Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta ja epämääräisyysperiaate ovat virheellisiä filosofisia tulkintoja kun maailmankaikkeuden mekanistisia toimintasääntöjä ei ole keksitty. Tai kun pieni joukko "muka" ylivertaisia tieteen neroja ei niitä keksinyt, niitä ei voinut olla olemassa, ja siksi luotiin todennäköisyystulkinta.
Oikeasti maailma on kausaalin deterministinen mekanistinen epäjatkuva järjestelmä. Atomi ja myös siis alkeishiukkaset, hadronit, nukleonit, ytimet, molekyylit jne. ovat mekanistisia dynaamisesti toimivia järjestelmiä, ja myös radioaktiivinen hajoaminen on näin ollen kausaali tapahtuma jolla on mekanistiset syyt.
Atomi ja muut fysikaaliset systeemit toimivat mekanististen sääntöjen tai lainalaisuuksien mukaan, eivät satunnaisesti, moniselitteisesti, tulkinnallisesti, epämääräisesti siten että havaitsijalla olisi markitystä muussa mielessä kuin siinä että havaitsijan ja/tai havaintolaitteen mekanistinen järjestelmä sotkee tutkittavan systeemin mekanistisen järjestelmän jossa on rajattu määrä muuttujia.
Diskreetti eli epäjatkuva tarkoittaa sitä että mentäessä pienempiin osiin, päädytään pienimpään osaseen siis todelliseen atomiin (atomos = jakamaton) jota ei voida enää pilkkoa. Tämä maailmankaikkeuden todellinen perusosanen määrää kaikkeuden rakenteen ja toiminnan. Hiukkaset ja niiden dynamiikan eli vuorovaikutukset. Atomi on todellakin kuin kellokoneisto, eli sillä ei ole satunnaisia vapausasteita, vaan se toimii täysin mekanistisesti.
Radioaktiivisen hajoamisen aiheuttaa ulkoinen tekijä, esimerkiksi taustasäteilyn neutriino. Eli toisen mekanistisen systeemin, toisen "kellon koneiston" tunkeutuminen ytimen dynaamiseen mekanistiseen systeemiin.
Hajoaminen ei täten ole oikea satunnaistapahtuma vaan biljardipallon osuminen biljardipallokeskittymään.
Oikeasti maailma on kausaalin deterministinen mekanistinen epäjatkuva järjestelmä. Atomi ja myös siis alkeishiukkaset, hadronit, nukleonit, ytimet, molekyylit jne. ovat mekanistisia dynaamisesti toimivia järjestelmiä, ja myös radioaktiivinen hajoaminen on näin ollen kausaali tapahtuma jolla on mekanistiset syyt.
Atomi ja muut fysikaaliset systeemit toimivat mekanististen sääntöjen tai lainalaisuuksien mukaan, eivät satunnaisesti, moniselitteisesti, tulkinnallisesti, epämääräisesti siten että havaitsijalla olisi markitystä muussa mielessä kuin siinä että havaitsijan ja/tai havaintolaitteen mekanistinen järjestelmä sotkee tutkittavan systeemin mekanistisen järjestelmän jossa on rajattu määrä muuttujia.
Diskreetti eli epäjatkuva tarkoittaa sitä että mentäessä pienempiin osiin, päädytään pienimpään osaseen siis todelliseen atomiin (atomos = jakamaton) jota ei voida enää pilkkoa. Tämä maailmankaikkeuden todellinen perusosanen määrää kaikkeuden rakenteen ja toiminnan. Hiukkaset ja niiden dynamiikan eli vuorovaikutukset. Atomi on todellakin kuin kellokoneisto, eli sillä ei ole satunnaisia vapausasteita, vaan se toimii täysin mekanistisesti.
Radioaktiivisen hajoamisen aiheuttaa ulkoinen tekijä, esimerkiksi taustasäteilyn neutriino. Eli toisen mekanistisen systeemin, toisen "kellon koneiston" tunkeutuminen ytimen dynaamiseen mekanistiseen systeemiin.
Hajoaminen ei täten ole oikea satunnaistapahtuma vaan biljardipallon osuminen biljardipallokeskittymään.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei satunnainen vaan säännönmukainen, eli fysikaalisen luonnon toiminta perustuu täysin yksikäsitteisiin toimintasääntöihin joita se noudattaa kausaalisti.
Aivan. Kaaosteoriaa ei ole olemassa muuta kuin ihmisten pääkopassa. Keilapallon osuessa keiloihin näkee jo pitkältä että kaikki kaatuvat ja laskentakin on helppoa kun tietää missä kulmassa nasahtaa. Mutta jos mennään haproivalle kvanttitasolle on helppo sanoa että mahdoton päätellä kaatuvatko keilat. Kaikki menee juuri kuten pitääkin eli 7 7 7 ja päävoitto paffin automaatista.
Kaaosteoriahan on puhtaasti deterministinen!
Lue nyt edes joku alkeisteos (esim. Devaney: Chaotic Dynamical Systems on aika helppo), ja puhu sitten.
Siis tietenkin kaaosteoriassa ajatellaan, että on tietyt määräytyvät ("deterministiset") säännöt, MUTTA noiden rajoitteiden puitteissa systeemi saattaa käyttäytyä - todellakin - kaoottisesti, määräytymättömästi. Lähtötilanteesta voidaan vaan laskea todennäköisyyksiä, millainen lopputila on.
Kaaosteoriaa voidaan kuvata vaikka soluautomaateilla esimerkiksi e-lifellä. 100% deterministinen systeemi jossa kaaosefekti.
On aika varmaa että maailman toiminnan takanakin on tietynlainen deterministinen soluautomaatti, jossa kvantti-ilmiöt ovat vielä tuntemattomista soluautomaattisäännöistä tulevia. 100% kausaalin determinismin alainen diskreetti järjestelmä, jossa ei ole mitään satunnaista kuten ei maailmassakaan kun kvantti-ilmiöiden oikea kuvaus löydetään.
Mekaanisen eetterin värähtelyä.
Tai sitten sinulla on jokin uskomuksellinen tarve selittää maailma mekanistiseksi.
Mitäs jos keskityttäisiin laatimaan ennustamiskykyisisiä malleja, jan tunnustetaan reilusti, että muu on arvailua.
>
Jaaha ? Miten muuten on mahdollista, että jotkut ytimet eivät hajoa lainkaan ja toisilla se kestää hemmetin pitkään - niin ja jotkut pystyvät sekunnin murto-osia vaikka ulkoiset tekijät ovat kaikille samat ? Ja miksei hajoamisnopeus vaihtele vaikka materiaali vietäisiin esim. ydinvoimalan viereen, jossa on tosiaan huomattava määrä neutriinoja (ja muuta taustaa) ? Aivan, pelkkiä arvailuja ja selitysyrityksiä asiasta, mistä et ole vaivautunut ottamaan ollenkaan selvää.
Mistä näitä sikiää ?
Älä jätä päivätyötäsi:
>
Jaaha ? Miten muuten on mahdollista, että jotkut ytimet eivät hajoa lainkaan ja toisilla se kestää hemmetin pitkään - niin ja jotkut pystyvät sekunnin murto-osia vaikka ulkoiset tekijät ovat kaikille samat ? Ja miksei hajoamisnopeus vaihtele vaikka materiaali vietäisiin esim. ydinvoimalan viereen, jossa on tosiaan huomattava määrä neutriinoja (ja muuta taustaa) ? Aivan, pelkkiä arvailuja ja selitysyrityksiä asiasta, mistä et ole vaivautunut ottamaan ollenkaan selvää.
Stabiilien ytimien rakenteessa ei ole "potentiaalia" tietylle energiatilalle joka hajottaa kyseisen ytimen.
Tietyn energisiä neutriinoja on tietty tarkka määrä taustasäteilyssä, riippuen niiden syntymekanismeista ja neutriinoja on vielä useampi erilainen (elektronin, myonin, taun..).
Vain tietyn energinen neutriino tiettyyn kohtaan sopivaa ydintä osuessaan vastaa hajoamisenergian potentiaalia, ja hajottaa radioaktiivisen ytimen.
Taustasäteilyssä on eri energisia neutriinoja tietyssä suhteessa ja siksi tietyt ytimet hajoavat eri todennäköisyydellä (hajoamisaika) kun niihin osuu oikeaan kohtaan oikeanenerginen neutriino. Radioaktiivinen hajoaminen ei siis ole satunnainen todennäköisyystapahtuma kvanttimekaniikan filosofialla, vaan sillä on fysikaalinen syy, eli se on kausaalin determinismin alainen mekanistinen, eli yksikäsitteinen tapahtuma. Neutriinot läpäisevät valovuoden lyijyä, joten hajoamistodennäköisyys on sama suunnilleen kaikkialla jossa ihminen voi mitata sitä. Neutriinon ei tarvitse olla väkisin ainut hiukkanen joka voi radioaktiivisen hajoamisen aiheuttaa, joka tapauksessa sen aiheuttaa ulkoinen tekijä, ei ytimen sisäinen.
>
Mikäs tällainen "potentiaali" oikein on ? Ad hoc -oletus, että saisit keksimäsi "faktan" sopimaan "hienoon teoriaasi" ?
Hajottaja onkin siis energiatila ?
>
Mikä tutkimus tukee sitä, että neutriinoilla olisi tiettyjä energioita tai tietty tarkka määrä ? Totta on, että niitä on kolmea sorttia - eli kolmea energiaa (siis nykytietämyksen mukaan).
Neutriinoja on kuitenkin aivan hemmetisti ydinvoimalan läheisyydessä (ja niiden tiheys luonnollisesti harvenee etäämmälle mentäessä). Mitään muutosta ei siltikään ole havaittu ydinreaktioissa.
>
Ei ole.
>
Jep. Siitä voit päätellä, kuinka harvinaista ylipäätään on, että neutriino vuorovaikuttaa jonkun ytimen kanssa (eli ei voi myöskään hajottaa sitä). Kannattaa muuten tutustua meneillään oleviin neutriinotutkimuksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat ytimiin (kun vaikuttavat). Koejärjestelyt on nimittäin mielenkiintoisia.
>
Eli otit vaan "faktana" tuo oletuksesi "ulkoinen tekijä" ja nyt yrität keksiä faktoja sen ympärille, jotta saisit "teoriasi" toimimaan. Ääh, alat vaikuttaa Savoriselta (joka ei vaan enää kehtaa esiintyä omana itsenään täällä) neutriinoinesi ja kuviteltuine vuorovaikutuksinesi.
>
< Mikäs tällainen "potentiaali" oikein on ? Ad hoc -oletus, että saisit keksimäsi "faktan" sopimaan "hienoon teoriaasi" ?
< Hajottaja onkin siis energiatila ?
Jos ytimeen tunkeutuva neutriino hajottaa sen, niin kyllä ytimellä on silloin potentiaali hajota tämän takia. Neutriinotkin sattuvat sisältävän energiaa.
>
< Mikä tutkimus tukee sitä, että neutriinoilla olisi tiettyjä energioita tai tietty tarkka määrä ? Totta on, että niitä on kolmea sorttia - eli kolmea energiaa (siis nykytietämyksen mukaan).
Elektroni/positroni jakaa energian neutriinon kesken, jos tiedät neutriinojen synnystä. Riippuu syntytavasta miten tämä energia jakautuu. Diskreetissä avaruudessa on vain diskreetti energiajakauma.
>
< Ei ole.
Kyllä vain on.
>
< Jep. Siitä voit päätellä, kuinka harvinaista ylipäätään on, että neutriino vuorovaikuttaa jonkun ytimen kanssa (eli ei voi myöskään hajottaa sitä). Kannattaa muuten tutustua meneillään oleviin neutriinotutkimuksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat ytimiin (kun vaikuttavat). Koejärjestelyt on nimittäin mielenkiintoisia.
Siksi osa radioaktiivista hajoamisista juuri on niin harvinaisia. Nopeampiin hajoamisiin riittää useampi neutriinon energiatila.
>
< Eli otit vaan "faktana" tuo oletuksesi "ulkoinen tekijä" ja nyt yrität keksiä faktoja sen ympärille, jotta saisit "teoriasi" toimimaan. Ääh, alat vaikuttaa Savoriselta (joka ei vaan enää kehtaa esiintyä omana itsenään täällä) neutriinoinesi ja kuviteltuine vuorovaikutuksinesi.
Kuten sanottua maailma on diskreetti ja sillä on rajattu määrä eri energiatiloja. Tästä syystä energia joka aiheuttaa hajoamisen voi tulla jonkin muunkin kuin neutriinon muodossa ytimeen.
Ydin ja sen komponentit ovat diskreetti dynaaminen järjestelmä joka toimii mekanistisesti, radioaktiivinen hajoaminen ei voi johtua järjestelmän sisäisestä rakenteesta tai sen muutoksesta dynamiikasta. Ainoa vaihtoehto on se että voimavaikutus joka aiheuttaa hajoamisen tulee ulkoa käsin. Neutriinot ovat yksi varma syy, mutta sen lisäksi saattaa olla myös muita tuntemattomia hiukkasia, jotka aiheuttavat myös ytimen hajoamisen.
>
Huomaatko: oletuksestasi seuraa seuraava oletus, joka mahdollistaa (tai on edellytys) ensimmäisen oletuksen. Tätä kutsutaan kehäpäätelmäksi. Heikki juo koska heikkiä hävettää. Mikäs heikkiä sitten oikein hävettää. No, se kun heikki juo.
Edelleen olet pulassa sen suhteen, että hajoamisnopeus ei ole ydinvoimalaetäisyyden funktio (itse asiassa neutriinot eivät vaikuta ollenkaan hajoamiseen). "Teoriasi" on murskattu.
Väittää tietävänsä maNgetismin ainoana maailmassa eikä kukaan usko häntä paitsi äiti joka makselee aikamiespoikansa laskut,pesee pyykit ja toivoo sisimmässään että LÖYTÄISI TUOKIN RUTJAKE JO NAISEN JA ÄLYÄISI LÄHTEÄ HITOON MOKOMAKIN ELÄTTI!
Yksinkertaistetaan
ongelmaa
>
Huomaatko: oletuksestasi seuraa seuraava oletus, joka mahdollistaa (tai on edellytys) ensimmäisen oletuksen. Tätä kutsutaan kehäpäätelmäksi. Heikki juo koska heikkiä hävettää. Mikäs heikkiä sitten oikein hävettää. No, se kun heikki juo.
Edelleen olet pulassa sen suhteen, että hajoamisnopeus ei ole ydinvoimalaetäisyyden funktio (itse asiassa neutriinot eivät vaikuta ollenkaan hajoamiseen). "Teoriasi" on murskattu.
Keksi nyt hieman parempi vastine, aloittaja johtaa kyllä 10:0.
Miten elektronin ja neutriinon energia jakaantuu betasäteilyssä? Entä syntyneen neutriinon energia, muuttuuko se ajan kuluessa vai pysyykö samana koska neutriino vuorovaikuttaa erittäin heikosti ympäristön kanssa?
Elektroni ja neutriinohan jakavat beeta-hajoamisessa liike-energian, mikä näkyy siitä että elektronin liike-energia vaihtelee. Mutta miten neutriino voi saada lisää liike-energiaa, vaikka se liikkuu aina noin valonnopeudella? Tätä liike-energiaa neutriinon on kai aika hankala luovuttaa törmäyksissä koska nautriinot vaikuttavat niin huonosti ympäristön kanssa. Neutriino kai säilyttää saamansa liike-energian aika hyvin? Mistä riippuu minkä verran elektroni ja neutriino saavat liike-energiasta beeta-hajoamisessa ja ovatko tietyt jakosuhteet yleisempiä kuin toiset?
>
Tuota, jos oletetaan, että neutriino hajottaa ytimen, niin miksei tuplamäärä hajoittaisi ytimiä tuplamäärää ? Siis sen pitäisi riippua neutriinojen määrästä yksiselitteisesti, mutta näin ei asia ole, joten hypoteesi "neutriinot hajoittavat" on väärä.
Mene Sinä poistelemaan niitä avauksiasi vaan, joissa olet saanut turpaasi.
Kyykkyyn !
Jos kerran neutriinon synnyssä beeta-hajoamisessa saatu energia vaikuttaa todennäköisyyteen hajoittaa tietty määrätty ydin, niin saako ydinreaktorissa syntyvä neutriino tuon hajottamiseen tarvittavan energian, vai löytyykö se oikea energiatila taustasäteilyn neutriinoilta jotka syntyivät toisissa olosuhteissa maailmankaikkeuden alkupuolella vaikka neutronin muuttumisessa protoneiksi? Tai auringon ja muiden tähtien synnyttämistä neutriinoista? Fuusioreaktorit jossa yhdistetään kevyitä ytimiä ovat vasta kokeiluvaiheessa ja tuskin niiden ympärillä on tutkittu radioaktiivisen hajoamisen mahdollista nopeutumista.
Mene sinä vaan paritumaan ja jakelemaan puupääpisteitä. Jätkä väitti jotain ja on nyt katkerana kun skömy pudotti pojun maankamaralle. Tekikö totuus asioiden oikeasta laidasta noin kipeää ? Kierrät ja kaarrat etkä vastannut peruskysymykseen
eli idiotismiselitykseesi "tunnetaan erittäin hyvin" heh heh heee kukas onkaan tässä kyykyssä??
Selvitäppä poju itsellesi mistä väittely alkoi ja mikä oli lopputulos väitteellesi "tunnetaan hyvin" ennenkuin huutelet mitään kyykyistä.
Siis tuota, oletuksesi on, että neutriino hajottaa ytimen ja että eri ytimet tarvitsevat erilaisia neutriinon energioita. Nyt joudut vaan tekemään lisäoletuksen (jolle ei löydy minkään valtakunnan tukea mihinkään suuntaan), että jotenkin mystisesti vain taustasäteilyssä olisi noita tarvittavia energioita ja muut neutriinot eivät vaikuttaisi. Hmm, kuulostaa kaukaa haetulta (itse asiassa ad hocilta). Mitä mieltä itse olet ? Vai pystytkö enää ajattelemaan objektiivisesti väitettäsi ?
Auringosta, muuten, tulee myös hirvittävä määrä neutriinoja (jotka ovat fuusiopuolelta, jos kuvittelet sillä olevan merkitystä). Maan rata ei ole pyöreä, joten radioaktiivinen hajoaminen pitäisi siten olla vuodenajan funktio. Sitä en tiedä, onko tällaista tutkimusta tehty, mutta mikään ei ainakaan siihen suuntaan viittaa.
Fissiossakin saamme radioaktiivisen hajoamisen aikaan neutroneilla, miksei luonto itse toimisi samoin hiukkasilla ja todennäköisesti nimenomaan neutriinojen avustuksella joita ei havaita. Kukaan ei ole tutkinut tarkasti onko hajoaminen kaikkialla samanlainen. Muutoksen ei tarvitsisi olla auringon tai ydinreaktorin kohdalla merkittävä. Aivan mahdollinen deterministinen selitys radioaktiiviselle hajoamiselle.
"Siis tuota, oletuksesi on, että neutriino hajottaa ytimen ja että eri ytimet tarvitsevat erilaisia neutriinon energioita. Nyt joudut vaan tekemään lisäoletuksen (jolle ei löydy minkään valtakunnan tukea mihinkään suuntaan), että jotenkin mystisesti vain taustasäteilyssä olisi noita tarvittavia energioita ja muut neutriinot eivät vaikuttaisi. Hmm, kuulostaa kaukaa haetulta (itse asiassa ad hocilta). Mitä mieltä itse olet ? Vai pystytkö enää ajattelemaan objektiivisesti väitettäsi ?
Auringosta, muuten, tulee myös hirvittävä määrä neutriinoja (jotka ovat fuusiopuolelta, jos kuvittelet sillä olevan merkitystä). Maan rata ei ole pyöreä, joten radioaktiivinen hajoaminen pitäisi siten olla vuodenajan funktio. Sitä en tiedä, onko tällaista tutkimusta tehty, mutta mikään ei ainakaan siihen suuntaan viittaa."
Vertaus neutronien aiheuttamaan hajoamiseen on hyvä, neutronitkin tarvitsevat tietyn liike-energian hajottaakseen ytimen, neutriinoillakin on ehkä tietty energia-alue joka tarvitaan hajoamiseen.