Ainakaan tässä galaksissa tuskin löytyy itsestään tietoisia organismeja muuta kuin Maapallolta.
Alkeellista elämää on varmaan monessa paikkaa Linnunradalla. Alkeelliset mikrobit voivat menestyä mitä ankarimmissa oloissa. Mutta Maapallolla vei miljardeja vuosia, ennen kuin kehittyi mitään monimutkaisempaa elämää. Ja pitkä matka on madoista ja meduusoista ihmiseenkin. Ja me kehityimme myöhäisessä vaiheessa, kun ajattelee miten kauan elämä voi Maapallolla säilyä. Miljardin vuoden kuluttua täällä on niin kuuma, että elämä on taantunut takaisin bakteeritasolle.
Aurinkokuntamme ei muistuta niitä planeettakuntia, joita tähtitieteilijät ovat lähitähdiltä löytäneet. Maapallo on epätavallinen planeetta, samoin sen kuu on epätavallinen seuralainen tällaiselle planeetalle. Kuun olemassaololla on ollut tärkeä merkitys elämän kehittymiselle Maapallolla.
Alkeellista elämää on varmaan monessa paikkaa Linnunradalla. Alkeelliset mikrobit voivat menestyä mitä ankarimmissa oloissa. Mutta Maapallolla vei miljardeja vuosia, ennen kuin kehittyi mitään monimutkaisempaa elämää. Ja pitkä matka on madoista ja meduusoista ihmiseenkin. Ja me kehityimme myöhäisessä vaiheessa, kun ajattelee miten kauan elämä voi Maapallolla säilyä. Miljardin vuoden kuluttua täällä on niin kuuma, että elämä on taantunut takaisin bakteeritasolle.
Aurinkokuntamme ei muistuta niitä planeettakuntia, joita tähtitieteilijät ovat lähitähdiltä löytäneet. Maapallo on epätavallinen planeetta, samoin sen kuu on epätavallinen seuralainen tällaiselle planeetalle. Kuun olemassaololla on ollut tärkeä merkitys elämän kehittymiselle Maapallolla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On varmasti totta että maapallon kaltaisia planeettoja on vähän. Siis jos todella vaatimuksiksi asetetaan sopivan kiertoradan lisäksi tietty akselin kulma, tietty pyörimisnopeus ja tietyn kokoinen (jättiläis)kuu. Mutta se vähäisyys on suhteellista.
Pelkästään tässä galaksissa on n. 200 000 000 000 tähteä. Se on päätähuimaava luku jonka kaltaista ihmisolento ei oikeasti voi hahmottaa. Erään arvion mukaan auringon kaltaisista tähdistä 20-60 prosentilla on kiviplaneettoja, ja auringonkaltaisia tähtiä on linnunradalla noin puolet. Vaikka vaatimuksia maankaltaisuudesta kiristäisi hurjasti, luvut pysyvät edelleen vähintäänkin tuhansissa. Koetin taannoin ratkaista kuuluisaa Draken yhtälöä syöttäen sisään useasta lähteestä tarkistettuja pessimistisen realistisia lukuja, enkä saanut lopputulemaa laskemaan nollaan (alle kymmeneen se kyllä jäi).
Meidän on tällä planeetalla vaikea välttyä tietyltä maakeskeiseltä ajattelulta: koska maapallolla on niin paljon ja monimutkaista elämää, oletamme että monimutkainen elämä vaatii maankaltaisen ympäristön. Mutta maapallon elämä on sopeutunut juuri nimenomaan maapallon olosuhteisiin. Yhden esimerkin pohjalta ei voi varmuudella sanoa, ettei elämä voisi tuottaa yhtä moninaisia ja monimutkaisia sopeumia täysin erilaisella taivaankappaleella, vaikkapa jättiläisplaneetan suuressa kuussa. Ei ole mitään syytä olettaa, että meidän planeettamme on paras mahdollinen elämän tyyssija. Ehkä monisoluisen elämän ilmestymiseen vaadittu pitkä jakso kertoo siitä, ettei maapallo olekaan sellainen paratiisi jollaiseksi monet sitä haluavat kuvitella. Toiset olosuhteet olisivat ehkä johtaneet monisoluisen elämän kehitykseen paljon aiemmin.
Ihmisinä olemme myös ihmiskeskeisiä, ja unohdamme todisteet meistä niinkin paljon poikkeavien eläinten kuin varislintujen ja norsujen monimutkaisesta älykkyydestä, jopa minätietoisuudesta. Vaikka mustekalat eivät aivan ylläkään superälykkäiden klubiin, ne vahvistavat käsitystä, että korkea älykkyys voi olla toimiva selviytymiskeino hyvin monenkaltaisille eliöille ja kehittyä itsenäisesti useita kertoja samalla planeetalla.
Mikään näistä tekijöistä ei tietenkään todista että tällä galaksilla olisi juuri nyt samaan aikaan ihmisen kanssa jokin toinen korkean teknologian kanssa näpräävä laji. Yksi galaksi on kuitenkin suhteellisen pieni, kaikista miljardeista tähdistään huolimatta. Mutta maaimankaikkeus ei ole. Pelkästään havaittavissa oleva maailmankaikkeus käsittää ainakin sata miljardia miljardia tähteä (tai vielä enemmän, riippuen keneltä arviota kysyy). Vaikka ihmisen kaltaista älykkyyttä ilmaantuisi vain yhdelle tuhannesta miljardista tähdestä kerrallaan, emme edelleenkään olisi yksin. Maailmankaikkeus nyt vain on niin valtava, että epätodennäköisimmätkin mahdollisuudet alkavat vähitellen toteutua jossain sen kolkassa.
Saammeko sitten koskaan tietää edes lähimmistä naapureistamme, on ihan toinen asia...
"""""""
Vaikka vaatimuksia maankaltaisuudesta kiristäisi hurjasti, luvut pysyvät edelleen vähintäänkin tuhansissa. Koetin taannoin ratkaista kuuluisaa Draken yhtälöä syöttäen sisään useasta lähteestä tarkistettuja pessimistisen realistisia lukuja, enkä saanut lopputulemaa laskemaan nollaan (alle kymmeneen se kyllä jäi).
"""""
Tuossa sinun laskutavassasi oli se huono puoli, ettei noin saa mitenkään jäämään rivin alle nollatulosta, joka on YKSI todennäköisimmistä vastauksista.
Meillä on varma tieto vain yhden planeetan elämästä.
Eikä ihminenkään ole käynyt vielä edes kuussa!
"Eikä ihminenkään ole käynyt vielä edes kuussa!"
Hienosti sahasit uskottavuudeltasi oksan alta juuri ennen viestin loppua. Sano terkkuja muille tinahatuille.
vahvasti sanottu.
Avaruustähtitieteen professori Valtaoja pitää
oppitunteja lapsille, ja toivoi kovasti
hiekkalaatikkoa paikan päälle.
Sillä voisi mainiosti havainnolistaa lapsille
galaksimme koon.
Siinä on tähtiä yhtä paljon kun hiekkajyviä
lasten hiekkalaatikossa.
Ja sinä sanot
"Ainakaan tässä galaksissa tuskin löytyy itsestään tietoisia organismeja muuta kuin Maapallolta."
Mistä tämä tieto on peräisin?
"Aurinkokuntamme ei muistuta niitä planeettakuntia, joita tähtitieteilijät ovat lähitähdiltä löytäneet."
Nytpä on vain niin että nykyisellä havaintotekniikalla ei edes voi löytää maankaltaisia planeetoja muilta tähdiltä. Niitä voisi olla, mutta niitä ei voi havaita. Näinollen emme vielä tiedä paljonko maankaltaisia planeettoja muilla tähdillä on.
Todennäköisesti maankaltaisia planeettoja on olemassa suuri määrä, mutta nykytekniikalla niitä ei muiden tähtien läheltä voi havaita. Havaintotekniikka tekee mahdolliseksi vain jättiläisplaneettojen havaitsemisen.
Olisi kovin omituista jos muilla tähdillä olisi vain jättiläisplaneettoja. Kun tekniikka kehittyy, niin luultavasti havaitaan suuri määrä maankaltaisia (siis suunnilleen samankokoisia kuin maapallo) planeettoja muiden tähtien lähellä.