Luin juuri uudesta tavoitteesta, Suomessa jo nyt 40% uusista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon ja tavoitteena on että 50% suorittaa ainakin alemman korkeakoulututkinnon.
Käytännössä se tarkoittaa suunnilleen sitä, että tutkintopaperit on kaikilla 100-150 äo:n omistavilla. Koska 68%:lla älykkyys on välillä 85-115, tarkoittaa tämä myös sitä, että tulevaisuudesa korkeakoulussa opiskelevista 68%:lla on älykkyysosamäärä alle 115, joten opetusta on reippaasti madellettava, vaadittavan opetettavan aineiston ymmärtämisen suhteen. Tietysti joukossa voi olla vielä alle 100 äö:n omaavia ja osa ylittäneistä jää ulkopuolelle. Koska kuitenkin tavoitteena pitäisi olla myös opetettavan aineiston ymmärtäminen, tilanne on huolestuttava, etenkin aloilla joilla looginen ajattelukyky olisi välttämätön.
Huolestuttavaa tilanne on myös työllisyyden kannalta.
Käytännössä se tarkoittaa suunnilleen sitä, että tutkintopaperit on kaikilla 100-150 äo:n omistavilla. Koska 68%:lla älykkyys on välillä 85-115, tarkoittaa tämä myös sitä, että tulevaisuudesa korkeakoulussa opiskelevista 68%:lla on älykkyysosamäärä alle 115, joten opetusta on reippaasti madellettava, vaadittavan opetettavan aineiston ymmärtämisen suhteen. Tietysti joukossa voi olla vielä alle 100 äö:n omaavia ja osa ylittäneistä jää ulkopuolelle. Koska kuitenkin tavoitteena pitäisi olla myös opetettavan aineiston ymmärtäminen, tilanne on huolestuttava, etenkin aloilla joilla looginen ajattelukyky olisi välttämätön.
Huolestuttavaa tilanne on myös työllisyyden kannalta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun lisäksi tietyillä aloilla pitäisi vaatia korkeaa moraalia, on tilanne enemmän kuin huolestuttava. Aiemmin oppikouluista erotettiin huonosti käyttäytyvät oppilaat, heidän opintiensä päättyi siihen. Myös oppikouluun pääsyn edellytyksenä oli matemaattiset taidot.
pääsykokeissa oli oman äidinkielen kokeen lisäksi päässälaskukoe, sanallisten ongelmien ja tehtävien laskukoe ja mekaanisen laskutaidon testit. Logiikka tuli testattua jo opintojen alkuvaiheessa.
Entä kun kaikki vähänkään opinhaluaiset opiskelevat korkeakouluissa, minkälainen aines jää muihin opinahjoihin ja ammatteihin?
Onhan huolellesi perustelut olemassa. Enpä kuitenkaan ole niinkään varma että aiemminkaan kaikki korkeakouluopiskelijat olisivat aidosti ymmärtäneet kaiken käsiteltävän materiaalin.
Ja eiköhän maailmamme ole menossa yhä pitemmälle menevän erikoistumisen suuntaan. Ei kaikkien tarvitse oppia ja osata kaikkea.
Tietämyksen kasvu vaikuttaa samaan suuntaan ; tieto on pakko jakaa yhä kapeampiin sivuihin.
Korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen älykkyys ehkä laskee kun pohjaa laajennetaan, mutta pitemmälle viety erikoistuminen voi laskea opiskelutaakan siedettävälle tasolle?
Asia A
"tulevaisuudesa korkeakoulussa opiskelevista 68%:lla on älykkyysosamäärä alle 115,"
Asia B
"joten opetusta on reippaasti madellettava"
Asiasta A ei seuraa asia B (implikaatiovirhe)
Et ole kovinkaan älykäs.
Vastaajalla on looginen ajattelukyky alle sen 115 äo. Itselläni on äo yli 150 ja olen suorittanut yo tutkinnon hieman ennen joukkorynnistystä. Väestön älykyys noudattelee gaussin käyrää, joten täysin väistämätön seuraus on että yliopiston opetus madaltuu madaltumistaan mitä suurempi ja suurempi osa väestöstä otetaan sisälle opiskelemaan. Ulkoa oppiminen ei ole viisautta. Suurta haittaa ulkoa pänttäämisellä on lääketieteen ja tekniikan alalla. On totta, että aina on osa valituista lukenut ulkoa vaikeimmat kohdat ja osa niin kunnianhimoisia, että haluavat alalle, jossa joutuvat kaiken aikaa sinnettelemään käsityskykynsä ylärajoilla, mutta ei enemmistö kuten nyt. Ko. tilanne osattiin ennustaa yliopistoissa 20-30 vuotta sitten, mutta enää ei juuri asiasta puhuta, koska vahinko on jo tapahtunut ja yliopistotutkinnon suorittaneet eivät edes enää ymmärrä sitä tilannetta kuten sinäkin, joka minulle vastasi. Jopa gaussin käyrä menee ylitse.
sinän äösi on alle 80 koska et vieläkään tajua että asiasta A ei seuraa asia B