peruskysymyksiin (kuten lujuuslaskentaan) ja lopputuloksena on insinöörejä, jotka eivät uskalla ottaa vastuuta omien laskelmiensa lopputuloksista. Ja jos joku insinöörien kouluttajista ei suostu loputtomiin rimaa laskemaan vaan vaatii koulutukselta laatua, hän saa helposti kengänkuvan persuksiinsa.
Ei se opetuksen eikä oppilaiden tasosta johdu, ettei kaikki insinöörit muista oppimiaan asioita. Ei lääkäritkään muista käyttämättömäksi jääneitä tietoja vuosien takaa.
tiedostaa vastuunsa. Saman pitäisi insinöörinkin tehdä. Tässä ongelmassa on sentään kysymys työmaan turvallisuudesta. Kukas siitä vastaa, jos insinöörit heittäytyvät tietämättömiksi?
olla noinkin, mutta saattaa olla ihan toisinkin.
Nostoraksin ketjut on yhdistetty isolla silmukalla, johon pujotetaan nosturin koukkuun.
Silmukan lujuus ei ole sama asia kuin ketjujen vetolujuus. On nähty tilanne, jossa ketjut kestivät, mutta silmukka repesi.
Jos nostolaitteeseen on jotain merkitty, niin sitä eivät insinöörit eikä edes paavi muuksi muuta. Kaikki laskelmat asian tiimoilta ovat ihan puhdasta spekulointia, etten sanoisi harhaanjohtamista tai silkkaa paskaa.
insinöörihän on synonyymi toistaitoiselle teinijuopolle joka ei keksinyt muuta alaa mitä opiskella, pääasia että saa opintotukea viinoihinsa ja insinööreillä on myös parhaat bileet... joten mitä muuta voi odottaa?
Nostoketjuissa tulee olla ketjukilpi josta selviää ketjun tai –yhdistelmän suurin sallittu kuorma, ketjun nimellishalkaisija, ketjuhaarojen lukumäärä, sallitut ketjukulmat ja niitä vastaava kuorma, valmistajan nimi ja hyväksyntämerkki (CE). Työmaalla on pidettävä luetteloa käytetyistä nostoapuvälineistä ja niiden määräaikaistarkastuksista. (tarkastetaan kuluma, muodonmuutokset, arvioidaan nostojaksot, etc.)
Useampihaaraisissa ketjuissa 60 astetta suurempaa poikkeamaa luotilinjasta ei saa ylittää (120° kärkikulma).
Nostoketjut on muodostettu useasta erilaisesta osasta, jotka kaikki tulee olla samaa lujuusluokkaa ja saman valmistajan tuotantoa. Kuten Katzenkratscher totesi, silmukka jolla ketjuyhdistelmä kiinnitetään nosturin koukkuun, kuormittuu ketjukulmasta riippuen eri tavalla. Tuntematta nostoapuvälineen rakennetta, turvallisuusmääräyksiä ja valmistajan ohjeita on uhkarohkeaa, ja suorastaan edesvastuutonta, mennä netissä antamaan omatekoisia ohjeita käyttäjälle.
Ehkä ne työmaainsinöörit eivät olleetkaan ihan niin tyhmiä kuin luultiin kun he sanoivat, etteivät tiedä mitä ketjuyhdistelmä kilpiarvoista poikkeavilla kulmilla kestää. Heidän vastauksensa sisälsi viisauden, joka usein netissä ”tietojaan” jakavilta yleisneroilta puuttuu.
Kestää
Arkikielessä puhutaan usein väärin kestämisestä (murtolujuus tai myötölujuus) vaikka (ilmeisesti) tarkoitetaan termiä sallittu kuorma. Riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi nostoketjujen käyttökertoimeksi on valuttu 4. Vastaava kerroin köysirakseille on 5. Eli ketjun tulee ”kestää” nimelliskuorma nelinkertaisena.
Valmistajan ilmoitus:
Yksihaarainen nostoketju ovaalisilmukoilla
- suurin sallittu kuorma (SWL) = 4000 kg
Sama koko ja lujuusluokka kaksihaaraisena
- kulma >0…45° SWL= 5600 kg
- kulma >45°…60° SWL = 4000 kg
Näihin on tyytyminen.
Ja tieto lisää tuskaa?
Tämän keskustelun sävy on nyt mennyt hiukan omituiseksi. Muistuttaisin, että kukaan ei ole kehottanut ketään poikkeamaan nostolaitteen käyttöohjeissa asetetuista rajoista. Ainoastaan matemaattiseen kysymykseen on annettu matemaattinen vastaus. Se, miten alkuperäinen kysyjä tai joku muu näitä vastauksia tulkitsee, on heidän oma asiansa. Esitetyt kaavat kertovat omalta osaltaan ainoastaan sen, miksi tiettyjä ohjearvoja ei pidä ylittää. Jos tällaisten perustelujen esittäminen on jotenkin kiellettyä, kysymys on samasta asiasta kuin silloin, kun pupujussi pistää päänsä pensaaseen luodakseen itselleen näin näennäistä ja valheellista turvallisuudentunnetta.
Samalla periaatteellahan voitaisiin kieltää matematiikan ja fysiikan opetus kaikissa Suomen kouluissa.
Ja näistä viimeisistäkin, varsin asiantuntevilta kuulostavista, mutta vääränsävyisistä vastauksista tulee ilmi insinöörien haluttomuus tulla näissä vastuukysymyksissä esille omalla nimellään.
"Tai mitä ne ketjut kestää suoraa vetoa,eli nollakulmalla? "
Onko tuo jokin matikkaan tai fysiikkaan liittyvä laskutehtävä? Tai onko kyseessä jokin asiallinen keskustelunaihe tällä palstalla?
Jos vastaat kyllä, niin sanon että puhut paskaa ja painu hevon vittuun.
mutta tämä osoittaa vain haistattelijan anarkistisia taipumuksia.
Eivätkö juuri samaiset henkilöt vedä iltaisin päähänsä kommandopipon ja lähde heittelemään kiviä ja polttopulloja rauhanomaisiksi tarkoitettuihin mielenosoituksiin?
Itse en tällaista henkilöä ikinä palkkaisi mihinkään firmaan töihin. Eivätkö nämä ole juuri niitä työpaikan pomon perseennuolijoita ja työtovereiden selkäänpuukottajia?
Kiitos Matille vastauksesta.Vielä kun saisi tietää mikä tuo kolmannessa kaavassa oleva "arccos" on?Miten se syötetään laskimelle?
Siis itseasiassa monihaaraisen funktion ns. päähaara.
Kosinin tapauksessa saadaan kulma, joka on välillä 0...180 astetta.
Laskimessa se on usein merkitty cos^(-1).
Se antaa siis kulman, kun sitä vastaava kosini-funktion arvo tunnetaan.