Rotuja ei kullemma ole, mutta lajeja oli lähellä tulla kaksi?
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Esi-isämme olivat lajiutua kahtia/1135236106301
"Nykyisissä afrikkalaisissa on sekoitus kahta ihmiskunnan päälinjaa"
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Esi-isämme olivat lajiutua kahtia/1135236106301
"Nykyisissä afrikkalaisissa on sekoitus kahta ihmiskunnan päälinjaa"
Vastaukset 4
Vanhimmat
-Jos jotakin kiinnostaa Neandertalin geenit.
-Osasiko Neandertalin ihminen puhua?.
Viime vuoden aikana saatiin tutkimustuloksia, jotka viittaavat siihen, että läheisin sukulaisemme, sukupuuttoon kuollut Neandertalin ihminen saattoi myös osata puhua. Vuonna 2002 löydettiin geeni nimeltä FOXP2, jonka toiminta liittyy puhekykyyn. Geeni löytyi sen perusteella, että eräässä hollantilaisessa suvussa kulki perinnöllisenä tietty kielellinen heikkous. Perheen tietyillä jäsenillä oli vaikeuksia sanojen artikuloinissa ja puheen kieliopissa. Psykologisten testien muilla osa-alueilla he menestyivät normaalisesti. Näiltä henkilöiltä löytyi geenivirhe FOXP2 geenissä. FOXP2 tuottama proteeni ohjaa kokonaista toisten geenien muodostaman verkoston toimintaa. Verkosto puolestaan säätelee kurkunpään lihasten kehitystä ja toimintaa. Lisäksi FOXP2 on tärkeä myös aivoissa. Sama geeni löytyy kaikilta nisäkkäiltä, mutta simpanssiin verrattuna ihmisellä on siinä kaksi eroa ja hiireen verrattuna kolme. Eestiläissyntyinen, Ruotsissa ja Saksassa työskentelevä Svante Pääbon tutkijaryhmä on onnistunut analysoimaan Neandertalin ihmisen fossiilisista luista peräisin olevaa geeniainesta, DNA:ta. Neandertalin ihmiseltä löytyi näissä tutkimuksissa sama FOXP2 geenin muoto kuin nykyihmiselläkin on. Osasiko Neandertalin ihminen puhua meidän tapaamme?. Kenties. Molekyyligeneettiset tutkimukset osoittavat myös, että Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen välillä oli lisääntymissuhde. FOXP2 geenin nykyihmiselle ominasen muodon löytymiseen Neandertalin ihmisen DNA:sta saattaa siis johtaa kahdesta syystä. Geenimuoto oli heille tullut joko risteytymisen kautta nykyihmiseltä, tai sitten se on peräisin Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen yhteiseltä kantamuodolta. Pääbo itse on jälkimmäisellä kannalla. Mikäli tämä vaihtoehto osoittautuu oikeaksi, se siirtää FOXP2 geenin ihmiselle ominaisen muodon syntyä kauas aikaisemmin ajateltua taaksepäin. Nykyihmisen ja Neandertali ihmisen kehityslinjat erkantuivat 300000-400000 vuotta sitten. Tähän asti on selitetty geenimuodon syntyneen noin 120000 vutta sitten. Olipa vastaus kysymykseen Neandertalin ihmiseltä löydetyn FOXP2 geenin alkuperästä kumpi tahansa, emme silti tietäisi vielä osasiko Neandertalin ihminen puhua FOXP2 ei nimittäin varmuudella ole ainoa puhekykyä säätelevä geeni- tosin se on ainoa tähän mennessä tunnettu. -Kirj.lyhenn. Lähdet: Turun Sanomat, Petteri Portin, 13 pnä 11 kk. v. 2007.
Kirjoittaja: Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori.
Näin vielä lisäyksenä myös on väitetty että nykyihmisen geeneistä olisi 0,5 % peräsin neandertalin perimästä mene ja tiedä.
Jos simpanssilla ja ihmisellä on n. 98 % geeneistä samoja niin kai neanderthalilla on vähintäin saman verran.
Jotakin tietoa löytyy netistäkin:
-Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa.
Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat - HTML-versio
sen geenien lisäksi neandertalinihmisen DNA:ta. verrattiin simpanssin DNA:han. Osoittautui, ..... shared with Neanderthals. Curr. Biol. 17: 1908–1912. ...
ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/425/357 - Samankaltaisia sivuja
***********************************************
-Tämä 0,5% tieto ei ole kuin yhden tiedemiehen ajatuksia. En tiedä kenenkään muun olevan samaa mieltä, ainakaan en ole lukenut.
Homo sapines saapui Eurooppaan Afrikasta noin 40000 vuotta sitten. Ilmeisesti neandertalilaiset ja nykyihmiset elivät jonkin aikaa rinnakkain, mutta 24000 vuotta uudempia löytöjä ei neandertaaleista ole tehty. Tosin Euroopan syrjäseuduilla neandertalihmisiä on saattanut elää paljon myöhemminkin; heistä ovat voineet saada alkunsa tarinat peikoista ja menninkäisistä.
Jotkut tutkijat ovat arvelleet neandertalinihmisen ja nykyihmisen myös risteytyneen, mutta luotettavia merkkejä neandertalilaisesta perimästä ei nykyihmiseltä ole löydetty. Ongelman tutkimukselle muodostaa lajien läheisyys; simpanssien alalajit eroavat geneettisesti keskenään suunnilleen saman verran kuin neandertaalit nykyihmisestä. Suurin osa tutkijoista ei usko risteytymistä tapahtuneen.
Syy neandertalilaisen katoamiseen on yhä arvailujen varassa. Ehkä nykyihminen oli fiksumpi, kehitti parempia työkaluja ja aseita, jolloin metsästys ja sodankäynti tehostuivat, mikä johti parempaan ja monipuolisempaan ravintoon sekä nopeaan väestönkasvuun. Nykyihminen myös levisi nopeasti, noin 100000 vuodessa,koko maapallolle.
Ehkä nykyihmisen menestys perustui monipuoliseen kieleen ja parempiin sosiaalisiin taitoihin. Myös ajatus ja mielikuvitus lienee ollut nykyihmisellä lennokkaampi ainakin heidän tekemiensä maalausten perusteella. Neandertaaleilta vastaavia ei ole löydetty.
Miljoonia emäspareja jo selvitetty
DNA tuo vastauksia neanderthal-kysymyksiin
PETE PAKARINEN, 18.1.2007
Nykyihminen ja neanderthalin ihminen elivät Euroopassa rinta rinnan vielä 30 000 vuotta sitten. Risteytyivätkö lajit keskenään? Professori Mikael Forteliuksen mukaan se on ollut täysin mahdollista, mutta vastaus kysymykseen selvinnee piakkoin, kun neanderthalin ihmisen genomi saadaan selvitettyä.
Heidelberginihmisestä haarautunut neanderthalin ihminen asutti Eurooppaa yli 300 000 vuoden ajan. Noin 50 000 vuotta sitten saapuivat heidän rinnalleen afrikkalaisista heidelberginihmisistä haarautuneet nykyihmiset, Homo sapiensit. Suhteellisen lyhyessä ajassa, ehkä 10 000 vuodessa, nykyihmiset veivät elintilan neanderthaleilta. Pisimpään neanderthalit selviytyivät Pyreneiden eristämällä Iberian niemimaalla, josta esinelöytöjen perusteella on saatu viitteitä neanderthalin ihmisistä vielä 24 000 vuoden takaa.
Mikä sai neanderthalit katoamaan? Spekulaatioita ja hypoteeseja on lukuisia. Uusimmat vihjeet perustuvat DNA-tutkimuksiin. Tämänvuotisilla Tieteen päivillä neanderthalin ihmisistä luennoinut Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius arvioi, että ensimmäinen versio neanderthalin ihmisen genomista saadaan selvitettyä kahden vuoden kuluessa. -Yhteistä perimää 99,5 prosenttia.
Saksalaisen Max Planck- instituutin genetiikan osaston johtaja, ruotsalainen Svante Pääbo julkaisi marraskuussa ensimmäisen tutkimuksensa neanderthalin ihmisen genomista. Tuolloin selville oli saatu miljoona emäsparia. Forteliuksen mukaan työ on edennyt ripeästi ja nyt emäspareja on selvillä jo useita miljoonia.
Alustavien tulosten perusteella 99,5 prosenttia neanderthalin ihmisen ja nykyihmisen genomista on identtistä. Sukulaisuussuhde on siis läheinen. Näyttää kuitenkin siltä, että geenistöä lajien välillä on siirtynyt vain vähän tai ei lainkaan ja vähäinenkin siirtymä on kulkenut nykyihmiseltä neanderthalin ihmisen suuntaan.
Tämä voisi viitata siihen, että sapiens on ollut neanderthalin ihmisten keskuudessa haluttu kumppani. Viettelyteoria tekeekin jälleen ajankohtaiseksi professori Björn Kurtenin ajatukset. Vuonna 1988 kuollut helsingin yliopiston professori Kurten esitti suositussa romaanissaan Musta Tiikeri risteytymisajatuksia. Kaunokirjallisen muodon hän valitsi siksi, ettei hänelle ollut riittävästi tieteellistä todistuspohjaa ajatuksilleen. Romaanin mukaan neanderthalit ja sapiensit saivat komeita jälkeläisiä, ”jumalten lapsia”, jotka kuitenkin olivat steriilejä.
Toinen ja paljon kamalampi vaihtoehto periytymissuunnalle löytyy neanderhalin ja sapiensin fysiologisista eroista. Se olisi Forteliuksen mukaan voinut johtaa siihen, että yhteisiä jälkeläisiä synnyttäneet neanderthaleja paljon kapealanteisemmat sapiensnaiset olisivat menehtyneet synnytyksiin. Sekin selittäisi geenien siirtymissuunnan.