Vesi voidaan tunnetusti hajottaa sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. En muista kummasta elektrodista lähti vetyä mutta se ei ole nyt olennaista; mutta jos se elektrodi sijoitetaan 10 metriä vedenpinnan alle ja ko. elektrodin ympärille sijoitetaan molemmista päistä avoin putki jonka alapää on 20m vedenpinnan alapuolella ja yläpää esim. 10 kilometriä vedenpinnan yläpuolella ja elektrodissa on jatkuva virta niin purkautuuko vety pois putken yläpäästä vai astuuko kuvaan joku fysiikan laki joka estää sen? Vetyhän ei paina juuri mitään ja vesi on raskasta joten luulisi jotta vety ei ainakaan putken alapäästä sukella pois. Ja jos vety tulee putken yläpäästä pois ja se poltetaan siellä takaisin vedeksi, osaisiko joku laskea kuinka pitkä putken pitäisi olla että vedestä saatava potentiaalienergia olisi yhtä suuri kuin vedyn erottamiseen tarvittava energia? Tietenkin hyötysuhteet ovat joka vaiheessa reilusti alle 100 % joten ehkä sen pitäisi nousta avaruuteen saakka.
Vedystä potentiaalienergiaa
Outo ajattelija
5330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
E(2 vetyatomin vesimolekyylistä irroitus työhön tarvittu energia(otto))= massa(vesimolekyyli)*gh*hyötysuhde
Jos tuo potentiaalienergiaa hyödyntävä generaattori toimis 50% hyötysuhteella, niin korkeus ratkeais
h=2*E(otto)/m(vesi)g
Tällöinhän lisäksi poltosta saatu energia jäis plussan puolelle. Tämä tietysti toimis, jos pysytään happikehässä, jolloin sitä happea ei tarvis hissata avaruuteen.
Jo pelkästään nesteen kitka tekee sen, että koko rakennelma on mahdoton! 10 km pitkä putki ylös taivaaseen.... jeesus!
Siis jos te funtsitte ikiliikkujia yms. niin miettikään nyt hieman onko niitä koskaan edes huimassa teoriassa mahdollista valmistaa.
Ja kun se on selvinnyt, niin muistakaa jälleen, että IKILIIKKUJA ON EDELLEENKIN MAHDOTON!
Voihan sen putken vetää vaikka Himalajan rinnettä ylöspäin, putki sinänsä on täysin mahdollinen.
Happi otetaan valmiiksi ylhäältä. Kevyempi kaasu pyrkii nousemaan helpommalla ylös, nousua vois lisäksi jopa vähän avustaa pumpulla (tuuletin). Systeemin ongelma on poltossa syntyneen vesihöyryn jäädytys.
Helpompi olis kerätä kosteutta kennostolla suoraan pilvistä esim. 500m korkeudella. Tiivistynyt vesi johdettais putkessa alas. Tosin hyöty on kyseenalainen, koska tornin rakentaminen ei suinkaan ole ilmaista.
Oletetaan, että hajoitetaan 1000 kg/s = 1 m3/s vettä sähköllä ja H2 annetaan nousta putkessa 10 km korkeuteen. Vedyn ylempi lämpöarvo on 142 MJ/kgH2, oletetaan että hajoitukseen menee sama energia. 1000 kg vettä sisältää 111 kg vetyä. Hajoitukseen tarvittava teho on siten 111 x 142 = 15800 MW.
10 km korkeuserolla hydrostaattiseksi paineeksi tulee 98100 kPa. Kun virtaus on 1 m3/s, saataisiin 100 % hyötysuhteella turbiinissa 1 x 98100 = 98100 kW = 98.1 MW eli alle 1 % hajoitukseen käytetystä energiasta.