Tukeeko tiede determinismiä

Mistä moisen fraasin olet repäissyt? Ei sellaisella ole mitään varsinaista käyttöä fysiikassa. Fysiikassa käytetään kaikkea mahdollista aina tapauskohtaisesti ja uskotaan milloin mihinkin enemmän taikka vähemmän.

Jos jollain teorialla taikka ajattelutavalla saadaan jollain sektorilla menestystä, niin sellaista mielellään siellä käytetään. Mutta että siitä olisi joksikin "viisasten kiveksi", niin heh heh.

Mutta jos olet onnellinen sellainen kivi taskussasi ja kuvittelet olevasi jotenkin muita parempi, niin senkun vain viisastelet sillä determninismilläsi vaikka kehdosta hautaan. Voit vaikka vetää vielä pöntön päähän ja tepastella senaatintorilla. Siitä se viisaus lähtee (sana varsinaisessa merkityksessä!).

Mutta älä sitten tule mulle valittamaan, jos huomaat osan kansasta nauravan partaansa.

Vastaava kysymys olisi onko maailmankaikkeus ja sen ilmiöt ja ominaisuudet jatkuvia vai diskreettejä. Eli voiko maailmankaikkeus olla vain äärellisessä määrässä tíloja tai numeroituvasti äärettömässä määrässä tiloja.

Vai onko maailmakaikkeuden tilat ylinumeroituvasti ääretön. Jos näin on, niin ei maailmasta saada riittävästi informaatiota (tai voida käsitellä) ja ennustamattomassa mielessä maailma olisi satunnainen vaikka siis luonnonlait ohjaavatkin. Voit ajatella vaikka niin että alkuräjähdyksen alkutila on algoritmisesti saavuttamaton irrationaaliluku, josta ei voida saada tietoa ja näin ollen se olisi satunnaisluku eräässä mielessä.

Jos maailma ja sen tilat on diskreetti on se helpommin ajateltavissa deterministiseksi.

Myös matematiikassa esiintyy satunnaisuutta algoritmisen informaatioteorian mielessä. Eli täysin deterministinen järjestelmä on ennalta-arvaamaton ja "satunnainen". Tämä on varsin filosofinen kysymys "mitä on satunnaisuus"

Niin kyllähän makrotason ilmiöt ovat pääsääntöisesti voimakkaasti deterministisiä. Kvanttitason ilmiöissä tilanne on toinen.

-Siis käytännössä näin.

pohjan arpajaisilta?

tieteessä, lähinnä kuuluu filosofiaan.

Tiede ei tarvitse kyseistä sanaa, koska se ei mitenkään edistä minkään sektorin tietoa taikka tutkimusta.

Fysiikassahan ei pystytä edes hiukkasen paikkaa määrittelemään tarkasti, sekin on annettu vain tilastollisesna todennäköisyytenä. Elikkä erittäin kaukana mistään determinismistä! Makrotasolla sama juttu.

Determinismi voisi lisäksi liittyä psykologiaan, paranoidiseen skitofreniaan, jossa potilas tuntee kaiken ohjautuvan ulkoa ja olevan ennalta määrättyä, häntä vastaan suuniteltu salaliitto, tai jotain muuta sen suuntaista.

Kausaalimielessä determinisni on ehdotonta: "jos x, niin aina myös" aikaisemmin tämä oli fysiikassa vallitsevana uskomuksena. "Jumala ei heitä noppaa" lipsahti Einsteiniltakin.

Nuo jumalat ovatkin ehkä sekoittaneet fyysikkojen päitä. Divarista sattui muutama vuosi sitten käsiin ex-professori K.V. Laurikaisen joku pamfletti (meni jo saunan uuninsykykkeeksi). K.V.L oli syvästi uskovainen mies ja hänellä oli todella vaikeuksia sovittaa yhteen usko ja kvanttifysiikka.

Tuli muuten mieleen diletanttifilosofina sellainen ajatus, että entäpä jos "aineellisen todellisuuden" perimmäinen luonne on stokastinen, ja deterministiset ilmiöt vain rajatapauksia. Determinismihakuisuus voi johtua vain ihmisen psyykisesta taipumuksesta vältää outoa ja epävarmaa.

Onhan yleisessä tiedossa jo, että kvanttifysiikka ei ole determinististä. Tuskin yleisesti makroilmiötkään ovat. Vastoin aika yleistä luuloa: kaaosteoria on kyllä deterministinen rakennelma.