Sukkulat ja satelliitit kiertää maapalloa vapaassa pudotuksessa. Minkälaista voimaa vaatisi, että härveli pysyis suunnilleen samassa paikassa suhteessa maapalloon?
Paikallaan pysyminen
feredes
4400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voima, jonka vastavoima pitäisi tuottaa liikkeen pysäyttämiseksi saadaan kaavasta
F = G * ((m1*m2)/r²),
jossa G on gravitaatiovakio, m:t kappaleiden massat ja r kappaleiden etäisyys toisistaan.
Maanpinnan tasollahan tarvittava voima on g, eli paikallinen painovoima. Tarvittava voima vähenee etäisyyden (korkeuden) kasvaessa.
Ihan maalaisjärjellä kerottuna. Nuo tv-sateliitit kiertävät palloamme n. 36.000 km:n korkeudessa ja sillä korkeudella niiden nopeus on täsmälleen sama kuin maapallon kiertonopeus.
Jos matalammalla yritettäisiin samalla nopeudella, taitaisi se alus nousta nuille samoille korkeuksille, hä?
>"Jos matalammalla yritettäisiin samalla nopeudella, taitaisi se alus nousta nuille samoille korkeuksille, hä?"
Kysyttiin voimaa, jota tarvitaan kappaleen pidättämiseen leijunnassa. Tämä voima on vastavoima painovoimalle, joten laskennan voimien resultantti on nolla ja nopeudet nollia. Ihan maalaisjärjellä. ;)
kummempaa voimaa, muuta kuin oikean radan, varsinkaan päiväntasaajalla.
Ns. geostationäärisellä radalla, jolla on tietty etäisyys maapallon pinnasta ja joka kulkee maapallon päiväntasaajan yläpuolella, sen pyörimissuuntaa seuraten, satelliitti pysyy paikallaan maapallon pinnan suhteen ilman propulsiota.
http://en.wikipedia.org/wiki/Geostationary_orbit
Muualla kuin päiväntasaajalla tällainen temppu edellyttää varsin monimutkaista ohjausta ja jatkuvaa propulsiota, mutta kyllä se kaikkialla silti on mahdollista, mutta hankalaa. Ja koska se vaatii propulsiota, niin sellaisen paikan pitäminen muualla kuin maapallon päiväntasaajan yläpuolella, ei ole pitkiä aikoja mahdollista.
Muualla kuin päiväntasaajan yläpuolella pysyttelevät satelliitit mm. ISS (avaruusasema), lukuisat vakoilusatelliititi, jms. ovat matalammilla ja nopeammilla radoilla (joilla kiertoaika on alle vuorokausi). Muun muassa GPS-satelliittien kiertoaika on 12 tuntia. Ja yleensä niillä on jokin kulma päviäntasaajan suhteen. Moni niistä pyyhkii maapallon kaikki kohdat tietyin väliajoin, kuten juurikin vakoilusatelliitit.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_orbits
Lisäksi tulevat erilaiset siirtoradat ja radat, joiden etäisyys maapallon pinnasta vaihtelee (ja myös hetkittäinen ratanopeus).