Hei juoksuihmiset!
Olen ihan noviisi näissä juoksujutuissa, omaksi ilokseni olen juossut enemmän tai vähemmän aktiivisesti pari vuotta, joka on sinänsä jo ihme: koululiikunta sai pikkuisen palleroisen tytön vihaamaan varsinkin juoksua. Nyt aikuisena sitten olen alkanut harrastaa liikuntaa ja omaksi järkytyksekseni myös juoksua.
Juoksu on vähän vieläkin sellainen itsetuntoasia, ja nyt on ongelma, tai kysynkin täällä, onko tämä ongelma, se, että olen hirvittävän hidas juoksija. Eli vauhti on hidas, mutta olen juossut esim. 16km lenkkejä, jotka mennä puuskutan omaan tahtiini, ja juoksun aikana tuntui aivan upealta, olisin varmasti jaksanut pitemmällekin ja jälkikäteen ainoa ongelma oli kaksieuroisen kokoinen hiertymä jalkapohjassa.
Mutta siis onko tämä ongelma: olen menossa puolimaratonille myöhemmin kesällä (aikaa pari kuukautta) ja uskon jo tässä vaiheessa, että 21km ei tuota tuskaa, mutta pitäisikö minun jotenkin hävetä hidasta vauhtiani? Itse nautin juoksusta ja tunnen omat vauhtini yms. mutta pelkään, että tapahtumassa alan laukata kieli vyön alla, kun muut menee lujaa. Eli tavoitteeni on vain todistaa itselleni, että minä entinen ylipainoinen lapsi ja teini ja liikuntaa koulussa kammonnut olen voittanut itseni ja pystyn juoksemaan tuon matkan ja vielä nauttimaan siitä.
Toki vauhtia on tullut pikkuisen lisää koko ajan, mutta silti olen hidas. Tietysti syynä voi olla nautinnonhalu, en tykkää (edelleenkään!!) harrastaa liikuntaa verenmaku suussa, vaan silleen, että nautin siitä ja siitä on hyvä olo.
Ja kai tuollainenkin suoritus osoittaa sen, vaikka kuinka hitaasti sen tekisin, että en ole mikään alikuntoinen sohvaperuna?
Olen ihan noviisi näissä juoksujutuissa, omaksi ilokseni olen juossut enemmän tai vähemmän aktiivisesti pari vuotta, joka on sinänsä jo ihme: koululiikunta sai pikkuisen palleroisen tytön vihaamaan varsinkin juoksua. Nyt aikuisena sitten olen alkanut harrastaa liikuntaa ja omaksi järkytyksekseni myös juoksua.
Juoksu on vähän vieläkin sellainen itsetuntoasia, ja nyt on ongelma, tai kysynkin täällä, onko tämä ongelma, se, että olen hirvittävän hidas juoksija. Eli vauhti on hidas, mutta olen juossut esim. 16km lenkkejä, jotka mennä puuskutan omaan tahtiini, ja juoksun aikana tuntui aivan upealta, olisin varmasti jaksanut pitemmällekin ja jälkikäteen ainoa ongelma oli kaksieuroisen kokoinen hiertymä jalkapohjassa.
Mutta siis onko tämä ongelma: olen menossa puolimaratonille myöhemmin kesällä (aikaa pari kuukautta) ja uskon jo tässä vaiheessa, että 21km ei tuota tuskaa, mutta pitäisikö minun jotenkin hävetä hidasta vauhtiani? Itse nautin juoksusta ja tunnen omat vauhtini yms. mutta pelkään, että tapahtumassa alan laukata kieli vyön alla, kun muut menee lujaa. Eli tavoitteeni on vain todistaa itselleni, että minä entinen ylipainoinen lapsi ja teini ja liikuntaa koulussa kammonnut olen voittanut itseni ja pystyn juoksemaan tuon matkan ja vielä nauttimaan siitä.
Toki vauhtia on tullut pikkuisen lisää koko ajan, mutta silti olen hidas. Tietysti syynä voi olla nautinnonhalu, en tykkää (edelleenkään!!) harrastaa liikuntaa verenmaku suussa, vaan silleen, että nautin siitä ja siitä on hyvä olo.
Ja kai tuollainenkin suoritus osoittaa sen, vaikka kuinka hitaasti sen tekisin, että en ole mikään alikuntoinen sohvaperuna?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sussa on nainen asenne kohdallaan ! :D
Niinhän se vanha sanontakin menee että "ei matka tapa vaan vauhti"... Joten ei ole mitään hävettävää:))
Ja juuri tuo itsensä voittaminen on tärkeää, ei aina tarvitse kilpailla toisten kanssa, kun itsessäkin on aika paljon voitettavaa.
Itsekään en mikään nopea juoksija ole, enkä oikein edes tiedä mitenkä saisin perunkestävyys vauhtia kasvatettua ( kellään vinkkejä????), koska jos juoksen tavallista kovempaa, tulee tunne että apua apua en jaksa....
Mulla sitten taas VK on aika hyvä ja jaksan juosta sillä tasolla aika pitkäänkin..
Ja todellakin osoittaa sen, että et ole mikään alikuntoinen sohvaperuna kun 16kilsaakin jaksat taittaa..! Harva pystyy juoksemaan edes kilometriä ;))) Nojooo, mutta siis...
Jatka samaan malliin ja tsemppiä puolikkaalle ! Ü
palautteesta, mulla on juoksut ihan kuin sinulla, omalla vauhdillani jaksaisin mennä vaikka kuinka pitkään, mutta jos oleellisesti vauhtia kiristän, tuntuu, että jalat hyytyy. Eli minun ongelma on erityisesti jalkojen väsyminen, muuten en niinkään läkähdy (harrastan muutakin liikuntaa, esim. uintia ja pyöräilyä, joten siitä kai sitä kuntoa on sitten tullut myöskin). Paitsi sitten jos vielä lisää vauhtia, niin sitten kyllä hyytyy muutenkin :)
Mutta sillä omalla vauhdillani kävin eilen illalla kympin hölkällä ja kyllä tuntui hyvältä ja unikin maittoi illalla. Kaunis keli oli ja juoksu tuntui kevyeltä ja "vauhdikkaalta" jopa, hih!
Ja lajitovereitakin näkyi sateen jälkeen olleen liikkeellä, sen verran jouhevaa oli oma juoksuni sentään, että aina hyppäsin muitten etanaraasujen yli, etten olisi niitä tossuillani runnonut hengiltä.
Tee kuten haluat.
Jos sanot, että ajalla ei ole väliä ja haluat vain päästä läpi, niin hyvä niin.
Mutta jos oikeasti olisit sitä mieltä, niin et joutuisi ajattelemaan koko asiaa...
etkö epäröimään... eli ajattelet sittenkin aikaakin. Sepä ei ole paha, mutta auttaisi, jos uskoisit siihen mitä olet tekemässä.
Kyllä ajattelen aikaa - tosin ihan muissa asioissa kuin juostessa! Esimerkiksi ajattelen aikaa niin, että onkohan mulla varmasti herätyskello soimassa aamulla ja ehdinkö tunnissa ja vartissa heräämisen jälkeen kähertää ripset ja asetella muutenkin naamani ja vielä pyöräillä työmaalle, hih!
Tämä on taivahan tosi: en edes tiedä, mikä on keskivertoaika puolimaratonilla! Vaan kun on se kokemus omista lenkeistä, että muut menee ohi, niin siitä olen päätellyt, että olen kai hidas. Ainoa juoksu-urheiluun liittyvä aikakäsitys itselläni on, että miehet juoksevat satasen vissiin noin kymmeneen sekuntiin - tuolla tiedolla on kai turha alkaa laskea puolimaratonin keskivertoaikaa? (Oletan, että edes ne himojuoksijamiehet eivät sillä vauhdilla paina koko 21 kilometriä...)
Eli ainoastaan se mieltäni askarrutti, että kun todellakin juoksen hitaasti, niin jäänkö suurinpiirtein jalkoihin tai nauravatko himojuoksijat, jotka nimenomaan tuijottavat aikaansa sun muihin mittapuihinsa, minut pellolle?
Ei siellä kukaan sinun vauhtiin kiinnitä huomiota. Vauhtisi on liian hidas ainoastaan siinä tapauksessa jos ajanottovermeitä aletaan kerätä pois vaikket ole lähelläkään maalia,eikä silloinkaan kukaan tule nauramaan. Maratonilla tämä tapahtuu yleensä n. 6 tunnin jälkeen, puolikkaista en tiedä.
Meitä on muitakin ensikertalaisia tulossa eikä meidänkään vauhti varmasti ketään pelota. Itse ilmoitin aikatavoitteekseni 2,5 tuntia ja hengissä maaliin.
Kyllä minä kilpailen huomenna itseni enkä muiden kanssa.
Tsemppiä huomiselle, luvassa pitäisi olla hieno juoksukeli.