Tässä juuri mietin, että monen parin (ml. omani) suhde kaatuu tai on kaatunut siihen, että ollaan liikaa yhdessä. Kumppania aletaan pitää itsestäänselvyytenä, hänen niskaansa voidaan kipata mitä vaan paskaa (hänhän on aina paikalla), ja pienetkin asiat alkaa tympiä. Riitaa tulee kahvikupeista kaupassakäyntiin.
Tähän voisi auttaa pieni simulaatio. Jos vaikka kerran vuodessa ottaisi muutaman päivän loman, varaisi hotellin jostain kaupungista mistä ei tunne ketään, ja kokeilisi olla vähän aikaa yksin. Saisi simulaation siitä millaista olisi, jos tulisikin ero. Pidettäisiin miehestä/vaimosta ihan kunnolla eroa, jotta tietäisi miltä se tuntuu. Siinä voisi muutaman päivän jälkeen sitten ajatuksissa olla aika hyvin selvillä, miten kamalaa eroaminen on. Todennäköisesti osaisi vähän paremmin arvostaa oman miehensä tai naisensa erityisominaisuuksia, ja tuskin tulisi enää riitaa pikku asioista.
Tähän voisi auttaa pieni simulaatio. Jos vaikka kerran vuodessa ottaisi muutaman päivän loman, varaisi hotellin jostain kaupungista mistä ei tunne ketään, ja kokeilisi olla vähän aikaa yksin. Saisi simulaation siitä millaista olisi, jos tulisikin ero. Pidettäisiin miehestä/vaimosta ihan kunnolla eroa, jotta tietäisi miltä se tuntuu. Siinä voisi muutaman päivän jälkeen sitten ajatuksissa olla aika hyvin selvillä, miten kamalaa eroaminen on. Todennäköisesti osaisi vähän paremmin arvostaa oman miehensä tai naisensa erityisominaisuuksia, ja tuskin tulisi enää riitaa pikku asioista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On varmaan totta, että toista pidetään itsetäänselvyytenä. Varsinkin silloin kun kaikki perusasiat ovat kunnossa ja riitoja ei tule mistään kovin merkittävistä asioista. Kaikki nyt peilin eteen tätä miettimään. Puoliso on lahja, jota täytyy arvostaa ja tekoja sitten miettimisen jälkeen. Miten auvoinen kesä meille koittaakaan.