Haluan herättää keskustelua moraalin tärkeyden oikein ymmärtämisestä. Näkemykseni mukaan pahuus on vain tietämättömyyttä, sellaista mitä on ehdottomasti vältettävä. Ja jos tämä laajalti ymmärrettäisiin, se ratkaisisi paljon maailman ongelmia.
Moraalin tärkeys
Nimetön
471304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
lienee mahdottomuus! Ihminen on niin ihmeellinen ja voi valita vapaasti.
Pienessä lapsessakin voi asua sadisti, kun hän nauttien kiusaa pienempäänsä. Ja tietäen, että se tuottaa tuskaa toiselle. Entä sitten aikuinen, joka osaa vieläkin taitavammin osata kätkeä pahuutensa.
Jos vain oikein ymmärrettäisiin, ei olisi niin mahdotonta.
ja jos tajuttaisiin että appelsiinesta saa appelsiinimehua mutta ei omenamehua niin vältyttäisiin monelta ongelmalta.
Pahuus on sana, minkä käyttö ratkaisee sen esiintyvyyden(Wittgenstein). Ihmiset määrittävät pahoiksi sen, mitä eivät hyväksy toisille(Freud, Nietzsche).
Sitä pahempi ihminen on, mitä enemmän pahuutta hän näkee maailmassa. Jumala määrittää moraalin ja määrittäessään hyvää ja pahaa, ihminen toimii, kuten Jumala.
ks. Raamatussa kerrotaan, kuinka saatana huijaa ihmisen valtaansa, tarjoamalla tälle kaikkivoipaisen Jumaluuden.
Sokrates pyrki dialogilla osoittamaan, kuinka ihmiset luulevat tiedostamattaan olevansa kaikkivoipia jumalia, jotka luulivat voivansa tietää(ainakin jotain).
Pahuus on tietämättömyyttä, mikä johtuu siitä, että ihminen torjuu todellisuutta, luodakseen itselleen fantasian kaikkivoipaisuudesta. Fantasia aiheuttaa tietämättömyyden ja ihminen on oravanpyörässä.
"Sitä pahempi ihminen on, mitä enemmän pahuutta hän näkee maailmassa". Näin on.
Hyvin laaja alue ihmisen hyvyys ja pahuus.
Pitää pyrkiä pois pahuudesta.
En ole niin kovin hyvä ihminen itsekkään,
kuitenkin pyrin hyvyyteen.
Yritän karttaa pahuutta valiten kaiken ja polkuni.
En halua puhua pahuudesta vaikka näen pahuutta.
Huomatessani itseni joutuvan pahan saartamaksi yritän päästä pois sen vaikutuspiiristä, joskus onnistuu mutta en aina.
Vanhemmiten olen huomannut että hyvyyttä harrastaen se tarttuu vähitellen ja lisääntyy.
Samalla vapautuu energiaa, ajatus ja mielenrauha on läsnä ja voin ajatella ihan hyviä asioita jopa toteuttaa niitä.
Siinäpä tuli mieleeni ajatus lumipalloilmiöstä, mitä kierrät palloosi sitä olet,ja se seuraa sinua, tämä on nyt mun hatusta taas tempastu.
-Toisten paras ja oma.
Kun etsii toisten parasta, löytää omansa.
Platon.
-Yhdyn Platonin ajatuksiin myös.
Olen optimistisempi. Pahuutta ei voi tosin itsekään välttää täydellisesti, mutta hyvyyden merkityksen enempi korostaminen julkisuudessa johtaisi kehitystä parempaan suuntaan.
Bushkin puhuu paljon "hyvästä" ja kehoittaa ihmisiä toimimaan "hyvän", vapauden ja tasa-arvon nimissä ja käymään ampumassa niiden "vastustajia", jotka tällöin ovat tietty pahoja.
Mielestäni julkisuudessa ei pitäisi määritellä hyvää, tai pahaa ollenkaan, sillä siellä, missä on hyvää, on myös sen vastakohtaa, eli pahuutta.
on ymmärtämistä ja avoimuutta todellisuudelle. Jumalan voi olemassaolon voi tuntea kaikilla aisteillaan, kaiken aikaa. On kyse vain siitä, onko avoin sille.
Julkisuudessa pitäisi korostaa nimenomaan yksilön, ei niinkään jotain yhteiskunnallista moraalia.
Perustuuko pahuus mielestäsi henkilön virheellisiin arvostelmiin tai uskomuksiin kustakin asiantilasta?
Jos näin, mistä tämä voisi johtua... rajallisuudestamme?
Haluan opettaa kaikille suomalaisille, että paha on tietämättömyyttä.
HYVÄ ON PAREMPI KUIN PAHA. TOISTAN VAIN TÄTÄ KUNNES (JOKU) IHMINEN MUUTTUU!
Lue www.hyvyydenpuolesta.fi
Luontoesteettisyys
Luonto nähdään suurelta osaltaan ihmistä ympäröivänä esteettisenä olevaisena. Käytännön johtopäätöksiä ovat oikeus viljeltävään maapalstaan jokaiselle, oikeus luonnon mukaiseen elämään koko elämän ajan ja tähän littyen oikeus välttää kaikenlaisia vahingollisia teknillisä ratkaisuja.
Ei elämä ole elämästä suoriutumista, vaikka meille niin lapsesta asti opetetaankin. Elämä on kaikkea sitä mitä elämä on eikä sitä mitä elämän pitäisi olla. Kaikki mitä mainostetaan medioissa on markkinointia. Ihmiset koitetaan saada ostamaan tuotteita. Ei se sitä tarkoita, että sinunkin pitäisi ostaa kyseisiä tuotteita tai palveluja, jotta sinulla olisi elämä. Sanotaan, että hanki elämä. Ei elämässä tarvitse mitään saavuttaa vaikka niin meille elämää markkinoidaan. Ihmisiä sanotaan jopa köyhiksi ja markkinoidaan sen avulla oikeanlaista elämää. Näin törkeästi ihmisten tunteita käytetään hyväksi. Kohta alkavat joulun ja joulukaupan markkinointi kampanjat. Osta itsellesi joulu. Ihmiset masentuvat, kun eivät voi viettää kuviteltua Joulua, siis meille mielikuvina luotua Joulua. Oikeanlaiseksi markkinointu elämä saa meidän onnelliseksi ja vääränlainen surulliseksi. Meille kerrotaan tee sitä ja te tätä elämässä. Elät niin kun robotti, tietämättä olevasi ohjelmoitu tekemään sitä ja tätä. Jos teet väärin masennut, jos oikein, olet onnellinen. Näin vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen. Meillä ei ole valinnan vapautta.
Moraalista puhuminen on jo sinänsä moraalitonta.
Jos on olemassa hyvää ja pahaa niin niistä ei pitäisi edes puhua koska ihminen tuntisi sen mikä on hyvää ja mikä pahaa. Näin onkin! Siitä mistä ei voi puhua on vaiettava. Ihmisellä on omatunto. Hän kyllä tuntee sisimmässään mitä voi tehdä ja mitä ei.
Mutta kaikki filosofia, kaikki kulttuuri ja lopulta ihminen itse häivyttää itseltään hänelle mysteerisesti annetun herkän omatunnon tai vääristää sen, jolloinka ihmisestä tulee jonkin asteen psykopaatti.
Ihminen ei voi olla hyvä jos hän ajattelee filosofisesti. Jos ihminen ajattelee, mutta ajatukset suodattuvat sen mysteerisen omatunnon kautta niin ilmeisesti hänen pitäisi olla hyvä. Mutta tämä on edelleen sellainen asia josta ei voida puhua, koska se on itsestäänselvä mysteeri.
Ei ole moraalia - ei ettisyyttä eikä pahuutta on vain evoluutio. Koittakaa pärjätä!
Evoluutio ei tarkoita etteikö olisi hyvää ja pahaa..
koittakaa selvitä
Jumala vaatii sinutkin viimeiselle tuomiolle.
Joten valvo, tai joudut tuliseen pätsiin Darwinin kanssa!!!!!!
Juuri tätä tarkoitin tulinen pätsi tulee halusit sitä tai et - se on vain ajan kysymys ja se määriteltin syntymsi hetkellä - ei voi mitään - olen todella pahoillani!!!!
Voisiko hyvän ja pahan ydin olla elämässä, eli ne teot, jotka eivät paranna lajin selviytymistä siinä ympäristössä, jossa se on kehittynyt, kaikki ne lajin sisäiset valinnat, jotka edesauttavat sen kehittymistä kokonaisuutena, ovat hyviä ja vastaavasti kaikki elämänvastaiset valinnat ovat pahoja.
Tosin tämä ajatus ei välttämättä toimi yleispätevästi esimerkiksi ihmisen osalta, sillä meidän pitäisi kyetä hillitsemään populaatiomme räjähdysmäistä kasvua -- missä tullaan sodan pahuuteen tai hyvyyteen populaatioita hillitsevänä tekijänä sekä geenejä sekoittavana mekanismina... onko sota ihmisen kohdalla pahuutta vai hyvyyttä? Kun otetaan huomioon populaatiomme kasvuennusteet.
Kukaan ei koskaan saa tietää tätä. Mikä on evoluution päämäärä? Nyt vaikuttaisi että loputon diversiteetti ja muuntelu/muutos itsessään on kaiken olevaisen olennaisuus
Jos kuvitellaan Darwinistisesti, että kaikki lajit ovat kehittyneet yhdestä kantalajista tai kantasolusta, eikö se kumoa koko diversiteetin ideaalin ja nosta nimenomaan tuon muuntoksen diversiteetin yläpuolelle? Niin kauan kuin yksikin yksisoluinen geeniperimään perustuva eliö on hengissä ja vaikkapa vain jakautuu, edustamamme elämä on olemassa.
Jos lajeja kuolee sukupuuttoon, niiden itselleen valtaama ekologinen kolonen on täytetty toisten lajien toimesta jo monta kertaa. Sukupuutto on yhtä välttämätön lajien kehitykselle, kuin kuolema elämälle.
Jatkan vielä,
elämän kannalta on moraalisesti on kyseenalaista tehdä lajin kannalta moraalisesti oikein, jos sen ansiosta kyseinen laji säilyy ja sen vuoksi kaikki elämä loppuu ... toisaalta voiko elämää olla olemassa, ellei se joskus lopu?
korkealentoista. Siis tiedon määrän lisääminen sanotaan vaikkapa ydinfysiikasta siis sinun mielestäsi poistaa pahuuden maailmasta? Ei millään pahalla, mutta en lainkaan ymmärrä miten tieto sinänsä poistaa pahuuden. Tietoa voidaan käyttää aina hyvään kuin pahaankin.
Minusta pikemmin oman tietämättömyyden tunnustaminen, on parempi vaihtoehto pahuuden poistamiseen kuin kaiken maailman tiedon päähän pänttääminen. Itse olin aika hyvä koulussa, kymppejä tuli ropisemalla kokeista, mutten vieläkään tajua miten se on tehnyt minusta muka hyvän ihmisen. Toinen hyvä tie pahuuden poistamiseen voisi olla oman riippuvuuden tunnustaminen muista ihmisistä. Kolmas tie lienee oman inhimillisen erehtyväisyyden tunnustaminen.
Silti minun on tunnustettava se, etten vieläkään oikeastaan tajua mitä tarkoitetaan hyvyydellä ja mitä pahuudella. Hyvyyteen liittyy mielestäni sellainen paradoksi, että jos ihminen alkaa pitää itseään hyvänä, niin aika pian hän huomaa pitävänsä toisia ihmisiä pahoina.
Pahuutta tai hyvyyttä sinällään ei ole olemassa. Luulisin että ihminen on ainoa (tuntemani) olento joka kykenee tekemään omasta mielestään hyviä tai pahoja tekoja. Mutta jokainen yksilö myös määrittelee tekonsa moraalisuuden. Varmaan alunperin yhteisön toimintakyvyn vuoksi on kuitenkin kehitelty "Yleisiä", erilaisiin hassuihin uskoihin ja kuolemanpelkoon liittyviä moraalisääntöjä. Niin tai näin, väitän että ihminen sinänsä ei ole koskaan hyvä tai paha. Teot voidaan sitten jaotelle esim. hyviksi tai pahoiksi omien (tai muiden) määritelmien mukaisesti.
omatuntoa
herra huu??
Todellinen pahuus perustuu muuhun kuin tietämättömyyteen. Toivottavasti maailma ei opeta sitä sinulle. Esim. valta toiseen ihmiseen synnyttää pahuutta kuin tyhjää vaan.
tai todellinen pahuus/itsekeskeisyys/ahneus pistää muut kantamaan tuotoksensa varsikin heidät ketkä vihjaavat heidän täydellisyyden ajattelutavan itsekeskeiseksi. Eli samaa mieltä täytyy olla. Ja erityinen/uniikki ei saa toinen olla.
Paha siis pistää läheisensä kantamaan oman taakkansa, missä menee minkäkin tietoisuuden ja viattomuuden raja. Jos ei muuta sijaiskärsijää löydy lemmikkieläimet ovat oivia taakankantajia. Eläinkin sairastuu jos on liian paljon kannettavanaan omistajaltaan. Joskus niitä otetaan vain itseä viihdyttämään. Voihan tästä olla toki tietämätön, että energioitaan toisille siirtää niin hyvässä kuin pahassa.
Missä menee pahuuden ja narsismin raja vai onko sitä?
Minkämoinen ihminen haluaa esim politiikkaamme tjs johtotehtäviin mukaan, rakentaako hän meidän maailmaamme rakkaudella ja vilpittömyydellä intohimosta, vai ajaako omia tarpeitaan, pahuus vaiko itsekkyyttä, yksi vaihtoehto on vielä: välinpitämättömyys tai tehdään tälläinen päätös näin kun, joku aiheesta valittaa.
Pahuus määritelmänä on kulttuurisidonnainen, eli älyn yksi ilmentymä, se ei siis voi perustua tietämättömyyteen.
Kulloinenkin kulttuuri määrittelee moraalin, nykyään vallalla tuntuu olevan jokin näennäistieteellisuskonnollinen humanismi.
Mieltääkö afrikkalainen kyläyhteisö toimeenpanijan pahaksi jos se tuhoaa noidan roviolla polttamalla, ei miellä,
noita on se joka heillä edustaa pahuutta.
hiljentyvää iltaa
Miten s-usa
1. jakso
monta kertaa käki kukkunut
eihän tässä enää nukkua
hyvistä asioista
otan suuria riskejä. ruudulle 892 paljon
irak ihmissuhteet sillä minun tavallani
kun radiosta huonoa silloin 892:een
Kolmas mahdollisuus sanoja
tark 892:ta
mäistä sitten
näistä sitten
"Näkemykseni mukaan pahuus on vain tietämättömyyttä, sellaista mitä on ehdottomasti vältettävä.Ja jos tämä laajalti ymmärrettäisiin, se ratkaisisi paljon maailman ongelmia. "
pahuuden määritelmän vaikeus:
otetaan 10 miestä jotka ovat autiomaassa janokuoleman partaalla, kaikki 10 tietävät, että 50 km päässä odottaa ateria ja juoma vain yhdelle. ensimmäisessä vaiheessa syntyy liittoumia, joissa pyritään eliminoimaan kilpailijoita. hyökkäyssuunnitelma, sen täytäntöönpano ja ratkaisu pulmaan. jäljelle jää 2 viisasta, jotka mahdollisesti jakavat tuon ruuan. 8 kuollutta, ja 2 eloonjäänyttä. oletko valmis tuomitsemaan nämä 2 selviytynyttä pahuudesta, vai palkitsemaan heidät viisaudesta?
Ymmärrys ei ratkaisisi ongelmaa, vaan viisaus, ja kyky toimia viivyttelemättä paineen alla.
Oikein tuo viimeinen lause. Koska minut on chatista karkoitettu, olen nyt täällä ja omilla sivuilla.
Moraali on mielenrauhan perusta.
Hyvä ja paha ovat näennäisiä. Omatunto niitä arvoja joita yhteiskunta, vanhemmat tai lajikumppanit ovat meihin yrittäneet istuttaa. Ajatellaan varasta joka varastaa nälkäänsä ruokaa. Kauppiaan kannalta varas teki pahaa,mutta varkaalle rikoksen onnistuminen on hyvä asia. Käsitys hyvästä ja pahasta on siis yksilöllistä. Varas ehkä kuuli "omantuntonsa" äänen joka sanoo että on laitonta varastaa. Laki on yleinen sopimus yhteiskunnan säännöistä, enemmän ehdotus, muttei koskaan yksilön moraali. Samaa voidaan sanoa myös niin usein esille nostetusta raamatusta käskyineen ja kuolemansynteineen.
Näin kaksituhatta luvulla on tarpeen ajatella myös eläinten oikeuksia. Joten ajatellaanpa näin. Variksia ei sido suomen lait vaikkahan miten suomessa syntyneitä olisivatkin. Marjapensaat suojataan verkoilla etteivät varikset saisi ruokailtua niissä. Varista mahdollisesti vituttaa mutta marjatuottajat ovat tyytyväisiä...