Ruotsalainen kirja KATASTROFMEDICIN, poikkeus-ja katastrofiolojen lääketiede: Suosittelen!
Kirjain kirjoittaja .S LENNQUIST
Kirja on 468-sivuinen, sen ensimmäinen painos tuli vuonna 1982 ja toinen painos 2002. Uusimman kirjan painoasu on vuodelta 2003. Uudempaa ei ole tulossa. Tämä on aina aktuelli.
ISBN 47-04856-5.
Asiat esitetään 15. eri kappaleessa seuraavasti
1. Suuri onnettomuus ja katastrofi, näiden määrittelyt ja esimerkkejä
2. Katastrofitilanteiden sairaanhoitotyön yleiset periaatteet
3. Sairaanhoidollinen panos onnettomuuspaikalla - päämäärä, organisaatio, työn periaattteet
4. Kiinteän sairaanhoidollisen yksikön kuten sairaalan hoitopanos
5. Onnettomuuspaikalla annettava alkuhoito. Vahingoittuneiden siirtäminen ja kuljettaminen.
6. Alkuhoito sairaalassa. Vaikeasti vahingoittuneitten kiruginen hoito
7. Palokatastrofit
8. Kemiallisten aineiten aiheuttamat katastrofit
9. Jonisoivan säteilyn aiheuttamat katastrofit
10. Tarttuvien tekijöitten aiheuttamat katastrofit
11. Katastrofipsykiatria
12. Yhteiskunnalliset pelastuspalvelut
13. Sodan ja muun erittäin poikkeuksellisen tilan aikainen terveyden –ja sairaanhoito.
14. Terveyden-ja sairaanhoidollisia panoksia kansainvälisissä katastrofeissa
15. Koulutus katastrofilääketieteessä.
1 kappaleessa määritellään suuri onnettomus ja katastrofi
SUURI ONNETTOMUUS tilanteeksi, jossa käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa akuuttia hoitotarvetta, mutta resurssien siirtojärjestelyillä ja tekniikan avulla voidaan täyttää lääketieteelliselle hoidolle asetetut laadulliset vaatimukset.
KATASTROFI on tilanne, jossa käyttävissä olevat resurssit ovat riittämättömät akuuttiin hoitotarpeeseen verrattuna ja tilanteessa esiintyvä työpaine on niin suuri, että asianmukaista toimenpiteistä huolimatta ei enää voida täyttää lääketieteellisen hoidon normaalivaatimuksia
Esimerkkejä luonnonkatastrofeista on mm maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, ilmakehän häiriöt ( hirmumyrskyt, tulvat), nälkäkatastrofit, epidemiat.
Esimerkkejä ihmisten aiheuttamista katastrofeista ovat liikenneonnettomuudet; suurissa ihmismassoissa tapahtuvat katastrofit; tulipalot, palovaarallisten, räjähtävien, kemiallisten ja toksisten aineitten valmistuksessa ja käsittelyssä tapahtuvat katastrofit; jonisoivan säteilyn aiheuttmat katastrofit; terrori-ja väkivaltatyöt; sotatoimet.
2. Toisessa kappaleessa määritellään katastrofilääketiede ja sen periaatteet.
Sairaanhoidollinen pääperiaate on suuren onnettomuuden ja katastrofin yllättäessä mitä suurimmassa määrin koettaa estää hengenmenetykset ja terveyden menettämiset sekä välttää onnettomuuden jälkeiset fyysiset ja psyykkiset kärsimykset.Katastrofilääketiede tieteenhaarana pyrkii hankkimaan ja välittämään koko sairaanhoitohenkilökunnalle sellaista tietoa ja taitoa, mikä johtaa yllämainittuihin sairaanhoidollisiin päämääriin. Verrattuna normaaliin sairaanhoitoon tarvitaan nyt TOISENLAINEN ORGANISAATIO ja TOINEN METODIIKKA. Katastrofissa ja suuressa onnettomuudessa mobilisoidaan ja kuulutetaan esiin toiselta alueelta resursseja, henkilökuntaa ja materiaalia.
Katastrofissa jaetaan resursseja uudelleen sijoitamalla niitä, sinne missä on suurempi tarve. Tämä uudelleen sijoittaminen tapahtuu sekä internisti, osaston tai sairaalan sisäisesti että externisti, sairaalan ja sairaanhoitoalueitten keskeisesti. Kaikkien on tehtävä edeltä yksinkertainen, muutamassa minuutissa toimeenpantava KATASTROFISUUNNITELMA, jotta toiminta olisi optimaalista:
Katastrofisuunnitelmassa määrätään edeltä
(a) KETKÄ tekevät päätökset.(VEM fattar beslut)
(b) MISTÄ ASIASTA hälytetään, miss määrin resursseja kulutetaan ja mobilisoidaan ja siirretään nousseen hoitotarpeen eri asteissa ( VAD skall larmas)
(c) MITEN hälytetään ja KUKA hälyttää. ( VEM skall larma).
Useimmiten vallitsee aluksi RESURESSIEN PUUTE
Tämän takia on siirryttävä TOISEEN TYÖTAPAAN, METODIIN. , kuin tavallisessa sairaanhoidossa , missä kaikkea on saatavilla. Tässä onkin KATASTROFILÄÄKETIETEEN ja MUUN LÄÄKETIETEEN avainero..
Kolme perusperiaatetta on pidettävä mielessä:
1. Priorisoi hoitopanosten ja potilaitten suhteen. 2. Sopeuta strategia tilanteeseen. Sopeuta toimenpiteet tilsnteeseeen.
(1) PRIORISOIDAAN.
On asetettava järkevään ensisijaisjärjestykseen hoitopanokset ja potilaat aivan eri tavalla kuin normaalitilanteessa, jossa hoitoa annetaan kaikille adekvaattiin määrään asti.
Itse kävelevät tai liikkuvat henkilöt: matala prioriteettiaste
Hiljaa paikallaan olevat, liikkumattomat: korkea prioriteettiaste
Effekti, vaikutus, ohjaa myös prioritoimista: HARKITSE TÄTEN: Omaako aiottu toimenpide mahdollisimman suuren vaikutuksen hengen - ja terveyden pelastamisessa ?
( Effekti on se ero mikä on suoritetun tai suorittamatta jääneen toimenpiteen välinen ero).
Prioritoimisen on oltava dynaamista, uudelleen arviointia suoritetaan hoitoketjun eri vaiheissa. Odotettavissa oleva efekti ohjaa prioritoimista.Oikein prioritoidessa on ehditty nopeasti arvioida ja pikaisesti auttaa parin pikakierron avulla jokaisen tilanne, ja oikein prioritoitaessa voidaan mahdollisimman monta pitää hengissä.
( Väärin prioritoidessa tehdään töitä kuin ajanvarauspoliklinikalla, aloitetaan ensimmäisestä ja niin viimeisiä ei ehdi kukaan katsoa. Resurssit kertyvät ensimmäiselle, joka kuitenkin ehkä menetetään ja viimeiset menetetään, koska ei heille ole ehditty tehdä pika-arviota akuutista toimenpdetarpeesta) Oikein prioritoimiseen tarvitaan treenausta ja mentaalista valmentautumista. Katsotaan, onko arteriellejä (v altimo-) vuotoja, onko tajuttomia selällään, kasvovaurioisia hengitysvaikeuksissa, kriisireaktiossa olevia paniikissa, murtumapotilaita kivuissa, shokkiin meneviä sellaisessa asennossa, joka pahentaa shokkia, jne.
(2) SOPEUTETAAN STRATEGIAA TILANTEESEEN
Jos resurssit ovat normaalit, on hyvä että on pohjana tavallisesta hoitoketjusta saatavat perustiedot (rutiinien tietämys) , jolloin resurssien käyttö optimoituu. . Mutta katastrofitilanteessa on raivattava ensin tieltä seikat, jotka aiheuttavat välitöntä hengenvaaraa tai terveyden menetystä ja kuljetusvälineitä käytetään maksimaalisesti hyödyksi, jos kuljetusmatka on lyhyt. Jos kuljetusmatka taas on pitkä on varmistettava vitaalifunktiot ennen kuljetusta Tässä on henkilökuntaa treenattava luomaan uuteen tilanteseen siihen soveltuva reaaliratkaisu. (Siis on ajateltava vitaalitarve: : Onko hoidettava heti, että voi sitten kuljettaa? vai ehtiikö kuljettaa nopeasti hoitoon). Organisaation johtoa päivitetään jatkuvasti yleistilanteesta ja sieltä taas sairaanhoitohenkilökunta saa tilannetietoa kuormituksesta ja kuljetustilantesta.
(3 ) SOVELLETAAN METODIA, TOIMENPIDETTÄ TILANTEESEEN.
Kun on pula resursseista tai kun olla primitiivisissä oloissa ja kaikki sairaanhoidolle tyypillinen normaali on ympäriltä poissa, käytetään yksinkertaisia metodeja:
Arvioidaan verenkierto ( katsotaan potilasta ja tunnustetaan pulssia, lämpöä).
Kohotetaan alaraajoja, varjellaan kylmältä estäen täten shokin kehittymistä.
Asetetaan drenaasiasentoon, jolla saadaan väliaikaisesti pidettyä ilmateitä auki. Toinen poski alustaan päin ja toinen kylki ylöspäin. ( framstupa sidoläge).
Astetaan murtumaan väliaikainen yksinkertainen lasta immobilisoimaan murtumakohdan molemmin puolin sijaitsevat nivelet, ettei murtumakohta liiku.
OIKEITTEN PÄÄTÖSTEN TEKEMISIIN on kouluttauduttava ja treenattava itseään. Huolellisesti valmistettuja harjoitusmahdollisuuksia simulaatiomallein tai realistisin käytännön harjoituksin on saatavilla.
Kirjain kirjoittaja .S LENNQUIST
Kirja on 468-sivuinen, sen ensimmäinen painos tuli vuonna 1982 ja toinen painos 2002. Uusimman kirjan painoasu on vuodelta 2003. Uudempaa ei ole tulossa. Tämä on aina aktuelli.
ISBN 47-04856-5.
Asiat esitetään 15. eri kappaleessa seuraavasti
1. Suuri onnettomuus ja katastrofi, näiden määrittelyt ja esimerkkejä
2. Katastrofitilanteiden sairaanhoitotyön yleiset periaatteet
3. Sairaanhoidollinen panos onnettomuuspaikalla - päämäärä, organisaatio, työn periaattteet
4. Kiinteän sairaanhoidollisen yksikön kuten sairaalan hoitopanos
5. Onnettomuuspaikalla annettava alkuhoito. Vahingoittuneiden siirtäminen ja kuljettaminen.
6. Alkuhoito sairaalassa. Vaikeasti vahingoittuneitten kiruginen hoito
7. Palokatastrofit
8. Kemiallisten aineiten aiheuttamat katastrofit
9. Jonisoivan säteilyn aiheuttamat katastrofit
10. Tarttuvien tekijöitten aiheuttamat katastrofit
11. Katastrofipsykiatria
12. Yhteiskunnalliset pelastuspalvelut
13. Sodan ja muun erittäin poikkeuksellisen tilan aikainen terveyden –ja sairaanhoito.
14. Terveyden-ja sairaanhoidollisia panoksia kansainvälisissä katastrofeissa
15. Koulutus katastrofilääketieteessä.
1 kappaleessa määritellään suuri onnettomus ja katastrofi
SUURI ONNETTOMUUS tilanteeksi, jossa käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa akuuttia hoitotarvetta, mutta resurssien siirtojärjestelyillä ja tekniikan avulla voidaan täyttää lääketieteelliselle hoidolle asetetut laadulliset vaatimukset.
KATASTROFI on tilanne, jossa käyttävissä olevat resurssit ovat riittämättömät akuuttiin hoitotarpeeseen verrattuna ja tilanteessa esiintyvä työpaine on niin suuri, että asianmukaista toimenpiteistä huolimatta ei enää voida täyttää lääketieteellisen hoidon normaalivaatimuksia
Esimerkkejä luonnonkatastrofeista on mm maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, ilmakehän häiriöt ( hirmumyrskyt, tulvat), nälkäkatastrofit, epidemiat.
Esimerkkejä ihmisten aiheuttamista katastrofeista ovat liikenneonnettomuudet; suurissa ihmismassoissa tapahtuvat katastrofit; tulipalot, palovaarallisten, räjähtävien, kemiallisten ja toksisten aineitten valmistuksessa ja käsittelyssä tapahtuvat katastrofit; jonisoivan säteilyn aiheuttmat katastrofit; terrori-ja väkivaltatyöt; sotatoimet.
2. Toisessa kappaleessa määritellään katastrofilääketiede ja sen periaatteet.
Sairaanhoidollinen pääperiaate on suuren onnettomuuden ja katastrofin yllättäessä mitä suurimmassa määrin koettaa estää hengenmenetykset ja terveyden menettämiset sekä välttää onnettomuuden jälkeiset fyysiset ja psyykkiset kärsimykset.Katastrofilääketiede tieteenhaarana pyrkii hankkimaan ja välittämään koko sairaanhoitohenkilökunnalle sellaista tietoa ja taitoa, mikä johtaa yllämainittuihin sairaanhoidollisiin päämääriin. Verrattuna normaaliin sairaanhoitoon tarvitaan nyt TOISENLAINEN ORGANISAATIO ja TOINEN METODIIKKA. Katastrofissa ja suuressa onnettomuudessa mobilisoidaan ja kuulutetaan esiin toiselta alueelta resursseja, henkilökuntaa ja materiaalia.
Katastrofissa jaetaan resursseja uudelleen sijoitamalla niitä, sinne missä on suurempi tarve. Tämä uudelleen sijoittaminen tapahtuu sekä internisti, osaston tai sairaalan sisäisesti että externisti, sairaalan ja sairaanhoitoalueitten keskeisesti. Kaikkien on tehtävä edeltä yksinkertainen, muutamassa minuutissa toimeenpantava KATASTROFISUUNNITELMA, jotta toiminta olisi optimaalista:
Katastrofisuunnitelmassa määrätään edeltä
(a) KETKÄ tekevät päätökset.(VEM fattar beslut)
(b) MISTÄ ASIASTA hälytetään, miss määrin resursseja kulutetaan ja mobilisoidaan ja siirretään nousseen hoitotarpeen eri asteissa ( VAD skall larmas)
(c) MITEN hälytetään ja KUKA hälyttää. ( VEM skall larma).
Useimmiten vallitsee aluksi RESURESSIEN PUUTE
Tämän takia on siirryttävä TOISEEN TYÖTAPAAN, METODIIN. , kuin tavallisessa sairaanhoidossa , missä kaikkea on saatavilla. Tässä onkin KATASTROFILÄÄKETIETEEN ja MUUN LÄÄKETIETEEN avainero..
Kolme perusperiaatetta on pidettävä mielessä:
1. Priorisoi hoitopanosten ja potilaitten suhteen. 2. Sopeuta strategia tilanteeseen. Sopeuta toimenpiteet tilsnteeseeen.
(1) PRIORISOIDAAN.
On asetettava järkevään ensisijaisjärjestykseen hoitopanokset ja potilaat aivan eri tavalla kuin normaalitilanteessa, jossa hoitoa annetaan kaikille adekvaattiin määrään asti.
Itse kävelevät tai liikkuvat henkilöt: matala prioriteettiaste
Hiljaa paikallaan olevat, liikkumattomat: korkea prioriteettiaste
Effekti, vaikutus, ohjaa myös prioritoimista: HARKITSE TÄTEN: Omaako aiottu toimenpide mahdollisimman suuren vaikutuksen hengen - ja terveyden pelastamisessa ?
( Effekti on se ero mikä on suoritetun tai suorittamatta jääneen toimenpiteen välinen ero).
Prioritoimisen on oltava dynaamista, uudelleen arviointia suoritetaan hoitoketjun eri vaiheissa. Odotettavissa oleva efekti ohjaa prioritoimista.Oikein prioritoidessa on ehditty nopeasti arvioida ja pikaisesti auttaa parin pikakierron avulla jokaisen tilanne, ja oikein prioritoitaessa voidaan mahdollisimman monta pitää hengissä.
( Väärin prioritoidessa tehdään töitä kuin ajanvarauspoliklinikalla, aloitetaan ensimmäisestä ja niin viimeisiä ei ehdi kukaan katsoa. Resurssit kertyvät ensimmäiselle, joka kuitenkin ehkä menetetään ja viimeiset menetetään, koska ei heille ole ehditty tehdä pika-arviota akuutista toimenpdetarpeesta) Oikein prioritoimiseen tarvitaan treenausta ja mentaalista valmentautumista. Katsotaan, onko arteriellejä (v altimo-) vuotoja, onko tajuttomia selällään, kasvovaurioisia hengitysvaikeuksissa, kriisireaktiossa olevia paniikissa, murtumapotilaita kivuissa, shokkiin meneviä sellaisessa asennossa, joka pahentaa shokkia, jne.
(2) SOPEUTETAAN STRATEGIAA TILANTEESEEN
Jos resurssit ovat normaalit, on hyvä että on pohjana tavallisesta hoitoketjusta saatavat perustiedot (rutiinien tietämys) , jolloin resurssien käyttö optimoituu. . Mutta katastrofitilanteessa on raivattava ensin tieltä seikat, jotka aiheuttavat välitöntä hengenvaaraa tai terveyden menetystä ja kuljetusvälineitä käytetään maksimaalisesti hyödyksi, jos kuljetusmatka on lyhyt. Jos kuljetusmatka taas on pitkä on varmistettava vitaalifunktiot ennen kuljetusta Tässä on henkilökuntaa treenattava luomaan uuteen tilanteseen siihen soveltuva reaaliratkaisu. (Siis on ajateltava vitaalitarve: : Onko hoidettava heti, että voi sitten kuljettaa? vai ehtiikö kuljettaa nopeasti hoitoon). Organisaation johtoa päivitetään jatkuvasti yleistilanteesta ja sieltä taas sairaanhoitohenkilökunta saa tilannetietoa kuormituksesta ja kuljetustilantesta.
(3 ) SOVELLETAAN METODIA, TOIMENPIDETTÄ TILANTEESEEN.
Kun on pula resursseista tai kun olla primitiivisissä oloissa ja kaikki sairaanhoidolle tyypillinen normaali on ympäriltä poissa, käytetään yksinkertaisia metodeja:
Arvioidaan verenkierto ( katsotaan potilasta ja tunnustetaan pulssia, lämpöä).
Kohotetaan alaraajoja, varjellaan kylmältä estäen täten shokin kehittymistä.
Asetetaan drenaasiasentoon, jolla saadaan väliaikaisesti pidettyä ilmateitä auki. Toinen poski alustaan päin ja toinen kylki ylöspäin. ( framstupa sidoläge).
Astetaan murtumaan väliaikainen yksinkertainen lasta immobilisoimaan murtumakohdan molemmin puolin sijaitsevat nivelet, ettei murtumakohta liiku.
OIKEITTEN PÄÄTÖSTEN TEKEMISIIN on kouluttauduttava ja treenattava itseään. Huolellisesti valmistettuja harjoitusmahdollisuuksia simulaatiomallein tai realistisin käytännön harjoituksin on saatavilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
LENNQUIST Sten (2002) . Katastrofmedicin Akuta katastrofer.Liber.
ISBN 47-04856-5
Koska nyt on useita luonnonkatastrofeja pyyhkinyt maanpintaa, käännän Katastrofimedisiinakirjasta tätä koskevan kappaleen 14 tähän. samalla.
Sivulta 386- sivulle 388 kuvataan akuutisti tapahtuvia katastrofeja.
AKUUTIT KATASTROFIT
1.Maanjäristykset
2. Tulvat
3. Tornadot
4. Syklonit
5. Akuutin katastrofin yhteydessä esiintyvät sairaudet ja epidemiat
6. Ilmaston merkitys akuutissa katatrofissa
7. Lisäykseni Tsunamit (ja turismi)
8. Lisäykseni. Ruumishuollosta.
1.Maanjäristykset
Maanjäristykset surmaavat ihmisiä pääasiassa talojen ja rakennusten luhistuessa tai palaessa. Rakennustekniikka, materiaali ja perusolosuhteet omaavat merkitystä vammojen laajuudessa (Talot pitäisi raekntaa kestämään 8 Richteriä, jos on järistysalue/lb). Se ajankohta vuorokaudesta, milloin järinä tapahtuu vaikuttaa myös vahingoittuneitten määrään, koska useimmat ovat sisällä yöaikaan. Myös ikäja sukupuolijakauma vammoittuneissa voi vaihdella eri maanjärsityksissä. Esim. Friulin maanjäristyksessä Italiassa 1976 vahingoittui eniten nuoria ja keski-ikäisiä. Heitä oli ollut enemmn kuin muita juoksemassa ahtailla kaduilla, kun muurirakennelma sortui päälle. Maanjäristyksessä samana vuonna Guatemalassa vahingoittui lapsia ja vanhuksia enemmän kuin ikäryhmää 15-44v.
Maanjäristyksessä dominoivat ortopediset vammat. Toisinaan, ei aina, on murskaoireyhtymää crush syndrome, ( krosskadesyndrom) jatkossa. Kuolleitten ja vahingoittuneitten suhde tapaa olla 1:3 tai korkeampi.
2. Tulvat
Tulvat voivat aiheuttaa vammoja kun ihmiset kipuavat korkeammille seuduille pakoon , mutta tavallisesti ei kuolemantapauksia. Jos veden aallot ovat raivokkaita, kuten pato-onnettomuuksissa tai syklonien aiheuttamissa myrskyaalloissa, voi tapahtua hukkumisia, mutta ei niin paljon muita kehon vammoja. Bangladeshin suuressa myrskyaallossa 1970 hukkui 240 000( 14,2 % koko väestöstä). Kehon vammat olivat rajoittuneet pääasiassa viiltohaavoihin, mustelmiin ja muutamiin murtumiin. Eniten kuoli lapsia ja vanhuksia, naisia enemmän kuin miehiä.
3. Tornadot
Tornadot aiheuttavat kuolemantapauksia ja vammoja lentävistä esineistä. Kuitenkin näitten tuhot ovat paljon pienialaisempia kuin maanjäristyksien. Vammojen panoraama on myös erilainen kuin muissa katastrofeissa:monia kallo ja rintakehävammoja sekä vaikeita pehmytosavammoja suunnattomien luonnonvoimien tuloksena. Lisäksi haavoja kontaminoi kaikenlainen lentävä roskamäärä. Infektiot ja verenmyrkytykset ovat sen takia tavallinen ongelma hoidon kuluessa.
4. Syklonit
Syklonit aiheuttavat kuolemantapauksi kaatuvista puista ja ilmassa lentävistä esineistä.
Syklonin tekemä myrskyaalto aiheuttaa hukkumisia.
5. Akuutin katastrofin yhteydessä esiintyvät sairaudet ja epidemiat
Viranomaiset ja avustusjärjestöt tapaavat korostaa, miten vaarallista on tarttuvien tautien ja epidemioiden purkaukset katastrofien jälkeen. Teoreettiseti tai käytännön kokemuksesta ei kuitenkaan ole varmuudella tästä näyttöä. Hyvin harvat katastrofit, varsinkin jos ne tapahtuvat maaseudulla, ovat voineet vaikuttaa väestöntiheyteen, vesihuoltoon, hygieniaan tai muihin tekijöithin, joista varsinaiset tartunnat lähtevät leviämään.
Ne taudit, jotka useimmin aiheuttavat huolta ovat tyfus ja kolera, ja kolera jopa sellaisilla alueilla, missä sitä ei tavallisesti esiinny. Mutta se että kuolleista kehoista lähtisi jokin tauti tai epidemia liikkeelle, ei ole teoreettisesti tai käytännössä mitenkään osoitettu seikka.
Ainoa modernina aikana dokumentoitu tarttuvan taudin purkaus akuutin katastrofin jälkeen on ollut malariaepidemia Haitissa rankkasateitten ja orkaanin jälkeen vuonna 1963. Suurten kansanjoukkojen siirtymiset aiheuttivat malariaa ehkäisevässä taistelussa katkon ja niin malariaan sairastui 75 000 ihmistä odotetttua sairastuvuutta enemmän.
Täytyy myös ottaa huomioon, että sairauksista raportoiminen on eri maissa eri tasoista. niin ennen katastrofia kuin katastrofin jälkeen. On todennäköistä sen takia, että moni epidemia jää noteeraamatta. Pakolaisleirien dokumenteista voidaan päätellä, että epidemioitten riski on suuri siellä, missä on suuria ihmisjoukkoja koolla. Erityisesti tuhkarokko ja ripulitaudit ovat sellaisissa oloissa niittäneet monta kuolonuhria. Vaikka ei ole dokumentoitukaan on todennäköistä, että sellaisia epidemioita kehittyy luonnonkatastrofien jälkeen, kun suuret ihmisjoukot ovat tulvia paossa.
( Oma kommentti. Ihmisen immuunivaste on parhaimmillaan, kun oma perheyhteisö on koolla kodissaan. Suurenkin joukon saaminen esim perhetelttoihin oman suvun keskuuteen on epidemiaa ehkäisevää/lb).
6. Ilmaston merkitys akuutissa katastrofissa
Puuttuu niitä raportteja, jotka kuvaavat kuolemantapauksia altistumisesta säälle ja tuulille, mitä varsinaisen akuutin katastrofin jälkeen seuraa. Tästä huolimatta on laaja käsitys niistä riskeistä, mitä kylmettymisvamma, paleltumavamma maanjäristyksien jälkeen kylminä talvina voivat aiheuttaa. Mitä kylmään viimaan tulee kokemuksesta tiedetään sekin, että jos väestö on tottunut asumaan kylmässä vyöhykkeessä, heillä on kokemusta ja tekniikkaa selvitä sellaisista rasituksista. Guatemalan maanjäristyksen jälkeen vuonna 1976 oli väki kyennyt jo 24 tunnissa saamaan pystyyn 50000 provisorista asumusta. Kokemukset entisestä Jugoslaviasta osoittavat samaa: Kukaan ei kuollut kylmästä,vaikka puuttui lämmitys kylmänä vuodenaikana. Ainakin teoreettisesti kylmettymisen vaara on suurempi niille, jotka asuvat lämpimissä vyöhykkeissä, jos he tulevat katastrofin yhteydessä kodittomiksi ja joutuvat kosteaan ja tuuliseen ilmaan.
Lisäykseni:
7. Tsunami ja turismi
Turismi katastrofialueella on eräs riskitekijä sinänsä, koska turisti on poissa omasta kodistaan ja mukanaan vain välttämättömät matkalaukkunsa eikä hän ole adaptoitunut ilmastoon. Pelkkä kommunikaatio voi olla hengenpelastamiseksi tärkeä seikka.
Missä kaikki epäonnet kohtaavat ovat olleet joulun ajan 2004 tsunami Intian valtameressa ja sen aallot eri turistikeskuksiin. . Tästä on omia raporttejaan ja tämä onnettomuuksien konvergoituma on vaikuttanut paljon globaalia valmiustilan kohentumista ja uutta tekniikkaa, strategiaa ja taktiikkaa. Mm tsunamivaroitus järjestelmä on kohennettu tai asennettu. Informaatio tsunamin luonteesta saavutti koko maapallon. Tsunamin aalto voi tapahtua ilman tuulen vaikutusta ” kirkkaalta selkeältä tyyneltä taivaalta”, koska se on massassa tapahtuva volyymin pakottama liike, kun merenpohjassa on pudonnut pohjaa tms.
Tällaisissa turistionnettomuuksissa oli tunnistaminen pitkäaikainen työ. Myös oudot infektiot, joille henkilöillä ei edeltä ollut vasta-aineita aiheuttivat tauteja.
8. Lisäys: eri traditioissa on hautausseremoniat erilaiset, mutta adekvaatti ruumishuolto voi edistää väestön pysymistä terveenä.
LENNQUIST Sten (2002) . Katastrofmedicin Akuta katastrofer.Liber.
ISBN 47-04856-5
Luku 14.6
KATASTROFIAPU
Minkälaista avustusta annetaan akuutissa katastrofissa?
Akuutissa katastrofissa syntyy vammoja ja kuolemantapauksia varhaisvaiheessa. Yli 90 % vammoittuneista pitää tarkistaa ja heidän tulee saada ensiapu 48 tunnin sisällä periaatteessa, ruotsalaisen standardin mukaan, jotta voi sanoa avun olevan asianmukaista. Kolmen vuorokauden jälkeen elossaolevien löytäminen ilman tätä alkuvaiheen toimenpidettä- on mitä epätodenäköisintä-. Siis 36 tuntia on sellainen kriittinen aikaraja.
1.Alueelliset ja paikalliset työpanokset
1.1. AKUUTTI FAASI
Vain paikalliset, alueelliset työpanokset ehtivät puuttua tähän vaiheeseen. Tässä merkitsee siis oman valtion ja kylätason valmiustila ja resurssit. Näitä paikallisia panostuksia ei ole kuitenkaan kansainvälisellä taholla joidenkin kokemuksien perusteella pystytty arvostamaan kovinkaan riittäviksi. Mutta toisaalta luonnonkatastrofeja kokenut tienoo on aiemminkin ollut samanlaisissa ongelmissa useinkin ja kokemuksesta jo saattaa omata valmiusvarastoja, jotka voidaan ottaa nopeasti käyttöön. Useimmissa tapauksissa on valtion oma sairaanhoitohenkilökunta saanut jonkin asteen koulutuksen vahingoittuneitten hoidosta. Armenian maanjäristyksessä vuonna 1988, jossa kansainvälinen apu oli tavattoman nopea, oli kansalliset apujoukot ehtineet pelastaa puristuksiin jääneistä uhreista jo 90 % ennen kuin ulkomailta saatiin asiantuntija-apua paikalle.
Akuutin fasin paikalliset toimenpiteet (0-48 tunnin sisällä)
Vaurion laajuuden arvio ja vaurion vaikutus terveyteen.
Lääketieteellisen prioritointikeskuksen pystytys
Katastrofiuhrien pelastustoimien perustus
Katkenneitten kommunikaatioyhteyksien palauttaminen
Terveysvaikutusten pikainen arviointi käsittää seuraavaa
Mitkä ovat katastrofin välittömät vaikutukset? Mikä on vammoittuneitten lukumäärä?
Mitkä ovat katastrofin vaikutukset paikallisiin sairaaloihin ja sairaanhoitohenkilökuntaan?
Mitkä ovat vauriot muissa terveydenhoidollisissa laitoksissa?
Mitkä ovat paikalliset sairaanhoidolliset resurssit verrattuna vaurioitten laajuuteen? (Riittävätkö paikalliset resurssit?)
Mikä on vesihuollon ja sähköntoimituksen tila?
Minkälaiset ovat lääkevarastot ja muitten hoitotarvikkeitten varastot?
Mitkä ovat elintarvikevarastot?
Miten toimii jätevesiviemäristö ja roskien käsittely?
Mikä on arvio ulkopuolisen avun tarpeesta?
1.2. SUBAKUUTTI FAASI
Riippuen katastrofin tyypistä ja laajuudesta tämä vaihe voi kestää muutamasta päivästä useisiin kuukausiin luonnonkatastrofin jälkeen. Kun paikallisen kylän on selvittävä yksin akuutista faasista, jossa useimmat vammat ja kuolemantapaukset sattuvat, , tässä subakuutissa faasissa ehtii mukaan jo ulkopuolinen apu.
Subakuutin faasin toimenpiteitä.
Evakuoidaan vahingoittuneita.
Elintarvikehuolto ja veden toimitus järjestetään.
Dokumentoidaan mortaliteetti ja morbiditeetti. ja seurataan tilannetta.
Vammoittuneitten jatkohoitoa , mahdollisesti kuljetetaan toiselle seudulle jatkohoitoon.
Perusterveydenhoito järjestetään kuntoon, esim palautetaan nestetasapainot.
Rokotetaan tuhkarokkoa vastaan leirialueilla.
Jos ravinnon saaminen on ollut keskeytynyttä, katsotaan ravitsemustilat.
2. Mitkä ovat kansainväliset avustustoimenpiteet?
2.1. Akuutissa faasissa
Kaukaisista maanääristä tähän akuuttiin vaiheeseen tarkoitettu apu yleensä tulee liian myöhään ja saattaa olla väärinmitoitettuakin ja tarvikkeetkin voivat olla niin ja näin soveltuvia. Kansainvälisen avun tässä vaiheessa tulisi olla pyydettyä kuten muissakin vaiheissa paikallisesta fokuksesta käsin ja sen pitäsi olla paikallisten tai valtion viranomaisten taholta tarkennettua, jotta avusta olisi todellinen hyöty. Saattaa olla , että eräitä erityistarpeita esiintyy, kuten raskaitten nostureitten tuottamista paikalle esim maanjäristyksen jälkeen.
Terveyden- ja sairaanhoidollisen avustuspanosten dokumentointi Guatamalan maanjäristyksen jälkeen 1976 on tehty oikein tarkasti.. On todettavissa, että vain harva sairaanhoidollinen työryhmä lähivaltioista ehti ajoissa paikalle vaikuttamaan vammoituneitten ensiavussa. Toisaalta sairaanhoidollista materiaalia ja lääkkeitä tulvi sitten virtana maahan pitkän aikaa katastrofin jälkeen ja siinä määrin, että jatkotyökin jo alkoi kärsiä. Samankaltaista on havaittu myös jälkeenpäin eri katastrofeista kautta maailman.
2.2. Mikä on kansainvälinen apu subakuutissa faasissa ?
Apu riippuu katastrofin laajuudesta ja tyypistä, maan omista resursseista ja kompetenssista kohdata vaateet. On sen takia erittäin merkityksellistä, että maan omat virkamiehet voivat itse ohjata kansainvälisen avustuksen laatua ja astetta.
2.3. Mikä on kansainvälinen osuus jälleenrakennusvaiheessa?
Useimmat katstrofit kohtaavat sosioekonomisesti vähävaraisempia maita ja silloin niiden mahdollisuudet selvitä kuntoutumisesta ja jälleenrakentamisvaiheesta voi olla vaikeaa. Niissä tapauksissa tarvinnee ehkä täydentää maan lääkevarastoja ja sidetarvikevarastoja.. Käytännöstä ollaan havaittu, että mielenkiinto tähän jälkivaiheeseen ja jälleenrakennusvaiheeseen on kuitenkin herpaantunempaa kuin varsinaiseen akuutin vaiheen katastrofiavunantamiseen.
US hallituksen katastrofiapujärjestö totesi eräässä tutkimuksessa vuosilta 1965- 1975 että suhde kansallisten ja kansainvälisten kustannusten kesken katastrofien yhteydessä oli 42:1. Siis kansainvälinen apu oli kustannuksiltaan 1/43 kaikista katastrofimenoista
.(Kommentti: Tämä on ehkä pidettävä luonnollisena normina, sillä jokaisen valtion on ensisijaisesti kyettävä pitämään omat katastrofivalmiutensa niin hyvässä kunnossa, että täyttää näitä edellytyksiä itsensäkin suhteen. Jokainen valtio vuorollaan kuitenkin kokee luonnonkatastrofeja).
Muistiin 13.5.2008 12:34
KPL- 4.
Kappale 4 kuvaa sairaalassa tapahtuvaa katastrofisuunnitelman toteuttamista. ...ABCDEFT...
Kappale 5 esittää yleisesti tunnetun ABCDEFT ensiapukaavan suuressa onnettomuudessa tai katastrofissa:
A ( AIRWAY)___ HENGITYSTIET
B (BREATHING)___ HENGITTÄMIENE
C (CIRCULATION)___VERENKIERTO
D (DISABILITY , tajunnan taso)___TAJUNNAN TASO
E ( EXPOSURE:___KEHON ALTISTUS ERI VAMMOILLE
VAMMAT: ERITELTYNÄ
Tässä ruotsalaiset antavat nyrkkisäännön
BBBSS,
B_BRÖSTKORG_ RINTAKEHÄ
B_BUK_ VATSA_ALUE
B-BÄCKEN_ LANTIO_ALUE
S_SKALLE_KALLO,
S_SKELETT_ LUUSTO
F ( FURTHER CARE__ MUU ERITYINEN JATKOHOITO
Palovammojen erityishoito
Sukeltajien painekammiohoito
T (TRANSPORT, kuljetus)__ KULJETUS
(Yleiset periaatteet ovat yleistä vallitsevaa sairaanhoidollista tasoa, joka taas katastrofin sattuessa on “puristettava katastrofisuunnitelman suppilosta läpi”
On tärkeä että edelleen kuljetus on alusta asti oikein prioritoitu ( korrekt prioritering) ja jatkossa asetettu oikaan sairaalaan siirrettäväksi ( korrekt fördelning mellan sjukhus).
(HUOM:
Joskus katastrofien tai onnettomuuksien tai muuten vain akuuttien tilanteiden takia potilaat, jotka ovat monta viikkoa tai kuukautta odottaneet aikaansa vastaanotolle, voivat olla hermostuneita, kun aikaa kuluu ja lääkärit myöhästelevät. Silloin voisi olla hyödyksi ajatella
ABCDEFT_BBBSS
kohdat läpi ja arvioida onko itse hyvässä kunnossa priooritointikaaviossa.
Sairaaloissa jokainen hetki on tavallaan akuutti ja tavallisestikin aina priorisoidaan jonkin verran).