Selittäkääs nyt pitkän linjan Iron Maiden -diggarille, mikä siinä AMOLAD:ssa on niin loistavaa? Minä en edelleenkään löydä tuosta levystä kuin neljän soinnun kierrätystä ja neljän minuutin biisien venyttelyä kahdeksanminuuttisiksi. Olenko minä muutosvastarintainen 80-luvun kulta-ajoissa rypevä juntti vai voisiko AMOLAD ihan oikeasti olla Maiden-mittapuulla ihan vitun paska levy, jolla on jotakin relevanttia tarjottavaa korkeintaan sukupolvelle, joka ei ole 80-luvulla kuunnellut kaikkia silloisia Maiden-levyjään puhki?
iron maiden A matter of life and death?
ruceruuls
7506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
paskoo on
Ei ole Maiden enää niinkuin silloin ennen kun James Hetfield oli vielä mukana rummuissa ja teki bändin biisit.
Ei ole maidenin biisit pitkään aikaan olleet kovin kummoisia. Ikävä totuus on, että 80-luvun levyjen täytebiisit olisivat uudemmilla levyillä parhaimmistoa... ja niitä sitten hehkutettaisiin aivan loistavana paluuna menneiden aikojen loistoon.
Kyllä fakta on, että taso on tippunut ja rajusti. Sama homma Metallicalla.
vuodesta 1979 oon kuunnellu iron maidenia ja tuota täytyypä sanoa että en ole tätä A matter of life and death älppyä saanut edes kahta kertaa vielä kokonaan kuunneltua läpi-mäkin oon juuri maidenin suhteen näköjään sen verran 80-luvulle jämähtäny että tää AMOLAD ei oikein avaudu!??;))noh ilmeisesti levy hautautuu tonne mun levyarkistoihin ja täytynee kokeilla soitella sitä muutaman vuoden päästä uudelleen saisko tuosta tolkkua..
Helvetin tylsiä ovat nuo uudemmat tuotokset. Tuohon saa hieman perspektiiviä, jos miettii kuinka nuo levyt otettaisiin vastaan uuden bändin tuotoksina. Hyvin todennäköista, että bändi ei edes saisi levytyssopimusta tuollaisella materiaalilla.
AMOLAD on todella hyvä levy, "Brighter than a thousand suns", "These colours don't run", "Longest day", "Legacy", "For the greater good of god" esimerkkeinä levyn parhaimmistosta. Tämähän Maidenin pisin lätty mutta kuitenkin se tuntuu menevän hujauksessa läpi kun kuuntelee alusta loppuun.
Joo, minä aloitin Maidenin kuuntelun muistaakseni noin vuoden 2006 keväällä. Kaikki levyt löytyvät hyllystä. Täytyy kuitenkin sanoa, että kaikkein parhaimmat tuotokset löytyvät 80-luvun tuotannosta. Oikeastaan ensimmäisestä lähtien on aika lailla tasaisesti nouseva parhauskäyrä joka kulminoituu mahtavaan Seventh son of a seventh soniin.
paras levy kaikista vinkkeleistä katsottuina. Parhaat melodiat, parhaat harmoniat, parhaat rytmit, parhaat sanoitukset, parasta soitantaa, parasta laulantaa, parhaat kappaleiden pituudet. :D
Kuuntelen sitä joka päivä eikä tule pää kipeäksi niin kuin joistakin muista Maidenin levyistä, kun kuuntelee koko levyn putkeen. Ei niin, että niissäkään levyissä mitään vikaa olisi.
Kyllä olet tosiaankin rypevä juntti, täytyy sanoa. =)