Ydinenergia on näpertelyä

Siviilikäytössä ydinenergia on näpertelyä. Parhaimmillaankin se on vain väliaikaisratkaisu, uraani loppuu aikanaan. Auringosta tulee maapallolle energiaa tuhansia kertoja enemmän kuin ihmiskunta tulee koskaan tarvitsemaan, eikä se lopu kesken. Loppupeleissä, satojen miljoonien vuosien päästä, sitä tulee niin paljon että
varmasti riittää ahneimmallekin.

Miksi ydinenergiaa, talouden ja ympäristön kannalta huonointa mahdollista vaihtoehtoa, ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Kyse on rahasta ja vallasta. Ahne energiateollisuus ja sen takana olevat etupiirit haluavat estää hajautetun energiantuotannon keinolla millä tahansa, ja korruptoituneet poliitikot ovat menneen tähän mukaan välittämättä tippaakaan siitä, mikä olisi maan edun mukaista ja energiantuotannon kannalta viisasta.

Suora suodattamaton auringonpaiste tuottaa 1,35 kW neliömetrille. Jos aurinkotekniikoihin olisi panostettu edes 10 prosenttia siitä mitä öljy-, hiili- ja ydinenergiaan, kaikki energian saatavuusongelmat olisi jo ratkaistu, nyt edessä on väistämättä notkahdus energian saatavuudessa. Miten syvä ja paha siitä tulee, riippuu siitä miten nopeasti ruvetaan panostamaan aurinkotekniikoihin. Kaikki viivyttely on pelaamista spekulanttien pussiin, ne nostavat energian hinnan pilviin.

Kaikesta jarrutuksesta huolimatta aurinkotekniikka on jo nyt niin valmista, että suuri osa energiasta voitaisiin tuottaa sillä. Sen käyttöönotto on kuitenkin optiopukarien ja korruptiopoliitikkojen henkilökohtaisten etujen vastaista, joten sitä ei oteta käyttöön.
Nyt uusiutuva energia on kotitalouksille vielä melko kallista käyttöönottovaiheessa, tosin se maksaa itsensä nopeasti takaisin, mutta jospa valtiovalta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kääntäisi kelkkansa, lopettaisi kapuloiden heittelemisen rattaisiin ja alkaisi sen sijaan suosimaan uusiutuvaa energiaa, hinta putoaisi nopeasti sopivalle tasolle.

Tällä hetkellä käyttökelpoisia, kaupallisesti saatavilla olevia aurinkotekniikoita ovat mm. sähkö- ja lämpöpaneelit, tuulivoima ja biokaasu.
Bioetanolia pitää tuottaa vain niin paljon kuin sitä jaksetaan juoda, ja biodiesel on hyväksyttävää vain jos se tulee viljelyjätteenä omasta pellosta, omaan käyttöön.

Kysyin kerran että onko mitään mitä rosvokapitalismin ja politiikan epäpyhä liitto ei voisi pilata. Yhtään vastausta ei tullut kysymykseen. Nyt on nähty että ahneen energiateollisuuden ja korruptiopoliitikkojen salakähmäily käänsi tämänkin hyvän asian, bioenergian, tuhoisaksi sekä ympäristölle että taloudelle.
16459
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Ei kai mikään estä perustamasta aurinkovoimaloita jos ne vaan ovat taloudellisesti kannattavia. Ja paljon tutkimusta tehdään asian tiimoilla, moni varmaan haluaisi kehittää korkean hyötysuhteen aurinkopaneeleja, kaupallinen menestys olisi takuuvarmaa. Suurin jarru taitaa olla, että auringonvaloa on eniten jossakin saharassa ja vastaavissa paikoissa, joissa taasen ei ole pääomaa voimaloiden perustamiseen, eikä kysyntää sähkölle. Tuskinpa ulkomaiset firmat edes pääsisivät tekemään bisnestä näihin maihin.

Äänestä

on aina oleva (lainaus Waltari, Sinuhe).
Että keskeneräsitä mollataan.
Nykyinen fissio-ydinenergia on näpertelyä.
Mutta fuusiota tutkitaan ja koelaitoksia tehdään.
Ja sitten joskus lähitulevasuudessa se ihailemasi
aurinko saadaan syttymään tänne maan päälle.

Mutta vakavasti, esim. Suomessa keskikesällä
pilvettömänä päivänä kohtisuoraan aurinkoa vasten
tulee max. 0.8kW/m2. Ja silloin ei lämmitysenergiaa
oikein tarvita.
Talvella kun on pakkasta -20C, ei täällä oikein
tule (suoralla) aurinkoenergialla toimeen.
Ja kun silloin on yleensä tuulikin seis tulee äkkiä vilu...

Mutta, nyt tulikin mieleeni, tuleehän töpselistä
sähköä sähkölämmittimeen, ei hätää!

Äänestä

"Tällä hetkellä käyttökelpoisia, kaupallisesti saatavilla olevia aurinkotekniikoita ovat mm. sähkö- ja lämpöpaneelit, tuulivoima ja biokaasu."

Hurjimmat suunnitelmathan on viedä paneeleita avaruutee, jossa ne saavat esteettömästi säteilyä ja lähettää mikroaalloilla sähköä maahan.

Mietitäänpä neliökilometrin kokoista paneelia. Siis aika valvtavaa rakennelmaa. 10 % hyötysuhde sähkölle = .135 kWe/m2 = 135 MWe/km2. Hmm. Kymmenen tuollaista valtavaa rakennelmaa kiertoradalle ja aletaan olla kohtuullisen lähellä yhden ol3:n tuotantoa.

Mutta hitto, kun nuo täytyisi kuitenkin oikeasti tuoda maahan. Ilmakehä vie mukavan osan säeilystä. Sitten se pirun aurinko ei paista parhaissakaan paikoissa kuin hetken suoraan.

No rakennetaan saharaan 10km x 10km voimala saharaan. Ajatellaan positiivisesti, että se tuottaisi neljänneksen avaruuskaveristaan. Siitähän tulisi jo n. 2 ol3:n verran. Ai niin. Se pitäisi käyttää suomessa. Vetytalous? hmm elektrolyysi, hyötysuhde 0.85. Noin mittavaan polttokennopuuhasteluun ei ole toivoa, joten olisiko se sitten vanha tuttu polttomaoottori, hyötysuhde 30 %. siitä voimalasta saadaan suomeen sähköksi puolikas ol3:nen.

Tiedätkö paljonko myrkkyjä muuten syntyy aurinkopaneelin tuotannossa? Ja paljonko se vie energiaa?

Ai niin, se vety piti vielä kuljettaa jotenkin. No mitäs pienistä. Onhan meillä tuulivoima. Nyrkkisääntönä n. 6MW/km2 maksimissaan. Rakennetaan muutamassa rivissä tuulivoimaloita koko suomen rannikko täyteen. Vaikka kahden kilometrin levyinen vyöhyke. Siis rannikkokilometriä kohden 12 MW. Erilaiset kaupunki-, luonnonsuojelualueet, rakentamisen kannalta ongelmalliset alueet ynnä muut estävät käyttämästä koko rannikkoa kuitenkaan.

Sanotaan positiivisesti, että 500 km rannikkoa rakennetaan täyteen tuulivoimaa. Onhan se perseestä, että koko rannikko on nyt pelkkää kaupunkia, tai tuulivoimaa, mutta saadaan siitä silti 6000 MW sähköä. Ai niin, siis nimellisteholtaan. No kyllä merellä on huimat käyttökertoime, sanotaan 0.4. = 2400 MWe. Sehän on jo puolitoista ol3:sta. Kyllähän sillä pärjää jo nääs 15 % suomalaisista. Mistäs me sitten saadaan sähköt niille lopuille 85 %:lle? Vallataan ruotsi ja rakennetaan niidenkin rannikko täyteen? Paska vaan, että siinä vaiheessa alkaa tuulivoiman epätasainen tuotanto olla niin merkittävää, että sähköt katkeaa vähän väliä.

Mitäs pienistä.

pohdiskelee,
Sanompahan vain

Äänestä
  • Toi saksahan päätti monen muun ohella jättää ydinvoiman ja Keskittyö uusiutuviin. Erityisesti tuulivoimaan. Ja nehän näyttää keksineen ratkaisun jo edellä mainittuihin ongelmiinkin:

    -uusi kaasu ja öljyputki venäjältä.
    - n. 30 uutta hiilivoimalaa suunnittelupöydälle.

    Johan tuotti panostus uusiutuviin tulosta.

    .
    .
    .
    Joo ei siinä mitään, kyllä mä ihan oikeasti kannatan panostusta uusiutuviin. Ihan todella. Mutta niissä suunnitelmissa on syytä olla realismi mukana.

    Äänestä

  • Jätän aurinkovoiman käsittelemättä mutta tuulivoimaan muutama huomio.

    "Onhan meillä tuulivoima. Nyrkkisääntönä n. 6MW/km2 maksimissaan. Rakennetaan muutamassa rivissä tuulivoimaloita koko suomen rannikko täyteen. Vaikka kahden kilometrin levyinen vyöhyke. Siis rannikkokilometriä kohden 12 MW."

    Tarkoitat varmaan Ajoksen kaltaisia tuulipuistoja. Siinä on käytetty 3 MW turbiineja ja pinta-ala on osapuileen sellainen kuin kerroit.

    http://www.winwind.fi/materiaalit/wwd_ajos2007.pdf

    Ei niitä ole mahdollista rakentaa 500 km matkalle Suomen rannikolle. Vaihtoehdoksi jää, joko laajentaa tuulipuistoa yli kahden kilometrin matkalle merelle päin, tehokkaampien tuuliturbiinien käyttäminen, maalle rakentaminen tai merituulipuisto.

    Merituulipuisto suunnitelmista käy esimerkiksi Suurhiekan merituulipuisto. Suurimmassa vaihtoehdossa sen kokonaisteho on 600 MW. Siitä on menossa YVA-ohjelma http://www.wpd.de/fileadmin/pdf_s/YVO_Suurhiekka_final.pdf

    Muuten kun tarkistelin laskelmiasi, niin huomasin että Pohjolan voiman tuulipuistoinvestoinnit ovat kuusi kertaa halvempia kuin TVO:n ydinvoimaan investoiminen nimelistehoa kohden. Miten se nyt noin menee.

    No joka tapauksessa koko Suomen sähkötarvetta ei voida kattaa tuulivoimalla. 10 % on realistinen arvio. Sitten joudutaan jo tekemään tehottomampia investointeja. Mutta tuulivoimaan investoiminen on pakollista sillä se täyttää Suomen uusiutuvan energian tuottotavoitetta. Lisäksi täytyy investoida muuhunkin uusiutuvaan energiaan. Mutta kaiken tämän lisäksi luulen että Suomeen rakennetaan vielä yksi uusi ydinvoimala. Se kattaa metalliteollisuuden tarpeen haluta vakaa ja ennakoitavissa oleva energiaratkaisu tulevaisuuteen. Lisäksi se korvaa osaksi käytöstä poistuvia elinkaarensa lopussa olevia voimaloita.

    Äänestä

  • sanompahan vain kirjoitti:

    Toi saksahan päätti monen muun ohella jättää ydinvoiman ja Keskittyö uusiutuviin. Erityisesti tuulivoimaan. Ja nehän näyttää keksineen ratkaisun jo edellä mainittuihin ongelmiinkin:

    -uusi kaasu ja öljyputki venäjältä.
    - n. 30 uutta hiilivoimalaa suunnittelupöydälle.

    Johan tuotti panostus uusiutuviin tulosta.

    .
    .
    .
    Joo ei siinä mitään, kyllä mä ihan oikeasti kannatan panostusta uusiutuviin. Ihan todella. Mutta niissä suunnitelmissa on syytä olla realismi mukana.

    Kuitenkin Saksa on rakentanut niin älyttömän määrän uutta tuulivoimakapasiteettia Pohjanmeren ja Itämeren rannikolle että kateeksi käy. Onko niin että Saksa on niin laaja pinta-alataan että tätä sähköä ei kannata viedä maan eteläosaan tai sitten jotain muuta. Voisi selvittää tarkemmin.

    Äänestä

  • Ile kirjoitti:

    Jätän aurinkovoiman käsittelemättä mutta tuulivoimaan muutama huomio.

    "Onhan meillä tuulivoima. Nyrkkisääntönä n. 6MW/km2 maksimissaan. Rakennetaan muutamassa rivissä tuulivoimaloita koko suomen rannikko täyteen. Vaikka kahden kilometrin levyinen vyöhyke. Siis rannikkokilometriä kohden 12 MW."

    Tarkoitat varmaan Ajoksen kaltaisia tuulipuistoja. Siinä on käytetty 3 MW turbiineja ja pinta-ala on osapuileen sellainen kuin kerroit.

    http://www.winwind.fi/materiaalit/wwd_ajos2007.pdf

    Ei niitä ole mahdollista rakentaa 500 km matkalle Suomen rannikolle. Vaihtoehdoksi jää, joko laajentaa tuulipuistoa yli kahden kilometrin matkalle merelle päin, tehokkaampien tuuliturbiinien käyttäminen, maalle rakentaminen tai merituulipuisto.

    Merituulipuisto suunnitelmista käy esimerkiksi Suurhiekan merituulipuisto. Suurimmassa vaihtoehdossa sen kokonaisteho on 600 MW. Siitä on menossa YVA-ohjelma http://www.wpd.de/fileadmin/pdf_s/YVO_Suurhiekka_final.pdf

    Muuten kun tarkistelin laskelmiasi, niin huomasin että Pohjolan voiman tuulipuistoinvestoinnit ovat kuusi kertaa halvempia kuin TVO:n ydinvoimaan investoiminen nimelistehoa kohden. Miten se nyt noin menee.

    No joka tapauksessa koko Suomen sähkötarvetta ei voida kattaa tuulivoimalla. 10 % on realistinen arvio. Sitten joudutaan jo tekemään tehottomampia investointeja. Mutta tuulivoimaan investoiminen on pakollista sillä se täyttää Suomen uusiutuvan energian tuottotavoitetta. Lisäksi täytyy investoida muuhunkin uusiutuvaan energiaan. Mutta kaiken tämän lisäksi luulen että Suomeen rakennetaan vielä yksi uusi ydinvoimala. Se kattaa metalliteollisuuden tarpeen haluta vakaa ja ennakoitavissa oleva energiaratkaisu tulevaisuuteen. Lisäksi se korvaa osaksi käytöstä poistuvia elinkaarensa lopussa olevia voimaloita.

    "Tarkoitat varmaan Ajoksen kaltaisia tuulipuistoja. Siinä on käytetty 3 MW turbiineja ja pinta-ala on osapuileen sellainen kuin kerroit."

    Lähinnä sanoin muistista erään proffan antaman nyrkkisäännön käytännön maksimikapasiteetista pinta-alaa kohden.

    "Ei niitä ole mahdollista rakentaa 500 km matkalle Suomen rannikolle. Vaihtoehdoksi jää, joko laajentaa tuulipuistoa yli kahden kilometrin matkalle merelle päin, tehokkaampien tuuliturbiinien käyttäminen, maalle rakentaminen tai merituulipuisto."

    Juuri näin. Varmaan ymmärsit kuitenkin, että tarkoituksena oli antaa vain havainnollinen esimerkki. Ja rantaviivan käyttö oli mielestäni tähän sopiva. Todellisuudessa merituulivoimaa on parasta kait rakentaa puistona jonnekkin matalalle pohjanlahdelle. Itse en maalle rakennettava tuulivoimaa halua erinäisistä syistä.

    "Muuten kun tarkistelin laskelmiasi, niin huomasin että Pohjolan voiman tuulipuistoinvestoinnit ovat kuusi kertaa halvempia kuin TVO:n ydinvoimaan investoiminen nimelistehoa kohden. Miten se nyt noin menee."

    Vaikea sanoa, mitä laskelmia oikein tarkoitat. Onko kyse esim. pohjolan voiman omasta osuudesta ja subventioit on unohdettu?

    Joka tapauksessa jälleen puhutaan nimellistehosta. Ja varmasti tässä tapauksessa maalle rakennetusta, jolloin käyttökerroin jää tyypillisesti johonkin kolmasosaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ydinvoima on nimenomaan alkuinvestoinitpainotteista (eikä ydinpolttoaine siis muuta asiaa edes runsaasti kallistuessaan). Tuulivoimalassa huoltokustannukset ovat suhteellisesti huomattavasti suurempia. jne jne.

    hyvin helppo tapa vertailla hintoja on katsoa, mitä rakennetaan. Jos tuulivoima olisi kuusi kertaa halvempaa, totta hitossa sitä rakennettaisiin. Mutta Saksankin esimerkki on näyttänyt totuuden. Siellä on panostettu tuulivoimaan ja sähkön kuluttajahinta lienee vähintään puolitoistakertainen meikäläisiin nähden.

    "No joka tapauksessa koko Suomen sähkötarvetta ei voida kattaa tuulivoimalla. 10 % on realistinen arvio."

    Näinhän se menee. Enkä pistäisi pahaksi, vaikka tämän verran toteutettaisiin...merituulivoimana. Tämä siis mm. siksi, että merellä ne eivät häiritse juuri ketään. Toisaalta juuri merituulivoiman tekniikka on kaikkein suurimmassa kehitystarpeessa ja jos suomalaiset siinä kehittävät osaamistaan, saa suomalaiset tuulivoimayhtiöt kilpailuedun. Muuten ollaan jo vähän jälkijunassa.

    aiempien kirjoiuksieni tarkoitus oli vain osoittaa juuri se, että kannattaa pitää jalat maassa, ennen kuin alkaa täysin epärealistisia ajatuksia heittää ilmaan.

    Äänestä

  • sanompahan vain kirjoitti:

    "Tarkoitat varmaan Ajoksen kaltaisia tuulipuistoja. Siinä on käytetty 3 MW turbiineja ja pinta-ala on osapuileen sellainen kuin kerroit."

    Lähinnä sanoin muistista erään proffan antaman nyrkkisäännön käytännön maksimikapasiteetista pinta-alaa kohden.

    "Ei niitä ole mahdollista rakentaa 500 km matkalle Suomen rannikolle. Vaihtoehdoksi jää, joko laajentaa tuulipuistoa yli kahden kilometrin matkalle merelle päin, tehokkaampien tuuliturbiinien käyttäminen, maalle rakentaminen tai merituulipuisto."

    Juuri näin. Varmaan ymmärsit kuitenkin, että tarkoituksena oli antaa vain havainnollinen esimerkki. Ja rantaviivan käyttö oli mielestäni tähän sopiva. Todellisuudessa merituulivoimaa on parasta kait rakentaa puistona jonnekkin matalalle pohjanlahdelle. Itse en maalle rakennettava tuulivoimaa halua erinäisistä syistä.

    "Muuten kun tarkistelin laskelmiasi, niin huomasin että Pohjolan voiman tuulipuistoinvestoinnit ovat kuusi kertaa halvempia kuin TVO:n ydinvoimaan investoiminen nimelistehoa kohden. Miten se nyt noin menee."

    Vaikea sanoa, mitä laskelmia oikein tarkoitat. Onko kyse esim. pohjolan voiman omasta osuudesta ja subventioit on unohdettu?

    Joka tapauksessa jälleen puhutaan nimellistehosta. Ja varmasti tässä tapauksessa maalle rakennetusta, jolloin käyttökerroin jää tyypillisesti johonkin kolmasosaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ydinvoima on nimenomaan alkuinvestoinitpainotteista (eikä ydinpolttoaine siis muuta asiaa edes runsaasti kallistuessaan). Tuulivoimalassa huoltokustannukset ovat suhteellisesti huomattavasti suurempia. jne jne.

    hyvin helppo tapa vertailla hintoja on katsoa, mitä rakennetaan. Jos tuulivoima olisi kuusi kertaa halvempaa, totta hitossa sitä rakennettaisiin. Mutta Saksankin esimerkki on näyttänyt totuuden. Siellä on panostettu tuulivoimaan ja sähkön kuluttajahinta lienee vähintään puolitoistakertainen meikäläisiin nähden.

    "No joka tapauksessa koko Suomen sähkötarvetta ei voida kattaa tuulivoimalla. 10 % on realistinen arvio."

    Näinhän se menee. Enkä pistäisi pahaksi, vaikka tämän verran toteutettaisiin...merituulivoimana. Tämä siis mm. siksi, että merellä ne eivät häiritse juuri ketään. Toisaalta juuri merituulivoiman tekniikka on kaikkein suurimmassa kehitystarpeessa ja jos suomalaiset siinä kehittävät osaamistaan, saa suomalaiset tuulivoimayhtiöt kilpailuedun. Muuten ollaan jo vähän jälkijunassa.

    aiempien kirjoiuksieni tarkoitus oli vain osoittaa juuri se, että kannattaa pitää jalat maassa, ennen kuin alkaa täysin epärealistisia ajatuksia heittää ilmaan.

    Aivan realiteetti pitää muistaa ja siksi rantaviivan käyttö esimerkkisi oli hyvä.

    "Lähinnä sanoin muistista erään proffan antaman nyrkkisäännön käytännön maksimikapasiteetista pinta-alaa kohden."

    Aika hyvä nyrkkisääntö mikä näyttää pitävän paikkansa nykyisten tuulivoimaloiden kohdalla.

    Tuuliturbiinien nimellistehot ovat kasvaneet 80-luvun muutaman sadan kilowatin tehoista nykyisiin 3 MW ja 5 MW turbiineihin. Kehitys on ollut uskomattoman nopeaa ja jos kehitys jatkuu samalla trendillä, niin proffan nyrkkisääntö laskelmien tekemiseenkin muuttuu. Lisäksi jos kehitetään sellainen tuuliturbiini, jonka siivistön pinta-ala on nykyistä pienempi mutta päästään kuitenkin vastaaviin nimellistehoihin, niin laskelmat muuttuvat radikaalisesti. Voisiko nykyisten suihkumoottoreiden turbiinien kaltainen ratkaisu olla mahdollista tuulivoimaloissa?

    "Vaikea sanoa, mitä laskelmia oikein tarkoitat. Onko kyse esim. pohjolan voiman omasta osuudesta ja subventioit on unohdettu?

    Joka tapauksessa jälleen puhutaan nimellistehosta. Ja varmasti tässä tapauksessa maalle rakennetusta, jolloin käyttökerroin jää tyypillisesti johonkin kolmasosaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ydinvoima on nimenomaan alkuinvestoinitpainotteista (eikä ydinpolttoaine siis muuta asiaa edes runsaasti kallistuessaan). Tuulivoimalassa huoltokustannukset ovat suhteellisesti huomattavasti suurempia. jne jne. "

    Laskelma perustui siihen mitä netissä on julkaistu nimellistehoista ja investointikustannuksista. Myönnän että tuli sellainen lapsus että vertasin kW kun oikea tapa olisi verrata kWh. Lisäksi laskelmissa pitäisi huomioida koko elinkaaren aikainen tuotettu energia ja kaikki kulut.

    Täytyy myös muistaa että tuuli ei maksa mitään, joten polttoaine on ilmaista. Tuulivoimalat ovat pitkälle automatisoituja, joten niiden käyttökustannukset ovat pienet. Huoltokustannuksista on vaikea sanoa mitään kun tuulivoimalat ovat sen verran uusia että varsinkin Suomessa voi sanoa että jokainen tuulivoimala on pilottiprojektti, jokaiselle voimayhtiölle. Paljon riippuu siitä kuinka tuulivoimalat kestävät.

    Tuulivoimalat ovat kehittyneet niin nopeasti että jo vuoden takaisilla laskelmilla ei voi laskea uusien voimaloiden energiahintoja.

    Äänestä

  • Ile kirjoitti:

    Aivan realiteetti pitää muistaa ja siksi rantaviivan käyttö esimerkkisi oli hyvä.

    "Lähinnä sanoin muistista erään proffan antaman nyrkkisäännön käytännön maksimikapasiteetista pinta-alaa kohden."

    Aika hyvä nyrkkisääntö mikä näyttää pitävän paikkansa nykyisten tuulivoimaloiden kohdalla.

    Tuuliturbiinien nimellistehot ovat kasvaneet 80-luvun muutaman sadan kilowatin tehoista nykyisiin 3 MW ja 5 MW turbiineihin. Kehitys on ollut uskomattoman nopeaa ja jos kehitys jatkuu samalla trendillä, niin proffan nyrkkisääntö laskelmien tekemiseenkin muuttuu. Lisäksi jos kehitetään sellainen tuuliturbiini, jonka siivistön pinta-ala on nykyistä pienempi mutta päästään kuitenkin vastaaviin nimellistehoihin, niin laskelmat muuttuvat radikaalisesti. Voisiko nykyisten suihkumoottoreiden turbiinien kaltainen ratkaisu olla mahdollista tuulivoimaloissa?

    "Vaikea sanoa, mitä laskelmia oikein tarkoitat. Onko kyse esim. pohjolan voiman omasta osuudesta ja subventioit on unohdettu?

    Joka tapauksessa jälleen puhutaan nimellistehosta. Ja varmasti tässä tapauksessa maalle rakennetusta, jolloin käyttökerroin jää tyypillisesti johonkin kolmasosaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ydinvoima on nimenomaan alkuinvestoinitpainotteista (eikä ydinpolttoaine siis muuta asiaa edes runsaasti kallistuessaan). Tuulivoimalassa huoltokustannukset ovat suhteellisesti huomattavasti suurempia. jne jne. "

    Laskelma perustui siihen mitä netissä on julkaistu nimellistehoista ja investointikustannuksista. Myönnän että tuli sellainen lapsus että vertasin kW kun oikea tapa olisi verrata kWh. Lisäksi laskelmissa pitäisi huomioida koko elinkaaren aikainen tuotettu energia ja kaikki kulut.

    Täytyy myös muistaa että tuuli ei maksa mitään, joten polttoaine on ilmaista. Tuulivoimalat ovat pitkälle automatisoituja, joten niiden käyttökustannukset ovat pienet. Huoltokustannuksista on vaikea sanoa mitään kun tuulivoimalat ovat sen verran uusia että varsinkin Suomessa voi sanoa että jokainen tuulivoimala on pilottiprojektti, jokaiselle voimayhtiölle. Paljon riippuu siitä kuinka tuulivoimalat kestävät.

    Tuulivoimalat ovat kehittyneet niin nopeasti että jo vuoden takaisilla laskelmilla ei voi laskea uusien voimaloiden energiahintoja.

    ja pelkkää näpertelyä. Huolto ja korjauskustannukset ylittävät muutamassa vuodessa rakennuskustannukset, tietoa löytyy kyllä. Suomeen EI tule syntymään uusiutuvien energioiden teollisuutta. Vihreät pitävät siitä kyllä huolen.
    Lopettakaa viherpiiperot tuulivoimahuijaus!!!

    Äänestä

  • turhan kallista kirjoitti:

    ja pelkkää näpertelyä. Huolto ja korjauskustannukset ylittävät muutamassa vuodessa rakennuskustannukset, tietoa löytyy kyllä. Suomeen EI tule syntymään uusiutuvien energioiden teollisuutta. Vihreät pitävät siitä kyllä huolen.
    Lopettakaa viherpiiperot tuulivoimahuijaus!!!

    "Suomeen EI tule syntymään uusiutuvien energioiden teollisuutta."

    Suomessa on jo nyt useita kansainvälisiä alan ytityksiä. Nämä työllistävät kymmeniä tuhansia henkilöitä riippuen mitä luetaan uusiutuviin energioihin.

    "Huolto ja korjauskustannukset ylittävät muutamassa vuodessa rakennuskustannukset, tietoa löytyy kyllä."

    Mistä tälläistä tietoa löytyy?

    Äänestä

  • Yleinen aurinkokennojen hyötysuhde on tänän päivänä 12-18 %

    Piistä valmistettujen kennojen teoreettinen hyötysuhdemaksimi on n. 20 %

    Tuo on saavutettu jo käyttämällä esimerkiksi kupari-indium-gallium-diselenidi -filmi, jonka hyötysuhde on 19.9 %.

    Jenkkiläinen Spectrolab on taas saavuttanut auringon säteitä kasaavalla PhotoVoltaic -kennolla jopa 40 % hyötysuhteen.

    On huhuttu myös 80 % hyötysuhteesta. Idahossa kehitettiin nanoteknologian avulla kennoa, joka saavuttaisi huikean hyötysuhteen, mutta tuossa teknologiassa on vielä merkittäviä ongelmia.

    Äänestä

Poliitikot ovat laillistaneet lahjonnan. Kieli kehittyy kaiken aikaa, ja nyt on ilmiselvä yhteiskunnallinen tilaus kehittää synonyymi poliitikko -sanalle. Miten olisi korruptikko? Lahjuksen antaja voisi olla korruptori.

Viimeaikaisten tietojen valossa alkaa olla selvää, miksi korruptikot rahoittavat julkisista varoista kannattavien tehtaiden viemistä ulkomaille ja sulkemista suomessa. Myös ideaparkinsonintaudin hallitsematon leviäminen, hehtaarihotellien rakentaminen luonnonsuojelualueille ja moni muu salaperäinen asia saa selityksensä.

Aloitukseen tulleet vastaukset ovat sovinnaisen ajattelun tulosta, valtamedian propagandan läpitunkemaa eivätkä ansaitse kommentteja. Valtamedian propaganda on näköjään tehokasta, tökeryydestään huolimatta.
Kaikessa tökeryydessäänkin humoristinen esimerkki, joka vaalikarjan älykkyyden tuntien todennäköisesti tuottaa halutun tuloksen, on natotoimittajan haastattelut.
Natotoimittaja: Miksi kansa ei ymmärrä että meidän on liityttävä Natoon?
Haastateltava: Net on niin tyhmiä.
Natotoimittaja: Kai ne jo viidenvuoden sisällä tulee natouskoon?
Haastateltava: Tuskin.
Natotoimittaja: Mutta ainaski kymmenen vuoden sisällä mennään Natoon sanoi kansa mitä tahansa, vai?

Tässä vaiheessa haastateltavat kiemurtelevat kuka mitenkin.

Äänestä
  • Suomi liittyy vihdoinkin NATOON. Suomi palaa länteen jonne se aina on kuulunutkin. Ja tämähän vituttaa myös viherpiiperoita...

    Äänestä

Jep jep auriko ja tuuli ratkaisee kaiken... Kirjoituskyhäelmäsi oli kyllä huvittavaa luettavaa, nyt vaan kaikki maailmaa pelastamaan. Siihen asti kun huomataan että oma pikku maailma on tyystin erilainen kuin ISOmaailma... mutta onneksi täällä pääsee sentään omaan maailmaansa uskomaan. Vai mitä?

Äänestä
  • Lopeta tyhjänpäiväinen lässytys ja argumentoi faktoilla.

    Yksi fakta on esimerkiksi se, että nykyisen kaltaiset ydinlaitokset tulevat tiensä päähän jahka niiden käyttämä polttoaine eli uraani loppuu muutaman vuosikymmenen päästä.

    Aurinkovoimaa piisaa sen sijaan vielä miljardeja vuosia.

    Jos tekee mieli väittää vastaan niin tee se vaikka sillä tavoin kuin nimimerkki "sanompahan vain" eli numeroilla ja perustelluilla laskelmilla.

    Ja se on muuten "sanonpahan vain", kirjain n, ei siis m, jos pilkkua hässitään.

    Toisin tämänkin nimimerkin päätelmiin voisi puuttua sen verran, että en ymmärrä mitä merkitystä sillä on AVARUUDESSA minkä kokoisia mahdollisista sinne sijoitettavista aurinkokennoista tulisi. Nimensä mukaisesti avaruudessa kun yhtä asiaa yllin kyllin eli tilaa. 10, 100 tai 1000 km ei tunnu tyhjyydessä yhtään miltään. Kuuhunkin on matkaa noin 384 000 km.

    Jos energia siirretään maahan mikroaalloilla, voivat paneelit sijaita millä tahansa L-pisteistä tai vaikka Kuussa jos niikseen tulee. Ongelmaksi tulisi lähinnä paneelien rakentamiseen tarvittavien komponenttien toimittaminen kiertoradalle. Tosin tässäkin voitaisiin kiertää kustannuksia hyödyntämällä Kuuta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


KARVINISTI kirjoitti:

Siviilikäytössä ydinenergia on näpertelyä. Parhaimmillaankin se on vain väliaikaisratkaisu, uraani loppuu aikanaan. Auringosta tulee maapallolle energiaa tuhansia kertoja enemmän kuin ihmiskunta tulee koskaan tarvitsemaan, eikä se lopu kesken. Loppupeleissä, satojen miljoonien vuosien päästä, sitä tulee niin paljon että
varmasti riittää ahneimmallekin.

Miksi ydinenergiaa, talouden ja ympäristön kannalta huonointa mahdollista vaihtoehtoa, ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Kyse on rahasta ja vallasta. Ahne energiateollisuus ja sen takana olevat etupiirit haluavat estää hajautetun energiantuotannon keinolla millä tahansa, ja korruptoituneet poliitikot ovat menneen tähän mukaan välittämättä tippaakaan siitä, mikä olisi maan edun mukaista ja energiantuotannon kannalta viisasta.

Suora suodattamaton auringonpaiste tuottaa 1,35 kW neliömetrille. Jos aurinkotekniikoihin olisi panostettu edes 10 prosenttia siitä mitä öljy-, hiili- ja ydinenergiaan, kaikki energian saatavuusongelmat olisi jo ratkaistu, nyt edessä on väistämättä notkahdus energian saatavuudessa. Miten syvä ja paha siitä tulee, riippuu siitä miten nopeasti ruvetaan panostamaan aurinkotekniikoihin. Kaikki viivyttely on pelaamista spekulanttien pussiin, ne nostavat energian hinnan pilviin.

Kaikesta jarrutuksesta huolimatta aurinkotekniikka on jo nyt niin valmista, että suuri osa energiasta voitaisiin tuottaa sillä. Sen käyttöönotto on kuitenkin optiopukarien ja korruptiopoliitikkojen henkilökohtaisten etujen vastaista, joten sitä ei oteta käyttöön.
Nyt uusiutuva energia on kotitalouksille vielä melko kallista käyttöönottovaiheessa, tosin se maksaa itsensä nopeasti takaisin, mutta jospa valtiovalta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kääntäisi kelkkansa, lopettaisi kapuloiden heittelemisen rattaisiin ja alkaisi sen sijaan suosimaan uusiutuvaa energiaa, hinta putoaisi nopeasti sopivalle tasolle.

Tällä hetkellä käyttökelpoisia, kaupallisesti saatavilla olevia aurinkotekniikoita ovat mm. sähkö- ja lämpöpaneelit, tuulivoima ja biokaasu.
Bioetanolia pitää tuottaa vain niin paljon kuin sitä jaksetaan juoda, ja biodiesel on hyväksyttävää vain jos se tulee viljelyjätteenä omasta pellosta, omaan käyttöön.

Kysyin kerran että onko mitään mitä rosvokapitalismin ja politiikan epäpyhä liitto ei voisi pilata. Yhtään vastausta ei tullut kysymykseen. Nyt on nähty että ahneen energiateollisuuden ja korruptiopoliitikkojen salakähmäily käänsi tämänkin hyvän asian, bioenergian, tuhoisaksi sekä ympäristölle että taloudelle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu