Lämmöstä.

Lämpö johtuu uunin 200-asteisesta ilmasta hitaammin pataan kuin paljon kuumemman keittolevyn kautta keitinveteen. Se padankin neste on (enimmäkseen) vettä, joten ei sen lämpötila voi nousta yli sadan asteen.

Jos keittoaikoja haluaa lyhentää ja/tai energiataloutta tehostaa, on käytettävä tilanteen mukaan painekeitintä, lämpöeristettyjä kattiloita ja varaavia kypsytysastioita. Toisaalta esim. paistopussin käyttö uunissa kuitannee hintansa, kun ei tarvitse turhaan lämmitellä mitään massiivista pataa tai vuokaa.

Perunoita liedellä keitettäessä kattilan vesi lämpiää nopeasti 100 °C:een. Uunissa padan lämpiäminen vie paljon enemmän aikaa koska pata on lähestulkoon paikallaan seisovan ilman ympäröimänä, kiertoilmauuni on sitten vähän tehokkaampi.

Perunat kyllä kypsyvät nopemmin vaikka ne olisivat vihannesten kanssa siellä uunissa. Kypsymisaikakin riippuu perunan koostumuksesta..

Vaikka keitän kananmunia tuntikausia, eivät pehmene. Myykö K-lähikauppa minulle tahallaan erikoiskovia? Äiti saa ainakin munan sopivan pehmeäksi viidessä minuutissa, valittaa vaan, että isältäkin.

Tuli mieleen juttu kaukaa menneisyydessä, kun selitin jotain lämpömäärästä ja kaveri ei tajunnut mitä tarkoitin.

Kysyin kaverilta, kauanko hän kykenisi olemaan sata asteisessa saunassa. Hetki miettimistä ja tulihan sieltä se puolisen tuntia.
Jatkokymysys oli tietenkin, kauanko viitsisit kelliä sata asteisessa vedessä?
Vastaus: V....tu, sehän kiehuu.

Sama asia pätee potaatteihinkin.

Kuulemani mukaan auringon koronan ulkolaidoilla lämpötila on kai miljuunisen astetta selkiusta. Paljon kuumempaa kuin pinnalla. Jos ei säteilyä olisi, siellä pärjäisi mainiosti. On ne nopeat hiukkaset sen verran harvassa.

Esikuumennat uuniin menevän padan mikrossa, mikäli muuten on mikroon sopiva astia (osa imee säteilyä tai on johtavaa materiaalia).