Konttoripäällikkö on lätkähullu. Kun Suomi voittaa MM-kisoissa, mitä hän käskee sihteerin tehdä?
1) Pusi puhelinta!
X) Paijaa printteriä!
2) Hali faksia!
1) Pusi puhelinta!
X) Paijaa printteriä!
2) Hali faksia!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
1960-luvulla saattoi vielä ostaa sennimisiä pastilleja kuin Kalifax. Toinen kova pastillimerkki oli Pax.
Faksi oli kova sana 1980-luvun alussa. Nyt se alkaa painua yhtä unohduksiin kuin telex (kielitoimiston mukaan: teleksi) parikymmentä vuotta sitten. Minunkin työhuoneessani on faksi. Viimeksi se naukaisi varmaankin toista kuukautta ellei pari kuukautta sitten. Liittymän kulut toki juoksevat kaiken aikaa.
Mikähän tuo 'printterisi' mahtaa ollakaan? Suomalaisen suussa sprintteristä tulee printteri ja printteristä rintteri.
Minä olen niin vanha, että laitteistostani löytyy reaaliaikainen tulostinkin! Sellainen, että kun näppäimistön painiketta painaa, tulostuu vastaava kirjain (merkki) paperille saman tien! Siihen ei nykytekniikka taida juuri yltääkään!
Jos totta puhutaan, niin minulla on noita reaaliaikaisia tulostimia kaksikin. Museot hoi – kuka tulee ensimmäisenä hakusille?
1980-luvun loppupuolella syntyneenä en ole ikinä kuullutkaan teleksistä. Mikä se on?
Faksiakin käytin ensimmäistä kertaa vasta vuosi sitten uudessa työpaikassa, pienen pienessä leipomomyymälässä, jossa tietokonetta ei voi pitää. Vehje näyttää yhtä vanhalta kuin minä ja varmaan onkin.
Jokaisella itseään kunnioittavalla (varsinkin ulkomaankauppaa harjoittavalla) yrityksellä oli 1980-luvulle tultaessa telex. Faksi syrjäytti sen yhtä nopeasti kuin sähköposti sittemmin faksin.
Vuosina 1980-83 hakkasin ja lähettelin minäkin kymmeniä ja taas kymmeniä telex-sanomia, vaikka homma ei periaatteessa toimenkuvaani kuulunutkaan. Useamman miehen yhteiseltä sihteeri-rukalta ei oikein aikaa liiennyt minun kiireilleni, joten istahdin telex-huoneen tuolille ja hoitelin hommat korkeimman omakätisesti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukokirjoitin
http://en.wikipedia.org/wiki/Teleprinter
Minä olin lennätinvirkailijana 1966 - 1973. Silloin käytettiin maaseutukonttoreissa vielä vanhoja nauhakaukokirjoittimia, erillisiä lävistimiä, vastaanottolävistimiä kauttakulkevia sähkeitä varten sekä lomakekaukokirjoittimia, joita kutsuttiin telexeiksi. Työ oli nostalgista, mutta siirryin myöhemmin eri tehtäviin ja pois Telestä. Teleä ei enää ole. Olen ihmetellyt sitä, ettei missään museossa ole vanhoja lennätinlaitteita. Morsekoneita on, samoin joko vanhoja telex-malleja tai ruskeita vähän uudempia malleja. Sen sijaan sekä mustat että ruskeat nauhakaukokirjoittimet puuttuvat. Meillä oli käytössä vain mustia Siemens-kaukokirjoittimia, jotka olivat tosi vanhaa mallia, mutta täyttivät hyvin tehtävänsä. Telexit olivat lähinnä pohjoismaista liikennettä varten. Ne olivat lujia ja harvoin vialla, lähinnä pahimpina ukkospäivinä vähän aikaa. - Myöskään lennätinkonttorin interiööriä ja ruotsinkielisiä murresanoja ei näy tallennettuna missään. Harmikseni en ottanut koskaan valokuvia lennätinajalta eikä muillakaan tuntemillani - vielä elossa olevilla - ole yhtään. Olen käynyt myös ulkomailla teknisissä museoissa, mutta vanhimpia malleja ei ole esillä. Paras on ollut Berliinin tekninen museo, muiltakin kuin telekommunikaatiolaitteiden osilta. Olipa kiva kun joku muistaa vielä telexit. Lennätintyön koin monipuolisempana kuin pelkän telexinhoitajan työn. Ehkä siksi ei firmassannekaan löytynyt telexiä mielellään käyttävää ja pomotkin joutuivat itse lähettämään sanomansa.
Jollakin on todella sairas mielikuvitus nimittäessään jonkun lätkä- tai jääkiekkohullun päälliköksi. Lintubongarimies päällikkönä olisi parempi.
Kun Suomi voittaa, mitä lätkähullu konttoripäällikkö itse on tekevä?
1) antava
x) ottava
2) saava
Oikea vastaus: Lätkähullu skitsofreeninen konttoripäällikkö jakautuu.
Coil-nimisen (engl.) lätkämaan pääkaupungin nimi ainakin on Foaling (engl.). Liittyykö se jotenkin hevosjuttuihin eikä niinkään kiekkoiluun?
Maan taannoinen valtionpäämies Lech Wałęsa oli alun perin sähkömiehiä koulutukseltaan ja ammatilliselta taustaltaan. Joskus telakalla töissä ollessaan hän neuvoi Polski Fiatia korjaavaa kaveriaan vaihtamaan puolan johdon. Ympärillä olevat kuitenkin kuulivat tai luulivat hänen vaativan Puolan johtoa vaihdettavaksi. Siitä sai alkunsa liike nimeltä Solidarność.
Maan nimi on englanniksi Bobbin. Maa ei myöskään ole lätkämaa; etelästä löytyy melkoista vuoristoa.
Coil tai bobbin tai spool – samapa tuolle!
Polski Fiatin sytytyskipinä kuitenkin saatiin värkistä nimeltä 'ignition coil' tai 'spark coil'.
Veneilytaitoihin ja alan etikettiin kuuluu tapa 'koilata' kiinnitysköydet siisteiksi kiepeiksi veneen kannelle.
Vaan minkäpähän mahtaa olla alan termi sana sellainen kuin 'pupinoida'?
Pupinointi näyttäisi liittyvän tiedonsiirtoon, esim. puhelinlinjan parantamiseen pupinikeloilla (pupinointikeloilla). Termi löytyi Nykyelektroniikan suursanakirjasta (Seppo Pohjolainen 1999).
Jos yhtään oikein muistan, niin puhelinlinjojen ja maan välinen kapasitanssi kaipaa induktanssien avulla tehtyä kompensointia. Puhelinlinjoihin kytketään (tai kytkettiin silloin joskus avojohtojen aikaan) tietyin välimatkoin ns. pupinointikeloja. Ja taas mentiin tanssin tahtiin!
Oliko taustalla englannin sana 'bobbin' vai venäläinen keksijäsankari Pupin, sen saavat fiksummat selvittää. Putin ei kyseessä kuitenkaan ollut.