Vuoto paljastuu
Stora Enso ja Lapin ympäristökeskus ovat tähän asti sanoneet, että vanhan altaan vesiä ei suoraan pääse Kemijärveen. Paikan päällä torstaina kuitenkin paljastui, että vanhan altaan vesiä vuotaa altaan alapäässä olevan lankkupadon läpi.
Tämä "settipadoksi" kutsuttu pato on tehty ponttilankuista ja on leveydeltään pari - kolme metriä. Se sulkee neljä viisi metriä pitkän kanavan, joka vie suoraan avokanavaan ja putkea pitkin Kemijärveen.
Vuoto oli havaittavissa vilkkaana virtauksena heti lankkujen alavirran puolella. Oppaanamme torstaina ollut Stora Enson projektipäällikkö Kimmo Kangas totesi puupadon hiukan vuotavan. Ihmettelemme kuvaajan kanssa paluumatkalla vuotoa. Havainto yllättää. Se ei vastaa yhtiön ja ympäristökeskuksen puheita.
Vanhalta altaalta siirrymme uudelle puhdistamolle. Se on vanhan vieressä, ylempänä. Käytössä se on ehtinyt olla vasta puolitoista vuotta.
Nykyaikaisessa puhdistamossa on useita pieniä altaita. Menetelmä perustuu maksimoituun bakteerien työhön. Ne rouskuttavat jätteet ja myrkyt.
Bakteerien räjähdysmäinen kasvu vaatii useita kymmeniä asteita lämpimän veden. Sitä lämmitetään tehtaan kuorikattilan tulilla varta vasten. Lämpö saa sekoitusaltaan penkereen voikukat keltaiseen loistoonsa.
Muualla ei ole merkkiä vihreästä, keli on hyytävä. Pumput laittavat kemikaali-, puu- ja bakteerivellin vellomaan. Vanhasta altaasta tuleva musta putki sylkee yhtä mustaa nestettä bakteerien ruuaksi. Hämmentävän sakeaa mönjää ajatelleen, että allas on ollut käyttämättä puolitoista vuotta.
Uudestakin puhdistamosta Kemijärveen valuva ruskea ja vaahtoava puhdistettu jätevesi kammottaa maallikkoa. Tätä on puhdistettu jätevesi. Ruskeaa, kuohuvaa paskavettä. Sitä me tuotamme järviin, meriin, jokiin. Kaupungeissa, kylissä.
Legioonalaistautia?
Seuraavan päivänä perjantaina 16.5. palaamme tehtaalle. Vastassa on Stora Enson Kemijärven Sellun hallintopäällikkö Pekka Auvinen. Ymmärrän hänen olevan nyt tehtaan ykkösmiehen. Vanha tehtaanjohtaja Tapio Ylikangas on siirtynyt Kemiin Veitsiluodon tehtaan tuotantojohtajaksi maanantaina.
Auvinen istuu viereeni, ajamme edellä ja kuvaaja omalla autollaan perässä. Tultuamme uuden puhdistamon lähelle Auvinen pyytää pysäyttämään ja mutisee hengityssuojaimista. Hän nousee autosta ja käy pyytämässä takana ajavan kuvaajan laittamaan sisäilman kierron autossa päälle ja samaa minulta.
Kysyn syytä. Auvinen sanoo sen olevan varotoimi legioonalaistaudin varalta. Ihmettelen, miksei eilisellä vierailulla asiasta ei puhuttu. Olimme kolmisen tuntia jätealtaiden äärellä ilman mitään suojauksia tai varoituksia. Olimme nähneet myös ulkona työskenteleviä miehiä kypärät ainoana suojanaan.
Auvinen sanoo, ettei projektipäällikkö Kangas nähtävästi ole tiennyt varomääräyksestä, joka on yleisluontoinen ja annettu joskus norjalaisella jätealtaalla epäillyn legioonalaistartunnan vuoksi.
Auvisen mukaan Kemijärven sellulla legioonalaista ei ole tavattu, vaan kyse oli yleisestä jätealtaita koskevasta asiasta. Jälkeenpäin hämmästelemme kuvaajan kanssa hallintopäällikön ilmastointiohjetta.
Vuoto kiistetään ja vahvistetaan
Ajamme patopenkkaa pitkin samaan paikkaan kuin edellisenä päivänä. Alapään lankkupadon viereen. Stora Enson hallintopäällikkö Pekka Auvinen kiistää haastattelussa vuodon.
- Ei. Tää on täysin selvää, ja me pidämme siitä huolen ja tämän altaan vettä puhdistetaan jatkuvasti tässä meidän toiminnassa olevassa jäteveden puhdistamossa.
Auvisen puheesta huolimatta vuoto on havaittavissa. Padon alapuolelta yhtyy uudesta puhdistamosta tulevaan veteen selvästi sameampaa vettä. Myös tv-kameran kuva suoraan lankkupadon päältä näyttää vilkkaan virtauksen. Musta vesi kihartaa raossa iloisesti, lähes ääneen.
Pari tuntia myöhemmin Rovaniemellä koemme jälleen yllätyksen. Lapin ympäristökeskuksen ylitarkastaja Juhani Itkonen vahvistaa lankkupadon vuotavan:
-Se vesimäärä mikä sieltä tulee, tihkuu lankkujen välistä, on korkeintaan muutamia litroja sekunnissa, se on äsken varmistettu.
Sitä miten vuoto on tarkistettu, en huomaa kysyä. Itkonen on samana aamuna puhelimessa kertonut käyneensä altaalla viimeksi maaliskuun lopussa, jäiden aikaan. Itkosen muuan vuodosta ei ole vaaraa eikä siinä ole muutenkaan mitään kummallista.
Stora Enso ja ympäristökeskus ovat kilvan kehuneet uutta 12 miljoonan euron puhdistamoa. Ne ovat sanoneet, että vanhan altaan vesiä menee Kemijärveen vain uuden puhdistamon kautta. Tämä ei pidä paikkansa.
Jos muutama litra sekunnissa olisi esimerkiksi neljä litraa, kertyy siitä kaksi ja puoli tuhatta tankkiautollista vuodessa. Stora Enso maksaa yhtä monta euroa vuodessa kalastuksenhoitomaksua Kemijärven pilaamisesta. Se on euro per tankkiautollinen vanhan jätevesialtaan vettä.
Stora Enso tiedottaa
Perjantaina vähän ennen kello kuuttatoista Stora Ensolta tuli tiedote hajuhaitoista. Siinä lisätietojen antajaksi on laitettu Kimmo Kangas. Sama mies, jota emme voineet torstaina haastatella.
Tiedotteessa on myös ympäristöjohtaja Marjaana Luttisen ja hallintopäällikkö Pekka Auvisen nimet. Tiedotteen mukaan jääkannen sulaminen on päästänyt hajut ympäristöön.
Jätejärveä tiedote kutsuu vähättelevästi jälkilammikoksi ja väittää sen olleen suljettuna ja käyttämättömänä uuden puhdistamon valmistumisesta saakka. Vuodosta tiedote vaikenee.
Stora Enso ja Lapin ympäristökeskus ovat tähän asti sanoneet, että vanhan altaan vesiä ei suoraan pääse Kemijärveen. Paikan päällä torstaina kuitenkin paljastui, että vanhan altaan vesiä vuotaa altaan alapäässä olevan lankkupadon läpi.
Tämä "settipadoksi" kutsuttu pato on tehty ponttilankuista ja on leveydeltään pari - kolme metriä. Se sulkee neljä viisi metriä pitkän kanavan, joka vie suoraan avokanavaan ja putkea pitkin Kemijärveen.
Vuoto oli havaittavissa vilkkaana virtauksena heti lankkujen alavirran puolella. Oppaanamme torstaina ollut Stora Enson projektipäällikkö Kimmo Kangas totesi puupadon hiukan vuotavan. Ihmettelemme kuvaajan kanssa paluumatkalla vuotoa. Havainto yllättää. Se ei vastaa yhtiön ja ympäristökeskuksen puheita.
Vanhalta altaalta siirrymme uudelle puhdistamolle. Se on vanhan vieressä, ylempänä. Käytössä se on ehtinyt olla vasta puolitoista vuotta.
Nykyaikaisessa puhdistamossa on useita pieniä altaita. Menetelmä perustuu maksimoituun bakteerien työhön. Ne rouskuttavat jätteet ja myrkyt.
Bakteerien räjähdysmäinen kasvu vaatii useita kymmeniä asteita lämpimän veden. Sitä lämmitetään tehtaan kuorikattilan tulilla varta vasten. Lämpö saa sekoitusaltaan penkereen voikukat keltaiseen loistoonsa.
Muualla ei ole merkkiä vihreästä, keli on hyytävä. Pumput laittavat kemikaali-, puu- ja bakteerivellin vellomaan. Vanhasta altaasta tuleva musta putki sylkee yhtä mustaa nestettä bakteerien ruuaksi. Hämmentävän sakeaa mönjää ajatelleen, että allas on ollut käyttämättä puolitoista vuotta.
Uudestakin puhdistamosta Kemijärveen valuva ruskea ja vaahtoava puhdistettu jätevesi kammottaa maallikkoa. Tätä on puhdistettu jätevesi. Ruskeaa, kuohuvaa paskavettä. Sitä me tuotamme järviin, meriin, jokiin. Kaupungeissa, kylissä.
Legioonalaistautia?
Seuraavan päivänä perjantaina 16.5. palaamme tehtaalle. Vastassa on Stora Enson Kemijärven Sellun hallintopäällikkö Pekka Auvinen. Ymmärrän hänen olevan nyt tehtaan ykkösmiehen. Vanha tehtaanjohtaja Tapio Ylikangas on siirtynyt Kemiin Veitsiluodon tehtaan tuotantojohtajaksi maanantaina.
Auvinen istuu viereeni, ajamme edellä ja kuvaaja omalla autollaan perässä. Tultuamme uuden puhdistamon lähelle Auvinen pyytää pysäyttämään ja mutisee hengityssuojaimista. Hän nousee autosta ja käy pyytämässä takana ajavan kuvaajan laittamaan sisäilman kierron autossa päälle ja samaa minulta.
Kysyn syytä. Auvinen sanoo sen olevan varotoimi legioonalaistaudin varalta. Ihmettelen, miksei eilisellä vierailulla asiasta ei puhuttu. Olimme kolmisen tuntia jätealtaiden äärellä ilman mitään suojauksia tai varoituksia. Olimme nähneet myös ulkona työskenteleviä miehiä kypärät ainoana suojanaan.
Auvinen sanoo, ettei projektipäällikkö Kangas nähtävästi ole tiennyt varomääräyksestä, joka on yleisluontoinen ja annettu joskus norjalaisella jätealtaalla epäillyn legioonalaistartunnan vuoksi.
Auvisen mukaan Kemijärven sellulla legioonalaista ei ole tavattu, vaan kyse oli yleisestä jätealtaita koskevasta asiasta. Jälkeenpäin hämmästelemme kuvaajan kanssa hallintopäällikön ilmastointiohjetta.
Vuoto kiistetään ja vahvistetaan
Ajamme patopenkkaa pitkin samaan paikkaan kuin edellisenä päivänä. Alapään lankkupadon viereen. Stora Enson hallintopäällikkö Pekka Auvinen kiistää haastattelussa vuodon.
- Ei. Tää on täysin selvää, ja me pidämme siitä huolen ja tämän altaan vettä puhdistetaan jatkuvasti tässä meidän toiminnassa olevassa jäteveden puhdistamossa.
Auvisen puheesta huolimatta vuoto on havaittavissa. Padon alapuolelta yhtyy uudesta puhdistamosta tulevaan veteen selvästi sameampaa vettä. Myös tv-kameran kuva suoraan lankkupadon päältä näyttää vilkkaan virtauksen. Musta vesi kihartaa raossa iloisesti, lähes ääneen.
Pari tuntia myöhemmin Rovaniemellä koemme jälleen yllätyksen. Lapin ympäristökeskuksen ylitarkastaja Juhani Itkonen vahvistaa lankkupadon vuotavan:
-Se vesimäärä mikä sieltä tulee, tihkuu lankkujen välistä, on korkeintaan muutamia litroja sekunnissa, se on äsken varmistettu.
Sitä miten vuoto on tarkistettu, en huomaa kysyä. Itkonen on samana aamuna puhelimessa kertonut käyneensä altaalla viimeksi maaliskuun lopussa, jäiden aikaan. Itkosen muuan vuodosta ei ole vaaraa eikä siinä ole muutenkaan mitään kummallista.
Stora Enso ja ympäristökeskus ovat kilvan kehuneet uutta 12 miljoonan euron puhdistamoa. Ne ovat sanoneet, että vanhan altaan vesiä menee Kemijärveen vain uuden puhdistamon kautta. Tämä ei pidä paikkansa.
Jos muutama litra sekunnissa olisi esimerkiksi neljä litraa, kertyy siitä kaksi ja puoli tuhatta tankkiautollista vuodessa. Stora Enso maksaa yhtä monta euroa vuodessa kalastuksenhoitomaksua Kemijärven pilaamisesta. Se on euro per tankkiautollinen vanhan jätevesialtaan vettä.
Stora Enso tiedottaa
Perjantaina vähän ennen kello kuuttatoista Stora Ensolta tuli tiedote hajuhaitoista. Siinä lisätietojen antajaksi on laitettu Kimmo Kangas. Sama mies, jota emme voineet torstaina haastatella.
Tiedotteessa on myös ympäristöjohtaja Marjaana Luttisen ja hallintopäällikkö Pekka Auvisen nimet. Tiedotteen mukaan jääkannen sulaminen on päästänyt hajut ympäristöön.
Jätejärveä tiedote kutsuu vähättelevästi jälkilammikoksi ja väittää sen olleen suljettuna ja käyttämättömänä uuden puhdistamon valmistumisesta saakka. Vuodosta tiedote vaikenee.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuo siitä saatiin kun hyväksyttiin aikoinaan sellutehdas tänne. Siitä on moni saanut leivän ja kunta verotuloja. Tuo on sitten se lasku siitä, olis pitäny ajatella jo aikoinaan, ja kieltäytyä mokomasta saastemyllystä.
tuo juttu julkaistaan täällä, eikö sitä otettu medioihin...? Onko tässä nyt jotain, mikä pitäisi todella penkoa esiin??? Vai onko jätevesi vähemmän mediaseksikästä kuin vaalirahoitus tai seksiviestit. Elämmekö jossain kehitysmaassa, jossa suurteollisuus saa myrkyttää kansalaiset osingonnnostajien eduksi? Kapina käyntiin taas!
ja YLE maakunta nettiuutisten kautta!
kiinnosta jos jossain kemijärvellä haisee paska,
kunhan ei täällä etelässä.
Sinä olet mielestäni pahasti sekaisin mielipiteesi kanssa.
Kyllä minua ainakin kiinnostaa mitä paskaa luontoon työnnetään ja mielestäni paskantyöntäjien on kannettava vastuu omasta paskasta ja siivottava jälkensä(eikö Suomen laki sano jotain siihen suuntaan?).
Ajattele itseäsi, jos joku paikallinen vaikuttaja tulee paskomaan rappukäytävääsi tai takapihallesi, mitä teet?.
Kyllä Suomen luonto on kokonaisuudessaan säästämisen arvoinen asia, niin Etelässä kuin Pohjoisessakin.
Suosittelen sinulle uudelleen arviointia ko.asian suhteen.
Toivottaen
Etelän Paskakasa
saastuttamista?
Vai onko nähtävä asia niin että:
-jos tehdas on StoraEnson = se saastuttaa.
-jos taas kapinaliikkeen = se ei saastuta.
näin meillä????vai miten soli???
paljoa sijaa?? Kun tehdas toimii, toimii myös jätteenpuhdistus, kun tehdas ei toimi, ei toimi puhdistuskaan! Tarvitsee nimittäin kovasti lämpöä puhd.järjestelmä toimiakseen tehokkaasti!
Koska mikään ei ole ikuista niin on paras ettei mokomaa jätemyllyä enää ikinä uudestaan avata.
Tuletta katkerasti huomaamaan että Kemijärven Sellun ympäristöhaittoja pulpahtaa jatkuvasti esiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jatkuvasti! StoraEnso ja Karvinen jättivät paskat tänne muhimaan ja veivät parhaat työntekijät ja toimihenkilöt mukanaan muille tehtailla. Ympäristöpaskat ja rupusakki jäi tänne kunnon Kemijärveläisten vaivoiksi ikuisiksiajaksi. Missä on luontoliitto, luontoaktivistit, vihreät ja Greenpeace nyt, kun saivat tehtaan lakkautetuksi? Eikä enää ympäristöhaitat kiinnosta, kun rahoittajatkin katosivat kampanjoinnille kun saivat tehtaan kiinni?
Onnen tunne vuotaa yli aivan.
Kenen etu tämä oli?
Suurimmat hauet pyörivätki juuri siinä putken suulla, siitä on kuulemma saatu
yli metrisiä petoja !
Suoranainen häpeä on unelmoida uudesta biopaska laitoksesta kun nämä entisetkin vielä saastuttaa ympäristöä.
ToDella typeräää.
http://www.viikonloppu.com/wp-content/uploads/2017/02/31.jpeg?x44988
"Kamelinvarvas" paljastaa vuodon!
Siis paljon melua tyhjästä. Tuo 40 hehtaarin jälkilammikko on ollut siellä paikoillaan tehtaan lopettamisen jälkeen reilut 10 vuotta. Kaikki ne aineet jotka sinne lammikkoon ovat tulleet, ovat tulleet luonnosta, siis puusta peräisin.
Tokihan sellun valmistuksessa käytetään kemikaaleja, mutta nekin ovat suoraan luonnosta. Kemikaalit hajoavat luonnossa joten eipä syytä huoleen. Kuha ja lohi ovat palanneet Kemijärveen ja kalastajat saavat suuria saaliiita. Kaikki on siis hyvin.
BB aikoo valmistaa ja käyttää melkoisen määrän klooridioksidia. Kaipa sekin kuuluu Luojan luomiin, mutta TTL:n mukaan se:
Aiheuttaa tulipalon vaaran tai edistää tulipaloa; hapettava.
Tappavaa hengitettynä.
Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
Erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Räjähtävää sellaisenaan tai ilman kanssa.
Juupa juu...kannattaa eroittaa alkuaineet jokka luonnossa ja sit kemialliset yhdisteet kuten klooridioksidi...myrkky mikä myrkky..
Kuhia ja lohia kasvaa Ranualla ihan kylvämättä kyntämättä, mutta haukia
olis hyvä vähän istuttaa.
Olen ittekki poikasena pyytäny miljuunia ja taas miljuunia haukia. Nyt jo aikuisikään ehdittyäni olen huomannut että haukikanta Kemijärvessä on selkeästi pienentybyt.
Voisi todellakin olla paikallaan istuttaa muutamia kymmeniä tuhansia haukiveitikoita Kemijärveen.
Kuhaa tulee jo liiankin kanssa ja lohen rasvainen maku tympii. Hauki pannulla ja voissa paistettuna on hyvä ja maukas kala.