2-kymppisenä (ja tietysti nuorempanakin) sain olla
miehenä melko yksin ja rauhassa. Seurani ei
silloin kelvannut oman ikäisilleni naisille. Mutta nyt kun
ikää on jo 30 vuotta ja kun olen sinkkuna, niin olisi jo
pikkaisen varaa mistä valita.
Nekin naiset (muutama vanha ok opiskelukaveri) jotka
2-kymppisinä hieman ylenkatsoivat minua, yksikin
entinen bilettäjätyttö kelpuuttaisi minut nyt sit suhteeseen.
------------------------------------------------------------------------------
PALSTAN MIEHET:
Mitä oikein tapahtuu naiselle 3-kympin korvilla, kun minäkin
vihdoin kelpaisin vaikka potentiaaliseksi kumppaniksi?
------------------------------------------------------------------------------
miehenä melko yksin ja rauhassa. Seurani ei
silloin kelvannut oman ikäisilleni naisille. Mutta nyt kun
ikää on jo 30 vuotta ja kun olen sinkkuna, niin olisi jo
pikkaisen varaa mistä valita.
Nekin naiset (muutama vanha ok opiskelukaveri) jotka
2-kymppisinä hieman ylenkatsoivat minua, yksikin
entinen bilettäjätyttö kelpuuttaisi minut nyt sit suhteeseen.
------------------------------------------------------------------------------
PALSTAN MIEHET:
Mitä oikein tapahtuu naiselle 3-kympin korvilla, kun minäkin
vihdoin kelpaisin vaikka potentiaaliseksi kumppaniksi?
------------------------------------------------------------------------------
Vastaukset 63
Vanhimmat
jaksaa yllättää. Valitsemaan sitten vaan.
Musiikkia
http://www.youtube.com/watch?v=S2MWf9nuiMg&feature=related
...sinä et.
Sellaista se on, elämän kiertokulku. Olkaamme miehinä siitä iloisia. ;-)
Jämät kohtaavat toisensa ja kaikki elävät onnellisina elämänsä loppuun asti :-) Mies on jämä naiselle koska nainen heitti jossain vaiheessa pyyhkeen kehään sen unelmien uroksensa suhteen ja 'otti' sen perus turvallisen Perttinsä ja nainen taas jämä miehelleen koska mies haaveili ja haaveilee edelleen ikuisesti siitä parikymppisesta kissasta mitä ei koskaan nuoruudessaan saanut. Mut toisaalta, vitunko välii, tää on vai laiffia.
Käykö sinusta naisille 3-kympin korvilla niin että heidän on vihdoinkin sit tyydyttävä minun kaltaisiin turvallisiin perusJamppoihin, kun se nuoruuden jännittävä & lutunen miesystävä ei halua vieläkään sitoutua ja vakiintua, vaan vaihtaa naisensa vähän nuorempaan hempukkaan...
minusta te olette provo joka hyvin tiedostaa tämän asian jonka alla juuri ilmaisin.
Mut joo, noinhan siinä käy. Mut jos mietitään niin miks ei kävis, tuohan on aivan luonnollista käyttäytymistä eikä siitä ketään voi sinällään syyttää. Totta vitussa jokainen meistä tavoittelee sitä parasta mahdollista ja kestää aikansa kunnes tajuaa että sitä ei voi saada.
Oikein nätti ja 7-8v. itseäni nuorempi nainen vastasi pari päivää sitten myönteisesti yhteydenottoon... treffejä odotellessa, fiilikset ovat että paistaa se päivä risukasaankin :)
Miehenä että: nytkö se mun 'elämä' vasta 3-kymppisenä vihdoinkin pääsee alkamaan........................................
ja viiltävät kommentit ovat niin paikallaan välillä. Repesin.
Tässähän se on kiteytetty koko asia.
ja nuoremmilta "naisilta"
Hoh hoijaa
Olisko vastaus, että lapsilla lasten leikit, ja aikuisilla aikuisten?
Sun aivot ei ole tainneet kehittyä ihan mukana?
Nuorempanakin mulla oli mutta en vaan silloin oikein kelvannut.
Sad but true :(
(anonyyminä voin olla ihan rehellinen näitä juttuja kirjoittaessa)
Kolmenkympin korvilla oleville naisille ny kelpaa kuka tahansa vähänkään miestä muistuttava olento.
Kaksvitosille ei kelpaa kukaan ja kolmevitoset ovat jo luovuttaneet.
... kolmevitonen nainen ois jo mukamas luovuttanut?
Perusteles vähän!
Mulle vois ihan hyvinkin kelvata jos muuten ajatus arvomaailma käy vaan yksiin...
kattella heikkoitsetuntoisia sohvalla röhnöttäjiä.
Niillä on oma ja parempi elämä ilman miestä.
Mä ainakin saan heidän kanssaan varsin syvällisiä keskusteluja aikaiseksi. JA: asioista voidaan keskustella ihan niiden oikeilla nimillä.
Mut vaikka ikääkin sitä kertyy niin eikös se ole kuitenkin niin et 'ihmisen ikävä toisen luo' vai???
Enkä mä ainakaan ole mikään sohvaperuna.
Harrastan aktiivisesti liikuntaa!
syvällisiä keskusteluja miestensä kanssa? Ei ne haluu(osa naisista ei vaan sitä vielä tiedä itekään), niillä on nykyään homokaverit sitä varten.
Tarkoitin sohvaperunalla yleistä passiivisuutta. Ei naiset haluu passiivista miestä, koska passiivisuus tarttuu helpommin kuin aktiivisuus. Ei sillä, emmäkään kyl haluu passiivista naista. Mut, liikuntaharrastukset eivät kerro parisuhdeaktiivisuudesta yhtään mitään.
Mulla on tod. hyvänä 'ystävänä' yks ~ 38-vuotias lapseton sinkkunainen.
Mitä se minulta sit SINUSTA! oikeasti haluaa jos ei esim. just niitä varsin syvällisiä keskusteluja?
PS. olen muuten ihan heteromies ja tää nainenkin tietää kyllä sen.
kaverinaiset, sekä 'kaverinaiset' on eri asia. Eli, se sun ystävänainen haluu sulta vain seksiä ja keskustelua, ei se sua vaivoikseen viitti parisuhteeseen ottaa.
Iske niihin kolmikymppisiin vaan.
Ei kyllä kelpaa kolmekymppisille naisille kuka tahansa, mun mielestä ne just on niitä krantuimpia, ainakin mun tuttavapiirissä. Mä tajusin hetki sitte että vuoden päästä mun ikä alkaa kolmosella, mä siirryn siis täysin eri ikäkastiin. Se on järkyttävä tieto, mutta ei kai sen pidä antaa alentaa vaatimustasoa.
kyllä niille kolmenkympin korvilla oleville kelpaa kaikki jämät, ku mäkin kerran kelpaan.
Aika raastavan tuskallista jos olet vielä lapseton 3-kymppisenä ja biologinen kello se tikittää armottomasti, etkä ole valmis yhtään! tinkimään sen miehen suhteen?
Ja 3-kymppinen nainen, mites se oikein sit kilpailee niiden 25-vuotiaiden naisten kanssa, jota ei vielä ehkä edes halua lapsia?
Tässä iässä tietää aika tarkasti mitä tahtoo eikä nimenomaan enää ole valmis tyytymään mihinkään puolittain tyydyttävään ratkaisuun, osaa vaatia sitä mitä ansaitseekin.
Eikä jämä oo aina huono. Jämiä ollaan millon mistäkin syystä ja jämän laatu riippuu jämästä itsestään.
oli kivaa kuulla olevansa jämä. :C
Sen voi joko hyväksyä, tai olla hyväksymättä. Hyväksymällä pääsee helpommalla.
Se on elämää. Valtaosa meistä haluaa pariutua ja löytää lapsilleen parhaan mahdollisen vanhemman. Mä oon mieluummin lapseton kuin teen hätäpäissäni lapsen jonkun onnettoman juopporetkun kanssa.
Ja mä en kilpaile miehistä yhtään kenenkään kanssa. Jollei mies tule mun luokse kilpailematta, niin tuskin se mies mua aidosti haluaakaan.
mun nykyinen nainen sano mulle alkuun, että sille kelpaa jo lähes kuka tahansa ja sitte otti mut. Ja sillä oli vara mistä valita.
Me miehet ollaan vaan niin surkeita, että tällänenkin kelpaa.
mä kestän,kuin mies. Ei se sattunut. Huvitti kyllä. Itseironia kukkii.
No ehkä sä sit olit se kaikkein huonoin vaihtoehto ;) Mut kuvittele, siitä huolimatta se valitsi sut. Sen täytyy siis aidosti tykätä susta...
Haluaa aina löytää itsellensä mahdollisimman hyvännäköisen, seksikkään, nuoren naisen.
(en puhu nyt itsestäni!)
Ja jos se mies vois valita ottaako 3kymppisen naisen vaiko ~ 25-vuotiaan, niin mies luultavasti lankeaa nuoren naisen viettelykseen...
Miehiä kyllä pääsääntöisesti kiinnostaa enemmän naisessa ulkonäkö kuin hänen nk. arvomaailmansa..
Nojoo siis. Emmä tiedä miks se musta tykkää, muttei sillä väliäkään ole.
Meille jämille ei enää aseteta paineita, voi keskittyä vain olennaiseen, eli olemiseen(ja naimiseen) naisen kanssa.
paljon. Monesti asiaa. Tätä komppaan. :D
En tiedä tuosta. Jos mies valitsee mua nuoremman naisen vain iän ja ulkonäön perusteella, niin sitten se tuskin on kovin suuri menetys muutenkaan, eihän sellaista miestä kovin kauaa jaksaisi surra.
Kyllä miehen täytyy pystyä nyt muuhunkin kuin kuolaamaan naisen ulkonäköä. En väheksy ulkonäön merkitystä, mutta jää suhde hieman pintapuoliseksi jos ulkonäkö on miehelle ainoa merkityksellinen asia naisessa.
Pidä vaan tuo luottamus omiin kykyihis ;)
Eihän syillä sinänsä olekaan merkitystä, pääasia että sitä aitoa tykkäämistä on puolin ja toisin.
Toivottavasti ei ole oinasnainen ;)
ei oo oinasnainen, kyllä mä nyt sen verran oon kattonu. Niistä ei mulle oo ku harmia(romantillisessa mielessä).
Se on varmaan se ittepäisyys mikä niistä tekee niin mahottomia ;)
No mutta kun kerran tähtimerkitkin on kunnossa, niin ei muuta kuin onnea uuteen suhteeseen :)
vai tuskallista, vähänkö repesin!
En ole koskaan halunnut lasta, tuskallista olis olla joku kitisevä paskaruisku kainalossa.
Ilmeisesti kilpailen aika hyvin 25- vuotiaiden naisten kanssa kun kaksvitoset miehet on kintereillä kaiken aikaa. Vaikka luulis että etsisivät ennemmin oman ikäistä naista.
jos mies haluaa ehkä perustaa perhettä, niin kovin paljon päälle 3-kymppisellä voi alkaa tulla ikä vastaan, ainakin jos miettii niin että olisi hyvä katsella muutama vuosi miltä se yhteiselon arki maistuu ennen kuin pannaan mukulaa tekeille.
paskaa ruiski, itsellänikin alkoi mieli muuttua nyt vasta kun olen nähnyt miten kiva veljen parivuotias voikin olla...
ei tarvitse,jos löytää sen oikean palan palapeliinsä. Kilpailu on turhaa ihmissuhderintamalla.
Nuoret kaksvitoset miehet oikeasti seurustella sun kanssa, epäilen vahvasti että jokin *muu* on niillä kyllä mielessä ;)
kilpailu ei ole ihmissuhteita vaan eläimellisyyttä
katsotaan nyt kuitenkin ihan rauhassa. Eikä sillä tähtimerkillä ny oikeesti mitään väliä ole.
Kyllähän meistä jokainen tietää sen tosiasian, että lastensaantimahdollisuudet vähenevät vanhetessa, tietyn iän jälkeen dramaattisestikin, ja tottakai kaikki nämä elämän realiteetit on otettava huomioon suhteeseen lähtiessä.
En minäkään lähtisi suhteeseen miehen kanssa, joka esim ei enää haluaisi lapsia, niinpä seurustelen miehen kanssa joka on samoilla linjoilla näistä asioista. Niinhän se vain on, että täytyy vain löytää itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopiva puoliso.
ollut nelisen vuotta tuossa kainalossa, olen osa sen perhettä ja kosikin. Minä vaan en halua naimisiin.
Kyllä musta nyt tässä kohtaa pikkuhiljaa alkaa tuntua että se tosiaankin haluaa olla ja elää mun kanssa. Vai ootko eri mieltä?
Toinen kaksvitonen vonkaa mua jättämään tuon jonka kanssa olen ja alkaan seurustella sen kanssa.
Siitä en tiedä mikä sitä riivaa.
hitusen, on lapset ihan kivoja. Mutta en niitä itselleni halua.
aloittaja käytti sanaa kilpailla ja kanssaihmiset ottaa elämän usein kilpailuna. Minä en jaksa mitään pelejä, en edes Afrikan tähteä.
mitä niiden naisten päässä liikkuu, mut useinhan anotaan, et parikymppiset naisetkin haluaa mielummin paljonkin vanhemman miehen. Muhun toi ei kyllä ole pätenyt, mut kuitenkin..niin..Jos sä et siksi kiinnostanut silloin kun olit samanikäinen. Mutta nyt vuodet ovat kuluneet ja ehkä näille naisille on nyt eri asenne näihin ikäkysymyksiin.
Tai sitten olet vaan komistunut vuosien varrella ihan hemmetisti.:D
Että näillä naisilla ei 3-kymppisenä ole enää niin paljon valinnanvaraa miesten suhteen...
Nuorempiakin naisia on olemassa miehille jotka ei halua sitoutua...
Silloin minäkin taidan vihdoin jo kelvata jos biologinen kello naisella tikittää armottomasti?!
kolmeenkymppiin mennessä jo pahimmat tikitykset tikittänyt. Mulla on elämäni ainoa "vauvakuume" jos sitä sellaiseksi voi kutsua, ollut tasan 18-vuotiaana. Ja olen monilta kuullut samaa, et alle parikymppisenä se voimakkaimmillaan iskee, jos iskee.
Toki eroja varmaan naisissa on..
omien kokemuksin mukaan naiset alkoivat kiinnostua vasta kun paras "mieskuntoni" oli jo takanapäin. No, nykyään omanikäisiä naisia en jaksa ollenkaan (40v) ja kiinnostukseni ja motiivini ovat 25-30v naisissa. Ihme juttu sinällään, että 25-30 vuotiaana "saanti" 25-30v naisista oli merkittävästi heikompi kuin nykyään..
Että olet kuitenkin 4-kymppisenä hyvässä fyysisessä kunnossa, eli sinulla ei esim. ole ylipainoa - vyötärölihavuutta tai muuta vast.?
Kovasti yhteen tosi symppikseen, kilttiin YH-äitiin.
Mulle hänen aikaisemmat lapset ei olis ollu mitenkään esteenä, mutta juttu lopulta kaatui siihen kun hän ei koskaan päässyt kunnolla siitä yli että hänen lastensa biologinen isä aikoinaan jätti hänet nuoremman naisen tultua kuvioihin.
Mä ajattelin että tuolla YH-äidillä on vielä surutyö pahasti kesken eikä mun edes kannata yrittää virittää mitään suhdetta meidän välille..
yh-äitejä on siis todistetusti olemassa =)
Tulevaisuuden varalle:
Ei kannata aloittaa suhdetta yh-äidin kanssa, jos erosta on vasta vähän aikaa kulunut, koska se ero ottaa aina oman aikansa, oli se sit millainen tahansa. Mullakin oli hyvä ja helppo ero, mutta en olis ollut heti valmis uuden miehen kanssa mihinkään.
Ja heti kannattaa selvittää naisen välit ex-mieheen. Kummatkin ääripäät on huonoja; jos liian riitaisat, katkerat, vihamieliset välit heillä, niin pitäis alkaa heti sulla hälytyskellojen soimaan, ellei se lapsen isä asu sit jossain Australiassa tai yhtä kaukana.:) Ja samaten liian hyvät välit jos tuntuu olevan, eli asutaan vaikka vielä ex-miehen kanssa yhdessä, "muka jostain ihme syystä", niin sama homma. Sit kannattaa unohtaa koko juttu, koska ei niillä takuulla ole kaikki ohi vielä.
Jos välit on ystävälliset ja asialliset, niin se on paras vaihtoehto. Koska silloin lapsillakin on varmasti parempi olla ja lasten asiat sujuu paremmin.
kunto ei ole hyvä ja mahaa löytyy. Se naisten kiinnostuneisuus johtuu jostain muusta kun kehon huippukunnosta. Olen hioutunut henkisesti kiinnostavemmaksi.. ja kasvattanut pitkän parran;)
..enkä varmaan voi sillekään mitään, että olen aina kelvannut.;D
Tosin: 13-14 v. palloperseenä en kelvannut niin hyvin.;( Ykskin jätkä heitti mua makkarankuorella (oli tosin ihastunut muhun). Sit ysillä kaikki alko puhua, et "toi on aivan sairaan hyvän näköinen". En tiedä, miksi.
Mut jo silloin palloperseenä 13-vuotiaana olisin saanut koulun parhaimman näköisen pojan. Se tuli kysymään, että haluaisinko seurustella. Sanoin, että en.:D
"Mutta nyt kun
ikää on jo 30 vuotta ja kun olen sinkkuna, niin olisi jo
pikkaisen varaa mistä valita."
Sä olet miehistynyt. Suhun on tullut karismaa.;) Toi johtuu siitä. Myös ehkä muutenkin voit mukavasti.
*ihmettelen mikä syynä, ettet aiemmin kelvannut*
..provokaatiolla (osin) edeltävä.
:)
Näin naisena nyt vain sanon ( &toistan), että sussa varmaan on karismaa ap.;) Karisma vetoaa.
Älä mieti menneitä, elä tätä päivää.
mietit että minkälainen olit kaksikymppisenä ja minkälaisia saman ikäiset mimmit olivat silloin niin tarvitseeko sitä nyt niin hirveästi ihmetellä ettei kauppa käynyt. Suurin osa kakskymppisistä haluaa vain bilettää, kokeilla juttuja, opinnot ym on kesken, harva silloin vielä tosissaan miettii vakavia taloudellisia pitkänlinjan suunnitelmia tulevaisuutensa varalle. Ja miksi pitäisikään, kerran täällä vain eletään joten nautitaan ja perustetaan niitä perheitä vasta sitten kun koulut on käyty, talous kunnossa, henkinen kasvu ei ole enää lasten kengissä.
joten ajatukseni saattoivat jo tulla...Mutta monesti 20-v nainen etsii villiä menoa, kova jätkä kelpaa.
Kolmekymppisellä naisella on sitten takanaan kokemusta näistä koviksista jotka särkivät sydämen. Muutenkin elämä tuo iän tullessa muita arvoja. Kolmekymppinen ehkä katselee millainen mies sopisi esim.isäksi.
on tarjolla naismarkkinilla. Siitä vaan nössöt ATM :t shoppamaan loppuunnaituja ex. bilehileitä.
..hyvän vastauksen tähän kysymykseen.
"Mutta monesti 20-v nainen etsii villiä menoa, kova jätkä kelpaa.
Kolmekymppisellä naisella on sitten takanaan kokemusta näistä koviksista jotka särkivät sydämen. Muutenkin elämä tuo iän tullessa muita arvoja. Kolmekymppinen ehkä katselee millainen mies sopisi esim.isäksi."
:)
Juuri noin asia usein menee. Ne samat miehet, jotka viehättivät 20-vuotiaana, eivät ehkä viehätä samalla tapaa enää vanhempana. Omalla kohdallanikin olen huomannut ihan selkeitä viitteitä ainakin siitä, että miesmaku todella on muuttunut takavuosista. 20-vuotiaana mua viehätti miehissä ehkä enemmän sellainen tietynlainen rehvakkuus ja äänekkyys, ylitseviedynkin korostettu maskuliinisuus. Nykyisin samaiset käytökseltään rehvakkaat ja huomion keskipisteenä olosta voimakkaasti riippuvaiset miehet eivät tee mitään vaikutusta, tai jos tekevätkin, niin pikemminkin negatiivisessa kuin positiivisessa mielessä.
Ne monet nuoruusaikoinaan tyttöjen suosiossa olevat "kovat jätkät" jäävät monet vähän roolinsa vangeiksi. Piirteet, jotka heissä vetosivat nuoruusaikoina, eivät välttämättä toimi samoin eduksi enää kolme-neljäkymppisellä aikuisella miehellä. Silloin ne vähän rauhallisemmat kaverit, joilla ei ehkä aiemmin samaan tapaan ollut vientiä, kirivät ohitse.
Sori ap:lle muuten..vähän pelleilin eilen. *hph* Voihan se johtua nykyisestä karismastasikin tietysti, että nykyisin naismaailmassa suosiota niität, mutta tuskin olet ennenkään karismaton ollut.
esittää vielä "kovaa jätkää" bilettää yms. ei se todellakaan enää tehoa. Mieleeni tulee onko kasvanut MIEHEKSI? vai vieläkö on murrosikäinen. Todennäköisesti käy vielä mummolta hakemassa rahaa saadakseen mäyräkoiran lähikaupausta.
naiselle ei tapahdu mitään, vaan sinulle. naiset kehittyy aikasemmin ja parikymppisenä katselevat vanhempia, miehekkäitä miehiä, koska oman ikäiset ovat laihoja ja poikamaisia. Kolmekymppisenä alkaa vanhat opiskelukamutkin kelpaamaan kun ovat saaneet vähän raameja. Näin se vain on, tiedän kokemuksesta. Olen nainen ja 28.