Otsikon mukaisesti tässä ketjussa olisi tarkoitus pohtia minkälainen olisi ihanteellinen meemi sekä ettisessä mielessä, että meemin kopioitumiskyvyn kannalta. Olisi mahtavaa, jos joku mainosalan ammattilainen innostuisi ideasta ja keksisi miten idea saataisiin leviämään ympäri maailman.
Motivaation tämän avauksen kirjoittamiseen sain huolestani maailman tulevaisuuden suhteen. Kaikkein menestyksekkäimmät meemit eivät nimittäin ole välttämättä eettisessä mielessä ihanteellisia, vaan niiden olemassaolo selittyy lähinnä totalitaarisuudella ja valheellisilla lupauksilla. Yksi hyvä esimerkki on islaminusko, joka alun alkaen pääsi johtavaan asemaan Mohammedin itsensä johtaman miekalla uskoa levittävän joukon avulla. Sittemmin islaminuskon asema on perustunut Koraanin jyrkille käskyille vastustaa toisinuskovia, keinoja kaihtamatta.
Eräät islamintutkijat ennustavat, että tulevaisuudessa Eurooppa islamisoituu johtuen muslimimaahanmuuttajien suuresta määrästä ja heidän nopeasta lisääntymisestään. Ikävää olisi, jos muslienemmistöisistä Euroopan maista alkaisi kehittymään Lähi-Idän maihin verrattavia totalitaarisia pesäkkeitä.
Asioita jotka tuntuvat olevan yhteisiä suosituimmille meemeille ovat lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä, antroposentrinen maailmankuva, itse meemin alkuperän mystifiointi, mahdollisimman monilukuisen jälkikasvun suosiminen sekä meemiin sisältyvä käsky levittää aatetta ja pelotella toisinuskovia helvetillä tms. Kaikki nämä seikat lisäävät ihmisen innostusta/kykyä levittää meemiä, mutta osa niistä voi johtaa varsin ikäviin seurauksiin.
Kysyisinkin nyt, että onko mielestänne mahdollista luoda täysin rationaalinen ja suvaitsevainen meemi, jolla olisi mahdollisuus peitota potentiaalisesti vaaralliset meemit? Ihmiset tuppaavat emotionaalisina eläiminä uskomaan siihen minkä haluavat uskoa todeksi, tosiasioista välittämättä. Kuten Dawkins on sanonut, tosiasian miellyttävyys ei kerro mitään sen totuusarvosta. Esimerkkinä hän on maininnut lääkärin, joka kertoo kuolemansairaalle potilaalleen, että tällä ei ole mitään hätää.
Toisaalta minua pelottaa, että lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä on niin vetovoimainen, että edes tieteellinen suhtautuminen asioihin ja sen hedelmällisyys eivät kykene kitkemään yliluonnollisia uskomuksia, minkä seurauksena tulevaisuus on uskontojen, eikä tieteen. Kuolmenajälkeiseen elämään uskominen kun vaatii yliluonnollisen maailmankuvan.
Miten täysin irrationaalisen ja mihinkään havaintoihin perustumattoman kuolemanjälkeisen elämän lupauksen vetovoiman voisi peitota? Marxilaiset yrittivät tehdä tämän vetoamalla Feuerbachin ajatukseen "Mitä rikkaampi jumala, sitä köyhempiä ihmiset". Feuerbachin mukaan kuolemanjälkeistä elämää varten suoritettava rituaalitoiminta ja muunlainen panostus estävät ihmisiä tarttumasta tämänpuoleisen epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseen.
Ongelma on siinä, että vaikka yhteiskunta olisi yltäkylläinen, tai ehkä juuri siitä syystä, kuolemanjälkeisen elämän kiehtovuus ei kaikkoa minnekään. Kukapa tahtoisi mainion maanpäällisen elämän jälkeen kaiken vain loppuvan?
***Oma ehdotukseni on, että ihmisille pyrittäisiin opettamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja tieteellisen maailmankuvan muodostavasta holistisesta kokonaisuudesta.*** Esimerkiksi lääketieteen menestys pohjautuu sille tosiseikalle, että millekään sairaudelle tai muulle vaivalle ei hyväksytä yliluonnollista selitystä kuten jumalan kirousta, vaan niille pyritään löytämään selitys havainnoimalla ja järkeilemällä. Jos lääketieteessä yliluonnollisten entiteettien poissulkeminen on johtanut elämiä mullistaviin kekesintöihin, niin kuinka ihmiset voivat pitää yliluonnollisia entiteettejä jossain toisaalla täysin hyväksyttävinä?
*****
Jos ihmiset oppisivat tarkastelemaan naturalistista tiedettä ja sen voittokulkua tärkeänä osana länsimaista hyvinvointia, niin ehkä he sitten oppisivat arvostamaan naturalismia aivan toisella tavalla.
*****
***Entä meemin leviämiskyvyn maksimointi?*** Yksi ehdotus olisi taas vedota järkeen ja kokemukseen. Einstein on todennut, että paha tarvitsee voittaakseen vain sitä, että hyvät ihmiset eivät tee mitään. Tämä näkyi hyvin Natsi-Saksassa. Harvat kristityt siellä nousivat barrikadeille vetoamalla Jeesuksen opetuksiin, vaan menivät sen sijaan massa mukana. Tuossa näkyy yksi ihmisluonteen varjopuolista, nimittäin auktoriteettiuskoisuus.
Siitä päästäänkin meemin auktoriteetin voimistamiseen. ***Miten meemistä saataisiin karismaattisuudessaan jumalallisiksi väitettyihin teksteihin verrattavissa oleva auktoriteetti?*** Vaikka en pidäkään antroposentrismistä, niin jonkinalainen kyseiseen ajatussuuntaukseen vivahtava ihmisiä yhdistävä ja ylentävä ajatus saattaisi olla paikallaan.
***MEEMIN EETTINEN SISÄLTÖ***
Tämä on tietysti tärkein seikka ihanteellisessa meemissä, minkä vuoksi jätin sen kaikkien mietteitä herättävien ajatusten jälkeen sokeriksi pohjalle.
Muutamia järjellä perusteltavia ohjeistuksia:
-Moraalisia sääntöjä ei voi johtaa havainnoimalla luontoa eli naturalistinen virhepäätelmä on pannassa. (Kärsimystä täynnä oleva luonto ei heijastele oikeamielisen luojan toiveita, vaan on eettisistä säännöistä piittaamattomien darwinististen prosessien tulosta ja siten etiikan lähteenä kestämätön)
-Ihmiset ovat kaikki itsetietoisia olentoja ja siten tasavertaisia.
-Toimi siten, että teoistasi voitaisiin muodostaa yleisiä sääntöjä (Kantin kategorinen imperatiivi). Tämä olisi perusteltavissa vaatimuksella ihmisten tasavertaisuudesta.
-Suvaitse kaikkea sellaista, mikä on yhteensopivaa edellisen ohjeen kanssa. Sama perustelu kuin edellisessä.
-Toimi siten, että teoistasi aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä (Millin utilitarismia mukaillen). Perustelu: Ihmisistä suurin osa ei pidä kärsimyksestä ja ihmiset ovat tasavertaisia, joten enemmistön mielipide on säännön rationaalinen perusta.
Mitä muita hyviä filosofisia ohjenuoria keksitte?
Motivaation tämän avauksen kirjoittamiseen sain huolestani maailman tulevaisuuden suhteen. Kaikkein menestyksekkäimmät meemit eivät nimittäin ole välttämättä eettisessä mielessä ihanteellisia, vaan niiden olemassaolo selittyy lähinnä totalitaarisuudella ja valheellisilla lupauksilla. Yksi hyvä esimerkki on islaminusko, joka alun alkaen pääsi johtavaan asemaan Mohammedin itsensä johtaman miekalla uskoa levittävän joukon avulla. Sittemmin islaminuskon asema on perustunut Koraanin jyrkille käskyille vastustaa toisinuskovia, keinoja kaihtamatta.
Eräät islamintutkijat ennustavat, että tulevaisuudessa Eurooppa islamisoituu johtuen muslimimaahanmuuttajien suuresta määrästä ja heidän nopeasta lisääntymisestään. Ikävää olisi, jos muslienemmistöisistä Euroopan maista alkaisi kehittymään Lähi-Idän maihin verrattavia totalitaarisia pesäkkeitä.
Asioita jotka tuntuvat olevan yhteisiä suosituimmille meemeille ovat lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä, antroposentrinen maailmankuva, itse meemin alkuperän mystifiointi, mahdollisimman monilukuisen jälkikasvun suosiminen sekä meemiin sisältyvä käsky levittää aatetta ja pelotella toisinuskovia helvetillä tms. Kaikki nämä seikat lisäävät ihmisen innostusta/kykyä levittää meemiä, mutta osa niistä voi johtaa varsin ikäviin seurauksiin.
Kysyisinkin nyt, että onko mielestänne mahdollista luoda täysin rationaalinen ja suvaitsevainen meemi, jolla olisi mahdollisuus peitota potentiaalisesti vaaralliset meemit? Ihmiset tuppaavat emotionaalisina eläiminä uskomaan siihen minkä haluavat uskoa todeksi, tosiasioista välittämättä. Kuten Dawkins on sanonut, tosiasian miellyttävyys ei kerro mitään sen totuusarvosta. Esimerkkinä hän on maininnut lääkärin, joka kertoo kuolemansairaalle potilaalleen, että tällä ei ole mitään hätää.
Toisaalta minua pelottaa, että lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä on niin vetovoimainen, että edes tieteellinen suhtautuminen asioihin ja sen hedelmällisyys eivät kykene kitkemään yliluonnollisia uskomuksia, minkä seurauksena tulevaisuus on uskontojen, eikä tieteen. Kuolmenajälkeiseen elämään uskominen kun vaatii yliluonnollisen maailmankuvan.
Miten täysin irrationaalisen ja mihinkään havaintoihin perustumattoman kuolemanjälkeisen elämän lupauksen vetovoiman voisi peitota? Marxilaiset yrittivät tehdä tämän vetoamalla Feuerbachin ajatukseen "Mitä rikkaampi jumala, sitä köyhempiä ihmiset". Feuerbachin mukaan kuolemanjälkeistä elämää varten suoritettava rituaalitoiminta ja muunlainen panostus estävät ihmisiä tarttumasta tämänpuoleisen epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseen.
Ongelma on siinä, että vaikka yhteiskunta olisi yltäkylläinen, tai ehkä juuri siitä syystä, kuolemanjälkeisen elämän kiehtovuus ei kaikkoa minnekään. Kukapa tahtoisi mainion maanpäällisen elämän jälkeen kaiken vain loppuvan?
***Oma ehdotukseni on, että ihmisille pyrittäisiin opettamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja tieteellisen maailmankuvan muodostavasta holistisesta kokonaisuudesta.*** Esimerkiksi lääketieteen menestys pohjautuu sille tosiseikalle, että millekään sairaudelle tai muulle vaivalle ei hyväksytä yliluonnollista selitystä kuten jumalan kirousta, vaan niille pyritään löytämään selitys havainnoimalla ja järkeilemällä. Jos lääketieteessä yliluonnollisten entiteettien poissulkeminen on johtanut elämiä mullistaviin kekesintöihin, niin kuinka ihmiset voivat pitää yliluonnollisia entiteettejä jossain toisaalla täysin hyväksyttävinä?
*****
Jos ihmiset oppisivat tarkastelemaan naturalistista tiedettä ja sen voittokulkua tärkeänä osana länsimaista hyvinvointia, niin ehkä he sitten oppisivat arvostamaan naturalismia aivan toisella tavalla.
*****
***Entä meemin leviämiskyvyn maksimointi?*** Yksi ehdotus olisi taas vedota järkeen ja kokemukseen. Einstein on todennut, että paha tarvitsee voittaakseen vain sitä, että hyvät ihmiset eivät tee mitään. Tämä näkyi hyvin Natsi-Saksassa. Harvat kristityt siellä nousivat barrikadeille vetoamalla Jeesuksen opetuksiin, vaan menivät sen sijaan massa mukana. Tuossa näkyy yksi ihmisluonteen varjopuolista, nimittäin auktoriteettiuskoisuus.
Siitä päästäänkin meemin auktoriteetin voimistamiseen. ***Miten meemistä saataisiin karismaattisuudessaan jumalallisiksi väitettyihin teksteihin verrattavissa oleva auktoriteetti?*** Vaikka en pidäkään antroposentrismistä, niin jonkinalainen kyseiseen ajatussuuntaukseen vivahtava ihmisiä yhdistävä ja ylentävä ajatus saattaisi olla paikallaan.
***MEEMIN EETTINEN SISÄLTÖ***
Tämä on tietysti tärkein seikka ihanteellisessa meemissä, minkä vuoksi jätin sen kaikkien mietteitä herättävien ajatusten jälkeen sokeriksi pohjalle.
Muutamia järjellä perusteltavia ohjeistuksia:
-Moraalisia sääntöjä ei voi johtaa havainnoimalla luontoa eli naturalistinen virhepäätelmä on pannassa. (Kärsimystä täynnä oleva luonto ei heijastele oikeamielisen luojan toiveita, vaan on eettisistä säännöistä piittaamattomien darwinististen prosessien tulosta ja siten etiikan lähteenä kestämätön)
-Ihmiset ovat kaikki itsetietoisia olentoja ja siten tasavertaisia.
-Toimi siten, että teoistasi voitaisiin muodostaa yleisiä sääntöjä (Kantin kategorinen imperatiivi). Tämä olisi perusteltavissa vaatimuksella ihmisten tasavertaisuudesta.
-Suvaitse kaikkea sellaista, mikä on yhteensopivaa edellisen ohjeen kanssa. Sama perustelu kuin edellisessä.
-Toimi siten, että teoistasi aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä (Millin utilitarismia mukaillen). Perustelu: Ihmisistä suurin osa ei pidä kärsimyksestä ja ihmiset ovat tasavertaisia, joten enemmistön mielipide on säännön rationaalinen perusta.
Mitä muita hyviä filosofisia ohjenuoria keksitte?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Muutama niistä Ludwig Wittgensteinin varhaisen kauden filosofisia lausahduksista, jotka johtivat loogisen empirismin kukoistukseen:
"Maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on."
"Kieleni rajat ovat maailmani rajat."
Edellisestä voisi johtaa suhtautumistavan sellaisiin seikkoihin, jotka eivät ole eettisiä ohjeistuksia, mutta eivät myöskään liity järkeilyyn tai havaintoihin. Tarkoitan uskon seikkoja. Yliluonnollisiin uskomuksiin suhtauduttaisiin kaikkiin kunnioittavasti, mutta kuitenkin niin, että niille ei missään nimessä anneta samaa arvoa kuin järjen tai havainnoinnin avulla muodostetuille tosiseikoille. Toisin sanoen sellaisiin olentoihin kuin vaaleanpunainen yksisarvinen, spagettihirviö, Jahve ja Allah, saisivat ihmiset kyllä uskoa, kunhan pitävät uskonsa yksityisasiana, eivätkä tuputa sitä muille.
-Järjestäytynyttä uskontoa tulee harjoittaa siten, ettei se loukkaa jotain muuta järjestäytynyttä uskontoa harjoittavaa henkilöä. Esim. minaraateista kovaäänisten kautta kuulutetut rukoukset olisivat kiellettyjä.
-Uskontoa ei saa harjoittaa siten, että se tuottaa inhimillistä kärsimystä. Jotkut saattavat muistaa tapauksen, jossa äiti kieltäytyi antamasta lapselleen insuliinia lääkkeeksi sokeritaudin hoitoon, vaan käytti sen sijaan uskomushoitoa. Lapsi kuoli.
-Uskontoa ei saa harjoittaa siten, että se johtaa älylliseen epärehellisyyteen. Hyvänä esimerkkinä voisi pitää esim. litteän maan kannattajia, jotka kieltävät omien uskomustensa kanssa ristiriidassa olevat havainnot. (Martti Luther oli muuten litteän maan kannattaja)
ja tullut siihen tulokseen, että meemit ja arvo ovat toistensa synonyymejä, tosin edellistä nimitystä käytetään kulttuuriantropologiassa ja jälkimmäistä filosofiassa. Tieteiden käsitteistöjen mukaisesti siis. Minusta on tästä johtuen varsin kysenalaista, voidaanko sanoa "menestyksekkäimmät meemit eivät nimittäin ole välttämättä eettisessä mielessä ihanteellisia".
Siirryn kuitenkin kertomasi mukaan pohtimaan, millainen meemi on ihanteellinen eettisesti ja kopioitumiskyvyn kannalta. Ensimmäiseksi tulee mieleen ympäristön vaikutus: Ihanteellisen meemin käsite on varsin suhteellinen ja riippuvainen kulttuurista. Tätä siis lähden käsittelemään.
Ihanteellinen meemi voi syntyä jossain, mutta ei välttämättä pääse kopioitumaan huonoista "elinolosuhteista" johtuen. Lisäksi on kysyttävä, millainen tämä meemi on? Voiko se olla ihanteellinen, jos se pysyy ainoastaan ideatasolla vai vaatiiko se käytännön toteuttamisen tullakseen täydelliseksi? Mikäli se vaatii käsitteen määräämän käytöksen, on kyseessä kaksi meemiä (toisaalta oikein pilkkua viilaten ei voitaisi ollenkaan puhua yksittäisistä käsitteistä vaan niistä muodostuneista kokonaisuuksista).
Evoluutiossa geenit eivät tule toimeen yksinään vaan ne tarvitsevat toistensa apua, kuten samoin on asian laita kulttuurievoluutiossa, ja geenit ovat syntyneet monien muiden alleelien vuorovaikutuksesta. Meemi siis ei voi tulla mainitunlaiseksi ilman sopivia historiallisia ja nykyisiä olosuhteita, joissa meemi ei joudu armotta lisääntyneiden tovereidensa tallottavaksi. Massassa on totisesti voimaa. Lihaksikaskin bodari häviää 10 aggressiiviselle lilliputtijuntille.
Tärkeintä silti olisi minusta näin loppujen lopuksi korostettava nykyisten meemien saavutuksia. Emme voi sanoa varmana mitään tulevaisuudesta ja entisaikojen ihmiset elivät varsin erinäköisissä ympäristöissä kuin me, ja he joutuivat elämään omine hyvine ja huonoine puolineen maailman melskeessä, joiden kaikkia arvoja ja käsityksiä nykyaikaan nähden ei voida vaihdella puolin tai toisin. Krishnamurtilla oli tapana sanoa, että "tulevaisuus on nyt", ja yhdyn hyvinkin pitkälti hänen sanomaansa. Ihanteellinen meemi on siis se, joka täyttää luojansa määrittelemän käyttötarkoituksensa mahdollisimman laajasti ihmisten keskuudessa, ja sen plus monien muiden meemien vaikutuksesta syntyvät tulevaisuuden omissa oloissaan viihtyvät yksilöt.
Kiitos paljon mielenkiintoisesta viestistäsi!
Täytyy kuitenkin sanoa, että olen eri mieltä heti ensimmäisen väitteesi kanssa. Meemi on yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan mikä tahansa potentiaalisesti ihmisestä toiseen siirtyvä kulttuurinen yksikkö, kuten vitsi, mainoslause tai toimintatapa. Minä puolestani tein virheen puhuessani meemistä uskontojen ja muiden vastaavien ideologioiden yhteydessä, jolloin pitäisi puhua meemikompleksista.
Wikipediasta löytyi muuten mielenkiintoinen lista seikoista, jotka vaikuttavat meemin lisääntymispotentiaaliin. En ollut tietoinen listasta laatiessani omia arvailujani laajalle levinneiden meemikompleksien suosioiden syistä. Liitän listan tähän:
---
"...the evolutionary pressures on memes include much more than just truth and economic success. Evolutionary pressures may include the following:
1. Experience: If a meme does not correlate with an individual's experience, then that individual has a reduced likelihood of remembering that meme.
2. Pleasure/Pain: If a meme results in more pleasure or less pain for its host then the host will have a greater likelihood of remembering it.
3. Fear/Bribery: If a meme constitutes a threat then people may become frightened into believing it. Similarly, if a meme promises some future benefit then people may incline to believe it. The memes "if you do X you will burn in hell" and "do Y and you will go to heaven" provide examples. Memes which pass on the fear of a threat, of the likelihood or effectiveness of a threat, that "something will happen if you do such and such a thing", have a high likelihood of success, and may therefore replicate and remain in the meme-pool. They may assist in this way in the survival of a thought, a theme or a philosophy within a community.
4. Censorship: If an organisation destroys any retention-systems containing a particular meme or otherwise controls the usage of that meme, then that meme may suffer a selective disadvantage.
5. Economics: If people or organisations with economic influence exhibit a particular meme, then the meme has a greater likelihood of benefiting from a greater audience. If a meme tends to increase the riches of an individual holding it, then that meme may spread because of imitation. Such memes might include "Hard work is good" and "Put number one first".
6. Distinction: If the meme enables hearers to recognize and respect tellers (as leaders, intelligent people, insightful, etc.), then the meme has a greater chance of spreading. The erstwhile receivers will want to become themselves tellers of the same meme (or of an evolved/mutated version). Thus élite knowledge can provide a promotion to élite status.
Memes, like genes, do not purposely do or want anything — they either get replicated or not. Some meme systems have negative effects on the host or on their host society (revenge killings, for example), but humans generally have a symbiotic relationship with these abstract entities."
---
Ajatuksesi meemin kelpoisuuden suhteellisuudesta oli kiinnostava. Se varmaankin selittää pitkälti miksi uskonnot ja muut meemikompleksit muuttuvat ja eriytyvät niin paljon. Toisaalta ajatuksen voisi ehkä kääntää: mikäli meemikompleksi on niin kokonaisvaltainen, että se sanelee pitkälti kulttuuriympäristön ominaisuudet kuten islaminuskon tai amishlaisuuden tapauksessa, sillä on paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä aikojen halki.
Myös viimeisessä kappaleessa välittämäsi viesti oli ajatuksia herättävät. Pitääkin jättää se muhimaan päähän.
Eikö tuo mitä nimität Kantin kategoriseksi imperatiiviksi ole vain uudelleen muotoiltu Jeesuksen kultainen sääntö?
Kategorinen imperatiivi on laajempi ohje kuin kultainen sääntö ja lisäksi se on paremmin rationaalisesti perusteltavissa.
Jos kultaisesta säännöstä eli "kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" muotoillaan toisin, silti säilyttäen saman loogisen rakenteen, siitä tulee "kaikki, mitä te ette tahdo ihmisten tekevän teille, älkää tehkö heille". Tämä tarkoittaisi esim. sitä, että varakas henkilö joka ei tahdo almuja, ei saisi niitä antaa toisillekaan.
- 400% vuosituotto mukaan lähteneiden sijoituksille
- 110% varmuudella rehellinen sijoitusmuoto
- johtaja hyväsydäminen kultainen kaveri, joka haluaa vain auttaa muita
Kiikki kii johan pomppas! Nuohan ovat wincapistasta tuttuja, joten ne ovat käytössä koeteltuja ja hyväksi havaittuja.
Kultainen sääntö sisältää myös hyvin suuren ristiriidan. Jos ajatellaan, että meidän tulee tehdä muille mitä tahdomme meille tehtävä, kohtaamme ongelman. Jos meidän tulisi päätellä muiden tekemiset aina edellä mainitulla tavalla, eli tehdä se heille minkä he tekevät meille, saattaisimme joutua tekemään pahaa ja tämä ei voi olla Kultaisen säännön periaate. Esimerkiksi, jos joku pahoinpitelee henkilön, on pahoinpitelijä, mikäli ajattelemme Kultaista sääntöä universaalina, viestittänyt halustaan saada saman, väkivaltaisen kohtelun.
Do What thou Wilt Shall be the Whole of the Law
Erittäin kannatettavaa pohdintaa, mutta todella haastavaa. Uskonnoille on todella vaikeaa löytää haastajaa. Mielestäni syy on se, että uskontojen tärkein valtti ei niinkään ole lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä vaan lupaus konkreettisesta varjeluksesta, avusta ja huolenpidosta *** tässä ja nyt***!
Kaikki uskonnot sen muodossa tai toisessa lupaavat ja uskontojen harjoittajat myös kokevat, että todella voivat luottaa näihin lupauksiin. Kaikkien uskontojen syvällisin ohje on jättää kaikki huolensa NN:n kannettavaksi, myös buddhalaisuudessa, vaikka NN:llä ei ole siellä subjektia. Miljardit uskovat ympäri maailmaa kokevat vilpittömästi nauttivansa korkeimman tahon huolenpitoa.
Ateismiin pohjautuvalla "haastajameemillä" ei ole suuria mahdollisuuksia menestyä, jos se vain esittää, että "Sinun on selvittävä omillasi ja epäluotettavien kanssaihmiseten avulla, muuta apua ei ole eikä tule. Voit itkeä, mutta kukaan ei sinua kuule". Kuka uskova vaihtaisi vakaumuksensa tuohon?
"Mielestäni syy on se, että uskontojen tärkein valtti ei niinkään ole lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä vaan lupaus konkreettisesta varjeluksesta, avusta ja huolenpidosta *** tässä ja nyt***!"
Puheissasi on kieltämättä perää, mutta sanoisin että tämän hoivauksenkaipuun osuus uskonnon merkityksestä yksilötasolla on vähenemään päin niissä maissa, joissa valtio takaa perustoimeentulon ja virikkeitä jokaiselle ihmiselle. Sen sijaan kuolemanjälkeinen elämä kiehtoo yltäkylläisenkin elämän eläneitä ihmisiä, kuten jo esitinkin.
USA:ssa tilanne on toinen kuin Euroopassa, mutta käsitykseni mukaan vetovoimaisimmat jenkkikirkot menestyvät lähinnä "mainostemppujen" avulla, eivätkä perinteisellä tavalla, millä tarkoitan köyhien tms. avustamista. Siellähän riittää kaikenmoisia huijariparantajia, kosketuksella kaatajia, karismaattisia puhujia ja showmeininkiä vaikka muille jakaa.
Olisi siis luotava meemi, joka tarjoaa ihmiselle kaiken sen mitä teistiset uskonnotkin ja ehkä vielä vähän enemmänkin, mutta koko homman olisi oltava rationaalisesti perusteltu. Kuulostaa melko vaikealta. Rationaalisesti ajateltunahan maailma ei ole kiva paikka.
Yksi vaihtoehto olisi antaa jokin lupaus paremmasta ja tämä lupaus tulisi perustella rationaalisesti. Tämän paremman saavuttaakseen tarvitsisi kuitenkin noudattaa meemin sisältämiä ohjeita ja levittää meemiä, koska yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa paremmaksi. Tämähän on uskontojenkin idea, mutta uskonnoissa motivaattorina toimii yleensä lupaus jostakin äärettömän suuresta hyvästä (ikuinen elämä paratiisissa) ja pelote äärettömän suuresta pahasta (ikuinen kärsimys äärettömän pahassa paikassa). Noiden kanssa on kyllä vaikea kilpailla.
"Yksi vaihtoehto olisi antaa jokin lupaus paremmasta ja tämä lupaus tulisi perustella rationaalisesti."
Tällainen on olemassa: transhumanismi:
http://transhumanismi.org/
Mutta minä en usko, että sekään riittää, ainakaan niin kauan kun transhumanismin tavoitteita pidetään yleisesti huuhaana. Mutta jos ne alkavat toteutua, niin uskonnot reagoivat tilanteeseen muuttumalla, kuten se ovat aina tehneet.
Jos "simulaatio-" tai "sysopskenaario" on rationaalinen, niin myös uskonnot voivat muuttua rationaalisemmiksi. Oletan niille jäävän aina sekä ajatuksellisen rauon, että subjektiivisen tarpeen.
Post-developmentalismi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehityskritiikki#Post-development
Mielestäni ihanteellinen meemi sisältää John cenan ja saksankielen
Varmaan se on ihan vaan "Kattila Naamalla".
https://www.youtube.com/watch?v=6_JxuFbDNgw
https://www.youtube.com/watch?v=xRElTvaPMlo