Minäpoika olin aina luullut, että "spa" on sitä paljon puhuttua belgian kieltä - maan itäosassa kun on senniminen kaupunkikin (moottoriurheiluväelle nimi Spa-Franchorchamps kertonee jotain).
Kymmenkunta vuotta sitten Suomessakin oli jonkinlainen kylpelipyhättöjen rakennusboomi. Useampikin tuollainen turistipyydys käyttää nimessään ja/tai mainonnassaan spa-sanaa, joka lienee hiipinyt maahamme sittenkin englannin eikä belgian kielen kautta.
Vaan onkin tuo spa kuulemma alun perin latinaa ja itse asiassa lyhenne. Mistähän sanoista? Onkohan tämä niitä kuuluisia Caracallan termejä, joista olen kuullut puhuttavan?
Kymmenkunta vuotta sitten Suomessakin oli jonkinlainen kylpelipyhättöjen rakennusboomi. Useampikin tuollainen turistipyydys käyttää nimessään ja/tai mainonnassaan spa-sanaa, joka lienee hiipinyt maahamme sittenkin englannin eikä belgian kielen kautta.
Vaan onkin tuo spa kuulemma alun perin latinaa ja itse asiassa lyhenne. Mistähän sanoista? Onkohan tämä niitä kuuluisia Caracallan termejä, joista olen kuullut puhuttavan?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Luulen että Spassa on ollut (ja on) vanha tunnettu kylpylä ja sen kautta spa-sana on tullut englantiin ja suomeen.
Spa-sanalle on tosiaankin selitys, jonka pohjalla on kolme latinan sanaa (niiden alkukirjaimet siis s, p ja a). Niitä kyselen.
On sinänsä varsin luultavaa, että Spassa on kylpylä, kuuluisakin, ja kaupunki on saanut nimensä juuri sen mukaan. En kuitenkaan usko, että englannin spa olisi peräisin Ardenneilta.
Keski-Euroopassa on kymmeniä paikkakuntia, joiden nimessä on jäänteitä vuosisataisesta kylpyläkulttuurista. Baden, Baden-Baden, Wiesbaden, Mariánské Lázně (Marienbad), Karlovy Vary (Karlsbad), Bad Ragaz, Bad Oldesloe, Bad Homburg, Bad Tölz... Taitaapa Brittein saarillakin olla rypypaikka nimeltä Bath.
Löytyykö saunamaa Suomesta paikkakuntia, joiden nimi viittaa sauna- tai kylpy(lä)kulttuuriin? Minulle ei tule äkkiä mieleen muita kuin http://www.google.fi/search?q=löylymäki&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&lr=
Saunalahti (Espoo)
Kylpylä = vesiravila.
Myös "kuurort" (saks. der Kurort) on käytössä viron kielessä. Kuuripaikkaseutu? Löytyy myös "tervise- ja puhkekeskuksia", jonne arvattavasti pääsee puhkumaan itsensä terveeksi.
Kaikki Vironkävijäthän toki jo tietävätkin, että sikäläinen "vesiveski" tarkoittaa vesimyllyä ja "tuuleveski" tuulimyllyä.
Niin, kyseessä ei ole elikoittensuojelujärjestö Société Protectrice des Animaux, ei portugalilaiskirjailijoiden ammattijärjestö Sociedade Portuguesa de Autores eikä edes Systems Planning and Analysis, Inc.
SPA = SANEM PER AQUAM, terveyttä vedestä t.j.s.p. Latinisteilla on valta korjata.
Caracallan termit (kylpylät) on huomattava matkailunähtävyys Roomassa. http://www.greatbuildings.com/buildings/Thermae_of_Caracalla.html
Keisari Caracalla (Caracallus), alkuperäiseltä nimeltään Julius Bassianus, sittemmin Marcus Aurelius Severus Antoninus (188-217 j.Kr.), ei saanut lempinimeään Caracalla Espoon Karakallion mukaan (karakalliolaisetkin käynevät uimassa Leppävaaran hallissa), vaan pukeutumisestaan (asusteen englanninkielisen nimen Gallic cloak jälkimmäinen osa EI tarkoittane kloaakkia eli viemäriä!). Imperaattorin nimi yhdistetään yleisesti Rooman valtakunnan tapainturmelukseen, mitä sillä sitten tarkoitettaneenkin.
>SPA = SANEM PER AQUAM, terveyttä vedestä t.j.s.p.
>Latinisteilla on valta korjata.
Kiitoksia selvityksestä!
Olen tuota monesti pohdiskellut, minäkin. Nytpähän tuo selvisi :o)
...liikuskelee kyllä terminaattoreita ja termiittejä, mutta eivät anna niinkään innokkaan kylpylävieraan vaikutelmaa. Enempi menee epäsiistin puolelle!
Kloaakki on todellakin englanniksi cloaca eikä cloak, mikä kannattaa muistaa muinaisista roomalaisista keskustellessa. Tieteissarjoja katsoneet tuntenevat myös käsitteen "cloaking device", joka ei liity mitenkään avaruusalusten jätehuoltoon.
cloak
noun
1 a wraplike outer garment fastened at the throat and falling straight from the shoulders
2 something that covers or conceals
verb [transitive]
3 to cover with or as if with a cloak
4 to hide or disguise
[ETYMOLOGY: 13th Century: from Old French cloque, from Medieval Latin clocca cloak, bell; referring to the bell-like shape]
cloaca
noun
(plural: -cae)
1 a cavity in the pelvic region of most vertebrates, except higher mammals, and certain invertebrates, into which the alimentary canal and the genital and urinary ducts open
2 a sewer
[ETYMOLOGY: 18th Century: from Latin: sewer; related to Greek kluzein to wash out]
clo'acal adjective
cloakroom
noun
1 a room in which hats, coats, luggage, etc., may be temporarily deposited
2 (British) a euphemistic word for: lavatory
Tuossa brittieufemismissa taitaa yhdyssanan alkuosan "cloak" merkitys hieman hämärtyä. Pitäisi kai olla "cloacaroom"? Tietäisiköhän assan vessan kassa Victoria Stationilla asiasta enemmän?
Cloak-sanan etymologisesta selityksestä voidaan havaita sen olevan sukua sanoille clock/klocka/Glocke/kloku jne.
Lähde: http://www.wordreference.com
..yhteydessä:
--
Thus having spoke she turned away and though I found no words to say
I stood and watched until I saw her black CLOAK disappear.
My labor is no easier, but now I know I'm not alone.
--
(Uriah Heep: Lady in Black)
Osoitteessa http://www.astro.univie.ac.at/~adg/snake/text/ladyinblack.html on sanoitus, jossa tuon sanan "cloak" tilalla on sana "gown". Se lienee jonkinlainen akateemisissa tilaisuuksissa käytettävä viitta, kaapu tms. asuste. Viitta viittaa siis tässä yhteydessä samaan kuin Caracallan "Gallic cloak", so. asusteeseen, ellen pahasti erehdy!
Vecchia zimarra, addio!
Edellä nähdyn Wordreference dotcomin selityksen mukaan "ylemmillä imuttavaisilla" (higher mammals) EI OLE kloaakkia, Niinpä tuo "black cloak" lienee tosiakseenkin ymmärrettävä tuon tekstiilivaihtoehtoa suosivan selityksen pohjalta.
"...until I saw her black cloak disappear." Sanojen samankaltaisuudesta johtuen sille ei vain mahda mitään, että mieleen hiipii Juha Watt Vainion sanoitus, joka meni jokseensakin tähän tapaan: "Riisuin housut ja solmion, näin vain Bermudan kolmion."
>"ylemmillä imuttavaisilla" (higher mammals) EI
OLE
>kloaakkia,...
Niin. Ymmärsin sen olevan paremminkin linnuilla.
Ihmettelin kerran ääneen muuannelle (f.) työtoverilleni etten ollut koskaan nähnyt kukkoa hedelmöittämässä munia. Hän sitten väänsi rautalangasta minulle selityksen siihen hommaan: se käy kuulemma vähän eri tavalla kuin hau'illa ja muilla kaloilla - kloakki kloakkia vasten...
Kaikkihan ovat kuulleetkin jutun matkustavaisesta, jonka auto teki tenän iltamyöhällä, kaukana sydänmailla.
Pakko oli etsiskellä alkajaisiksi yösijaa. Ensimmäisenä oven avannut yksinäinen naiseläjä oli empiväinen. Mies rohkaisi häntä huomauttaen olevansa luotettava ja kunniallinen mies, oikein ROTARY! Niinpä yö sitten menikin rauhallisissa merkeissä, naiseläjä ja miesvieras ihan omissa oloissaan...
Aamukahvipöydässä vieras ihasteli kananmunien maukkautta. Kuultuaan niiden olevan oikein oman kanalan tuotteita mies pyysi kiinnostuneena päästä katsomaan, miltä tuollainen maatiaiskanala näyttää. Emäntä esittelemään. Mies kummeksui, miten kanalassa oli peräti kolme kukkoa pitämässä huolta pienehköstä kanalaumasta. Emäntä tuhahti: "Ei niistä olekaan kuin yhdestä kukoksi - ne kaksi muuta ovat sellaisia rotareita vaan!"
> se käy kuulemma vähän eri tavalla kuin
> hau'illa ja muilla kaloilla
Taidatkos selittää, kuinka KALAKUKOT sitten lisääntyvät? Minä taidan, siihen tarvitaan Hannan hauiksia!
http://www.saunalahti.fi/kalakukk/
http://www.saunalahti.fi/kalakukk/Naatintaohje.pdf
Suaphan sitä näläkäsjtä huvikseeh huastattoo.
Tuo ruoja kun kehuva' retostaa nuita kukkoja!
Ihan tulloo vesj kielelle nuita lukkiissa. Pittää kaeten tuaesiisa alakoo' ruveta' syyvvä' vupestammaan...
Sukua tuolle rotary-jutulle on tarina kiertävän teatteriseurueen tulosta Pohjanmaalle joskus viime vuosisadan alkupuolella. Tutustuttiin alustavasti esiintymistiloihin Seurojentalolla. Eräs seurueesta tuumi: "Onpas täällä huono akustiikka!" Siihen tuli isäntäväen taholta nolo vastaus: "Tuota... saattaahan se akustiikka olla vähän huono... kun täällä pirettihin pari tuntia sitten painit... mutta tuuletetahan, tuuletetahan!
http://194.100.211.177/savoy/alacarte.asp
Järjestyy kuitenkin, kunhan saamme tilauksenne hyvissä ajoin ennen saapumistanne! Ja voitte luottaa siihen, että Vorschmackia meiltä löytyy aina!
Ettehän arvoisa "savom mies" suinkaan ole sama kuin "mies savosta", jonka kirjoitelmia on ollut luettavissa useillakin Suomi24:n keskustelupalstoilla?
http://www.cdt-hautesavoie.fr/Welcome.F.html
Täällä Valkoisen Vuoren juurella ei ole tarjolla kalakukkoa, mutta kaikkea muuta herkullista löytyy! Eikä täältä tarvitse ajaa länteen päin kuin sata-parisataa kilometriä, niin löytyy ruokamaailman mekka Lyon ja sieltä Pokkisen Paulin ravintola http://www.bocuse.fr/restaurant/default.htm
On meillä täällä Gallian Savossa ja Ylä-Savossa noita kylpylaitoksiakin, ei sen puoleen!
Aix-les-Bains, Saint-Gervais, Evian, Thonon... Eikun rypemään!
Niin, oletkos koskaan maistanut kaakanapaistia? Oliko hyvää ja mille kanalinnulle lähinnä maistui? Saako kaakanoita (kaakanoja?) edes metsästää?
Olinpa kerran Savossa päin lintumetsällä. Olin ihan näkevinäni jonkin matkan päässä metson ja nostin jo haulipyssyn poskelleni, kun isäntä toppuutteli: "Elä hyvä mies ammu, se on kaakana!"
Eivätkös sihteeri ja viipyy ole kanalintuihin luettavia lentäviä otukkeita?
Onko suorastaan mahdotonta oppia laulamaan ilman synnynnäisiä taipumuksia? Entä muiden rastaslintujen?
Mitenkäs sienimetsässä? Naitatti vai puistatti?
Vodkana on ilman muuta noita peräänkuulutettuja kanalintuja. Sienistä sen kanssa maistuu kenties parhaiten ryypätkääpä.
"Der Vogelfänger bin ich ja,
Stets lustig, heissa, hoppsassa!
Ich Vogelfänger bin bekannt
Bei Alt und Jung im ganzen Land"
(E.Schikaneder/W.A.Mozart)
On valitettavan yleinen harhaluulo, että kaakana olisi kanalintu! Kaakana tunnetaan Järvi-Suomen ulkopuolella nimellä KÄKI (Cuculus canorus).
Savolaiset laulavat kaakanasta mm. seuraavasti: "Kukkuu, kukkuu, kaakana kukkuu, Saemaan rannalla ruikuttaa..."