Hei!
Olen ahdistuksesta ja peloista kärsivä 28v nainen. Kaipaan kaltaistani juttuseuraa, pohtivaa ja syvällistä. Olen sairaslomalla, ja päivisin kulutan aikaani liikunnan, koirani, kirjoittamisen, taiteen ja käsitöiden parissa. Nautin täysin siemauksin luonnon rauhasta, ja toisena ääripäänä muiikin rytmi vie rajusti mukanaan baarin tanssilattialla. Olen herkkä ja tunteellinen, mutta myöskin räväkkä ja persoonallinen.
Ota yhteyttä jos tunnet samankaltaisuutta:)
Olen ahdistuksesta ja peloista kärsivä 28v nainen. Kaipaan kaltaistani juttuseuraa, pohtivaa ja syvällistä. Olen sairaslomalla, ja päivisin kulutan aikaani liikunnan, koirani, kirjoittamisen, taiteen ja käsitöiden parissa. Nautin täysin siemauksin luonnon rauhasta, ja toisena ääripäänä muiikin rytmi vie rajusti mukanaan baarin tanssilattialla. Olen herkkä ja tunteellinen, mutta myöskin räväkkä ja persoonallinen.
Ota yhteyttä jos tunnet samankaltaisuutta:)
Vastaukset 6
Vanhimmat
vai mist? olen 35 mies kiltti ja huumoriaki löytyy
Olen kyllä. Entäs sä? Laita vaikka s-postiosoitteesi.
Voisiko hyvä porukka, jossa on hyväksyvä, positiivinen ja välittävä ilmapiiri auttaa, jotta ei ahdistaisi tai pelottaisi? Rento ja rauhallinen, ilman vaatimuksia, paineita tai pakkoa mistään. Yhdessä tekeminen tai vaan oleminen, joku sellainen.
Se olisi hyvä juttu:) Kerro lisää.
opiskelu- ja harrastusjutuissahan ei hirveen hyvää ilmapiiriä synny. Ihmiset ei pääse tekemään just sitä juttua tai osaa, mitä ne haluu. Ne ei oo yhtä suosittuja, kuin haluis tai muuten vaan mättää ja ollaan tyytymättömiä.
Mut joku oma porukka, jossa ihmiset tuntis toisiaan ja olis hyväksyviä. Ei tarvii perustua ystävyyssuhteisiin, se voi olla vaan ryhmä, jossa on keskustelunhaluisia ihmisiä. Siitä voi saada tukea, itseluottamusta, itsetuntemusta myös, kun jutellaan, myös vaikeistakin asioista.
Itse oon löytänyt tällaisia ryhmiä YTHS:n tarjonnasta. Sekä uskonnottomien Prometheus -järjestöstä.
Mut tietty kaikkein kivointa olis, jos se olis oma ystäväpiiri. Sellainen, missä kenenkään ei tarvis pätee tai liikaa hakeee huomiota niin, että muut jää jalkoihin. Vaan, että oltais tasa-arvoisesti, hyväksyvästi, positiivisesti ja kannustavasti. Joo, sellaista kaikkea ideaalia, ystävyyttä, rauhaa ja rakkautta. Muttei tarvis olla mitään hihhuli -ideologiaa, minkä ympärille kerääntyä. Vaan sellasta normaalia.
Joskus täällä mainostettiin jotain kaverit -sivustoa, missä hakea kaveriaan. Joku ystäväyhteisö olis musta kyllä kiva.
kun tuntuu, että monissa paikoissa ihmisistä pitäminen on kiellettyä tai jotenkin tuomittavaa? On ihan luonnollista, että pitää muista ihmisistä, ne on hauskoja, kivoja, luotettavia, ihailtavia, niiden kanssa on kiva tehdä juttuja, viettää aikaa, keskustella, jutella etc. Siis ihan luonnollista. Heti kaikki on kuvittelemassa kaikkea muuta. No hei, ystävyyttä tää tällainen on. Jos ette ennen oo törmänneet moiseen ilmiöön.