Marssi valloitettu?

ne Marsista tulee.
Mulla on kaveri joka asuu Marsin napaseudulla ja
se soitti eilen ja sanoi että kuuli muutama tunti
sitten kummaa vihellystä ja joku härveli sieltä
taivaalta laskeutui.
Kun hän sitä kiikaroi niin hän tunnisti että
kyllä se se NASAN alus on.
Hän pysyttelee piilossa nyt, ettei anna väärää
kuvaa tutkijoille olosuhteista Marsissa.

Vikingit laskeutuivat siis Marsiin 1976.

korjaus.. kirjoitti:

Vikingit laskeutuivat siis Marsiin 1976.

Eikö kuitenkin ihmisen astuminen marsin pinnalle ole taas askeleen lähempänä? Jos matka oli arkipäiväinen reissu tavarajunalla, niin olen kai erehtynyt. Eikö matkaan kulunut aikakin ollut hyvin lyhyt, tosin mars on ollut viime vuodet lähempänä kuin koskaan aiemmin ja loittonee hitaasti taas paljon kauemmaksi. Miksi sitten Nasan miehet muuten hurrasivat? Jotakin lisää kaiketi tämäkin matka tuo mukanaan. Siksi toiseksi maapallo ei kiinnosta kun ruoho on aina ollut vihreämpää jossakin toisella puolella.

Ganymedes II kirjoitti:

Eikö kuitenkin ihmisen astuminen marsin pinnalle ole taas askeleen lähempänä? Jos matka oli arkipäiväinen reissu tavarajunalla, niin olen kai erehtynyt. Eikö matkaan kulunut aikakin ollut hyvin lyhyt, tosin mars on ollut viime vuodet lähempänä kuin koskaan aiemmin ja loittonee hitaasti taas paljon kauemmaksi. Miksi sitten Nasan miehet muuten hurrasivat? Jotakin lisää kaiketi tämäkin matka tuo mukanaan. Siksi toiseksi maapallo ei kiinnosta kun ruoho on aina ollut vihreämpää jossakin toisella puolella.

Niin, kyllähän nyt tehdään alustavia valmisteluja miehitettyjä Mars-lentoja ajatellen. Mutta tämä lauseesi oli perin kummallinen:

"tosin mars on ollut viime vuodet lähempänä kuin koskaan aiemmin ja loittonee hitaasti taas paljon kauemmaksi."

Et siis tiedä asiasta yhtään mitään. Tiedoksesi, että Maa ja Mars kiertävät molemmat aurinkoa lähes pyöreillä radoilla ja samassa tasossa. Maan kiertoaika on yksi vuosi ja Marsin noin 2 vuotta. Eli Maan ja Marsin läheisimmät ja etäisimmät hetket toistuvat jatkuvasti parin vuoden välein.

NASA:n miehet hurraavat aina kun jokin kauan odotettu asia onnistuu. Jalkapallo- ja jääkiekkofanit hurraavat aina, kun oma joukkue tekee maalin.

Ganymedes II kirjoitti:

Eikö kuitenkin ihmisen astuminen marsin pinnalle ole taas askeleen lähempänä? Jos matka oli arkipäiväinen reissu tavarajunalla, niin olen kai erehtynyt. Eikö matkaan kulunut aikakin ollut hyvin lyhyt, tosin mars on ollut viime vuodet lähempänä kuin koskaan aiemmin ja loittonee hitaasti taas paljon kauemmaksi. Miksi sitten Nasan miehet muuten hurrasivat? Jotakin lisää kaiketi tämäkin matka tuo mukanaan. Siksi toiseksi maapallo ei kiinnosta kun ruoho on aina ollut vihreämpää jossakin toisella puolella.

Lento Marsiin alle vuodessa ei ole mikään uudempien aikojen ihme, sillä ajotarpeiltaan taloudellisella Hohmann puoliellipsiradallakin sinne menisi vain 9 kuukautta ja hitaampaa matkaa ei kai ole koskaan sinne edes suunniteltu.

Se vaan että lähteä ei voi koska tahansa ja perille tultuaan ei voi heti lähteä takaisin.

Ja tuon puoliellipsiradan taloudellisuuskin kokonaisuutena voi olla kyseenalaista jos rahti vaatii elossapitojärjestelmän. Nopeampi rata voi olla parempi vaika ajotarpeet ovatkin isommat.

Marsin oppositioetäisyyden vaihtelu ei mielestäni ole kovin iso tekijä. Lento täytyy tehdä silloin kun valmius siihen on olemassa.

................ kirjoitti:

Niin, kyllähän nyt tehdään alustavia valmisteluja miehitettyjä Mars-lentoja ajatellen. Mutta tämä lauseesi oli perin kummallinen:

"tosin mars on ollut viime vuodet lähempänä kuin koskaan aiemmin ja loittonee hitaasti taas paljon kauemmaksi."

Et siis tiedä asiasta yhtään mitään. Tiedoksesi, että Maa ja Mars kiertävät molemmat aurinkoa lähes pyöreillä radoilla ja samassa tasossa. Maan kiertoaika on yksi vuosi ja Marsin noin 2 vuotta. Eli Maan ja Marsin läheisimmät ja etäisimmät hetket toistuvat jatkuvasti parin vuoden välein.

NASA:n miehet hurraavat aina kun jokin kauan odotettu asia onnistuu. Jalkapallo- ja jääkiekkofanit hurraavat aina, kun oma joukkue tekee maalin.

Mars on vielä lähellä maata, verrattuna sen kaukaisempaan pisteeseen. Valokuvasin sitä sen ollessa punertava jalkapallon kokoinen mötti tavallisella minidigikameralla. Opetin koululapsillekkin ko. taivaankappaleen ja sen läheisyyden harvinaisuuden. Alla linkki ko. tiedotukseen mars-planeetasta. Onhan siitä jo aikaa kulunut, mutta marsia on tutkittu kaiken aikaa sen ollessa lähellä. Tutkija joka on ollut viisikymppinen vuonna 2003, on jo 70, seuraavalla kerralla marsin ollessa lähellä. m.o.t.


http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/MarsExpress.html

Ganymedes II kirjoitti:

Mars on vielä lähellä maata, verrattuna sen kaukaisempaan pisteeseen. Valokuvasin sitä sen ollessa punertava jalkapallon kokoinen mötti tavallisella minidigikameralla. Opetin koululapsillekkin ko. taivaankappaleen ja sen läheisyyden harvinaisuuden. Alla linkki ko. tiedotukseen mars-planeetasta. Onhan siitä jo aikaa kulunut, mutta marsia on tutkittu kaiken aikaa sen ollessa lähellä. Tutkija joka on ollut viisikymppinen vuonna 2003, on jo 70, seuraavalla kerralla marsin ollessa lähellä. m.o.t.


http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/MarsExpress.html

En ole avaruustutkija , en myöskään tähtitieteilijä, kiinnostunut ko. aiheista ainoastaan.
En ole laskenut marsin tulevia ratoja, mutta taivaalla olevasta punaisesta pallosta päätellen se on vieläkin tavallista lähempänä maata. Kun olin koulutyttö ja löysin sen ensi kertaa fysiikan tuntien opetuksen jälkeen, se oli pieni punainen piste.

Ganymedes II kirjoitti:

En ole avaruustutkija , en myöskään tähtitieteilijä, kiinnostunut ko. aiheista ainoastaan.
En ole laskenut marsin tulevia ratoja, mutta taivaalla olevasta punaisesta pallosta päätellen se on vieläkin tavallista lähempänä maata. Kun olin koulutyttö ja löysin sen ensi kertaa fysiikan tuntien opetuksen jälkeen, se oli pieni punainen piste.

Tutustupas tuohon:

http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/mars/mars_orbit.html

Systeemillä voit tarkistaa Maan ja Marsin liikkeet suhteessa toisiinsa ja etäisyyden eri ajankohtina. Jos kelaat vähän taaksepäin, huomaat etäisyyden pienentyneen noin viime vuoden joulukuuhun asti, jolloin etäisyys alkoi kasvaa. Jos kelaat vähän eteenpäin, huomaat etäisyyden kasvavan noin ensi joulukuuhun asti, jolloin se alkaa taas pienentyä. Tämä siis toistuu jatkuvasti noin kahden vuoden syklillä.

Huomaat myös Marsin radan olevan hieman elliptisempi kuin Maan radan. Siksi muutama vuosi sitten puhuttiin Marsin olevan poikkeuksellisen lähellä, kun molemmat planeetat sattuivat olemaan samalla kohdalla kiertoradoillaan ja se tapahtui juuri siinä kohdassa, jossa Marsin kiertorata on lähimpänä Maan kiertorataa. Tarkemmin sanottuna se tapahtui viimeksi elokuussa 2003. Tämä tilanne toistuu paljon harvemmin kuin parin vuoden välein, mutta silti planeetat käyvät kaukana toisistaan aina parin vuoden välein.

.............. kirjoitti:

Tutustupas tuohon:

http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/mars/mars_orbit.html

Systeemillä voit tarkistaa Maan ja Marsin liikkeet suhteessa toisiinsa ja etäisyyden eri ajankohtina. Jos kelaat vähän taaksepäin, huomaat etäisyyden pienentyneen noin viime vuoden joulukuuhun asti, jolloin etäisyys alkoi kasvaa. Jos kelaat vähän eteenpäin, huomaat etäisyyden kasvavan noin ensi joulukuuhun asti, jolloin se alkaa taas pienentyä. Tämä siis toistuu jatkuvasti noin kahden vuoden syklillä.

Huomaat myös Marsin radan olevan hieman elliptisempi kuin Maan radan. Siksi muutama vuosi sitten puhuttiin Marsin olevan poikkeuksellisen lähellä, kun molemmat planeetat sattuivat olemaan samalla kohdalla kiertoradoillaan ja se tapahtui juuri siinä kohdassa, jossa Marsin kiertorata on lähimpänä Maan kiertorataa. Tarkemmin sanottuna se tapahtui viimeksi elokuussa 2003. Tämä tilanne toistuu paljon harvemmin kuin parin vuoden välein, mutta silti planeetat käyvät kaukana toisistaan aina parin vuoden välein.

Uskon omiin havaintoihin ja tieteellisiin kirjoituksiin asiasta. Pidä sinä oma uskosi. Olen siksi vanha että voin puhua kokemuksesta ja olen joka ikinen vuosi usemankin kerran hakenut marsin taivaalta, eikä se ole minun elinaikanani ollut koskaan niin suuri kuin se on ollut vielä lähivuosinakin ja kuin se oli silloin 2003. Sinulla on vajaat tiedot asiasta.

Ganymedes II kirjoitti:

Uskon omiin havaintoihin ja tieteellisiin kirjoituksiin asiasta. Pidä sinä oma uskosi. Olen siksi vanha että voin puhua kokemuksesta ja olen joka ikinen vuosi usemankin kerran hakenut marsin taivaalta, eikä se ole minun elinaikanani ollut koskaan niin suuri kuin se on ollut vielä lähivuosinakin ja kuin se oli silloin 2003. Sinulla on vajaat tiedot asiasta.

Katselin vasta lähettämäsi simulaattorin vaiheita. Tuleehan siinäkin ilmi, että ohitus voi tapahtua eri etäisyyksillä. Ilmeisesti asiaan vaikuttaa vielä jokin muu kuin kiertoradat ja kiertoradan ellipsinen muoto.
En ehdi nyt pohtiin enempää, mutta tutkijoita kiinnostaa varmaan juuri se läheisyys, josta he ovat tiedottaneet.

Ganymedes II kirjoitti:

Katselin vasta lähettämäsi simulaattorin vaiheita. Tuleehan siinäkin ilmi, että ohitus voi tapahtua eri etäisyyksillä. Ilmeisesti asiaan vaikuttaa vielä jokin muu kuin kiertoradat ja kiertoradan ellipsinen muoto.
En ehdi nyt pohtiin enempää, mutta tutkijoita kiinnostaa varmaan juuri se läheisyys, josta he ovat tiedottaneet.

Siis väitätkö tuota University Corporation of Atmospheric Research:n ratasimulaattoria feikiksi? Siis väitätkö kaikkea Maan ja Marsin kiertoratojen tieteellistä tutkimustietoa feikiksi? Voit tarkistaa Maan ja Marsin kiertoradat satojen yliopistojen ja tutkimuslaitosten sivuilta, väitätkö niitäkin kaikkia feikiksi? Ei helvetti...

Toinen ja paljon todennäköisempi vaihtoehto, jota arvailin jo aikaisemminkin, on se, että sinä olet tyhmä ja tietämätön pelle.

Ganymedes II kirjoitti:

Katselin vasta lähettämäsi simulaattorin vaiheita. Tuleehan siinäkin ilmi, että ohitus voi tapahtua eri etäisyyksillä. Ilmeisesti asiaan vaikuttaa vielä jokin muu kuin kiertoradat ja kiertoradan ellipsinen muoto.
En ehdi nyt pohtiin enempää, mutta tutkijoita kiinnostaa varmaan juuri se läheisyys, josta he ovat tiedottaneet.

Jospa on kyseessä havaitsemisen helppous tai vaikeus suomalaisssa olosuhteissa?

Mars näkyy horisontin yläpuolella kauimmin ja korkeimmalla silloin kun se on oppositiossa _talvella_, koska silloin aurinko on matalalla ja yö on pitkä.

Siis ehdotukseni on että Marsin deklinaatio vaikuttaa paljon sen havaitsemismahdollisuuksiin, varsinkin meikäläisillä korkeilla latitudeilla.

Eipä se meitä suomalaisia paljon ilahduta vaikka Marsin oppositio olisikin 'perihelinen', eli Mars olisi lähellä aurinkoa samalla kun se on lähellä maapalloa, jos se sattuu kesällä jolloin yöt ovat lyhyitä ja valoisia ja Marsin deklinaatio on eteläinen.

(Auringon deklinaatio on kesällä lähes maksimissaan ja Mars on oppositiossa suunnilleen päinvastaisella puolella ekliptikalla, eli sillä suunnalla (ja myös suunnilleen sillä korkeudella) missä aurinko on talvella)

Sitten on vielä se katala piirre että Mars lähestyy oppositiotaan luihusti aamun taivaalta käsin ja voi aamu-uniselta helposti jäädä silloin huomaamatta. Eli kirkastuva, oppositiota lähestyvä Mars näkyy aamutaivaalla. Illan taivaalle se ilmestyy vasta myöhemmin.

Ehkä se että olet kokenut Marsin 'isoksi' silloin kun se ei ole ollut oppositiossaan lähellä periheliä johtuu siitä että Marsin deklinaatio on ollut lähellä maksimia ja taivas on ollut pimeä, eli on ollut loppusyksy tai talvi.

Ehkä se että et ole kokenut Marsia niinkään 'isoksi' silloin kun se on ollut lähes perihelisessä oppostiossa voisi johtua siitä että Marsin deklinaatio on ollut melko pieni ja taivas ei ole ollut niinkään hämärä, eli silloin on ollut kesä, alkusyksy tai (loppu)kevät?

Tai sitten olet vain nukkunut pommiin niinä aamuina kun Mars on lähestynyt perihelistä oppositiotaan!

.............. kirjoitti:

Siis väitätkö tuota University Corporation of Atmospheric Research:n ratasimulaattoria feikiksi? Siis väitätkö kaikkea Maan ja Marsin kiertoratojen tieteellistä tutkimustietoa feikiksi? Voit tarkistaa Maan ja Marsin kiertoradat satojen yliopistojen ja tutkimuslaitosten sivuilta, väitätkö niitäkin kaikkia feikiksi? Ei helvetti...

Toinen ja paljon todennäköisempi vaihtoehto, jota arvailin jo aikaisemminkin, on se, että sinä olet tyhmä ja tietämätön pelle.

En ole väittänyt, enkä väitä. Mutta väitätkö sinä minun lähettämääni avaruustutkijoiden itsensä laatimaa sivua tyhjänpäiväiseksi.
Totuus on että marsin tutkiminen on kannattavinta 17 vuoden välein. Vaikka maa ohittaa marsin usein se ei ohita sitä ellipsin lähimmässä pisteessä ja lisänä on jotakin muita monimutkaisemmin laskettavia tekijöitä. Asiasta tiedotettiin silloin 2003.
On siis olemassa todennäköisesti muitakin etäisyyksiä kuin kuvassa näkyvät tasossa kulkevat ellipsin muotoiset radat. Vuonna 2003 annettiin julkisuuteen sellaiset vuosiluvut seuraavan yhtä suureen marsin ja maan läheisyyteen, että esim. minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia elää enää silloin. Vuonna 2020 pitäisi olla vielä hyvätkin edellytykset.
En jaksa kanssasi väitellä eikä se ollut tavoitteenani, kerroin vaan että marsia on ollut hyvä tutkia vuonna 2003 ja sen jälkeen muutaman vuoden ajan. Seuraavat kohtaamiset osuvatkin jo pikkuhiljaa ellipsin "paksuimmale" kohdalle. Teen väitöstä ihan toiselta alalta, joten tämän etsintä jää tähän minun osaltani.

Ganymedes II kirjoitti:

En ole väittänyt, enkä väitä. Mutta väitätkö sinä minun lähettämääni avaruustutkijoiden itsensä laatimaa sivua tyhjänpäiväiseksi.
Totuus on että marsin tutkiminen on kannattavinta 17 vuoden välein. Vaikka maa ohittaa marsin usein se ei ohita sitä ellipsin lähimmässä pisteessä ja lisänä on jotakin muita monimutkaisemmin laskettavia tekijöitä. Asiasta tiedotettiin silloin 2003.
On siis olemassa todennäköisesti muitakin etäisyyksiä kuin kuvassa näkyvät tasossa kulkevat ellipsin muotoiset radat. Vuonna 2003 annettiin julkisuuteen sellaiset vuosiluvut seuraavan yhtä suureen marsin ja maan läheisyyteen, että esim. minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia elää enää silloin. Vuonna 2020 pitäisi olla vielä hyvätkin edellytykset.
En jaksa kanssasi väitellä eikä se ollut tavoitteenani, kerroin vaan että marsia on ollut hyvä tutkia vuonna 2003 ja sen jälkeen muutaman vuoden ajan. Seuraavat kohtaamiset osuvatkin jo pikkuhiljaa ellipsin "paksuimmale" kohdalle. Teen väitöstä ihan toiselta alalta, joten tämän etsintä jää tähän minun osaltani.

"ja lisänä on jotakin muita monimutkaisemmin laskettavia tekijöitä."

Tutustupa sepustukseeni joka koskee Marsin deklinaation ja opposition ajankohdan (vuodenaika) vaikutusta Marsin näkyvyyteen Suomessa. Ei niiden tekijöiden sen monimutkaisempia tarvitse olla.

Kateeksi käy parikymmentä astetta päiväntasaajaa lähempänä asuvia joilla on hyvät mahdollisuudet tähtitaivaan tarkkailuun ympäri vuoden.

Ja riita poikki kirjoitti:

"ja lisänä on jotakin muita monimutkaisemmin laskettavia tekijöitä."

Tutustupa sepustukseeni joka koskee Marsin deklinaation ja opposition ajankohdan (vuodenaika) vaikutusta Marsin näkyvyyteen Suomessa. Ei niiden tekijöiden sen monimutkaisempia tarvitse olla.

Kateeksi käy parikymmentä astetta päiväntasaajaa lähempänä asuvia joilla on hyvät mahdollisuudet tähtitaivaan tarkkailuun ympäri vuoden.

Miksi te haluatte kiistää asiantuntijoiden kirjoitukset. Minä ja minua tyhmäksi haukkuva olemme molemmat oikeassa ja selitämme saman asian eri puolia, jos tämä palsta on vain tyhjästä kinaajille ja tyhmiksi haukkuville, en halua enää keskustella. Etsin tiedepalstaa, en haukkumis- ja kinaamispalstoja. Alla ote asintuntijoiden kirjoituksista.

Miksi juuri vuonna 2003?
Kuva vasemmalla: Mars Express laukaistaan kun Maa ohittaa Marsin pitkästä aikaa lähimmillään vuoden 2003 perihelioppositiossa.
Kuva oikealla: Vuoden 2010 abheliopposition aikana Maa ohittaa Marsin paljon kauempaa.

Maan ja Marsin pienin etäisyys vaihtelee suuresti. Tähän vaikuttaa ratojen elliptisyys ja se, millä kohtaa ellipsiradoillaan ne toisensa ohittavat. Marsin rata on selvästi Maan rataa elliptisempi. Se kiertää Auringon 687 Maan päivässä kun taas Maan vuosi on 365 vuorokautta.

Nopeammin Auringon kiertävä Maa ohittaa Marsin 780 päivän välein. Tuon opposition aikana planeetat ja Aurinko ovat samalla linjalla ja Mars on Maasta katsottuna päinvastaisella suunnalla kuin Aurinko. Marsin opposition aikana on paras hetki havaita Marsin pintaa: planeetta on lähellä Maata ja sen valaistu puoli on kokonaan näkyvissä.

Jos oppositio tapahtuu Marsin ollessa radallaan lähinnä Aurinkoa eli perihelissä, niin Maan etäisyys Marsiin on vain 55 miljoonaa km. Jos taas oppositiossa Mars on ellipsiradallaan kauimpana Auringosta eli abhelissä, niin välimatka Maasta on noin 99 miljoonaa km.

Mars-luotaimen oppositiolaukaisu on mahdollista joka 26. kuukausi. Matka on kuitenkin selvästi lyhyempi ja vaatii vähemmän polttoainetta, jos laukaisu tehdään 17 vuoden välein toistuvan periheliopposition tietämillä.

Tällainen mahdollisuus toteutuu 2003. Elokuussa 2003 Mars ohittaa Maan lähempää kuin kertaakaa 17 vuoteen. Mars Express laukaistaan juuri ennen tätä ajankohtaaa kesäkuussa 2003. Luotain on siten matkalla lähiohituksen aikana ja saapuu Marsiin joulukuussa 2003 lennettyään mahdollisimman lyhyen radan.

Ganymedes II kirjoitti:

En ole väittänyt, enkä väitä. Mutta väitätkö sinä minun lähettämääni avaruustutkijoiden itsensä laatimaa sivua tyhjänpäiväiseksi.
Totuus on että marsin tutkiminen on kannattavinta 17 vuoden välein. Vaikka maa ohittaa marsin usein se ei ohita sitä ellipsin lähimmässä pisteessä ja lisänä on jotakin muita monimutkaisemmin laskettavia tekijöitä. Asiasta tiedotettiin silloin 2003.
On siis olemassa todennäköisesti muitakin etäisyyksiä kuin kuvassa näkyvät tasossa kulkevat ellipsin muotoiset radat. Vuonna 2003 annettiin julkisuuteen sellaiset vuosiluvut seuraavan yhtä suureen marsin ja maan läheisyyteen, että esim. minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia elää enää silloin. Vuonna 2020 pitäisi olla vielä hyvätkin edellytykset.
En jaksa kanssasi väitellä eikä se ollut tavoitteenani, kerroin vaan että marsia on ollut hyvä tutkia vuonna 2003 ja sen jälkeen muutaman vuoden ajan. Seuraavat kohtaamiset osuvatkin jo pikkuhiljaa ellipsin "paksuimmale" kohdalle. Teen väitöstä ihan toiselta alalta, joten tämän etsintä jää tähän minun osaltani.

Käsittämätöntä, että opettajaksi itsensä esitelleellä ihmisellä on noin huonot perustiedot aurinkokunnasta. Ja vielä käsittämättömämpää on se, että hän alkaa kinaamaan asiasta paremmin tietävän ja todisteiden kanssa. Linkittämässäsi jutussa ei ole mitään virhettä, sinä vain olet ymmärtänyt sen väärin, kun et tunne ollenkaan aurinkokunnan rakennetta. Maan ja Marsin kiertoradoissa ei ole mitään "monimutkaisempia laskettavia tekijöitä".

Tässä poimintoja simulaattorista:

Kuukausi/vuosi - Maan ja Marsin etäisyys toisistaan miljoonaa kilometriä

08/2003 - 55
09/2004 - 399
10/2005 - 69
01/2006 - 390
12/2007 - 89
10/2008 - 374
01/2010 - 99
01/2011 - 356
03/2012 - 101
05/2013 - 369
04/2014 - 92
07/2015 - 387
05/2016 - 75
07/2017 - 398
07/2018 - 57
08/2019 - 400
10/2020 - 62

Olit siis oikeassa siinä, että Mars oli suhteellisen lähellä Maata elokuussa 2003 (55 milj. km). Seuraavan kerran se on lähes yhtä lähellä heinäkuussa 2018 (57 milj. km) ja lokakuussa 2020 (62 milj. km), eli sen mainitsemasi noin 17 vuoden päästä.

Mutta siinä olit totaalisen väärässä, että sen 17 vuoden aikana Mars muka etääntyisi Maasta hitaasti ja vain yhden kerran. Elokuusta 2003 (55 milj. km) kului vain vähän reilu vuosi siihen kun Mars oli ennätysmäisen kaukana syyskuussa 2004 (399 milj. km).

.......... kirjoitti:

Käsittämätöntä, että opettajaksi itsensä esitelleellä ihmisellä on noin huonot perustiedot aurinkokunnasta. Ja vielä käsittämättömämpää on se, että hän alkaa kinaamaan asiasta paremmin tietävän ja todisteiden kanssa. Linkittämässäsi jutussa ei ole mitään virhettä, sinä vain olet ymmärtänyt sen väärin, kun et tunne ollenkaan aurinkokunnan rakennetta. Maan ja Marsin kiertoradoissa ei ole mitään "monimutkaisempia laskettavia tekijöitä".

Tässä poimintoja simulaattorista:

Kuukausi/vuosi - Maan ja Marsin etäisyys toisistaan miljoonaa kilometriä

08/2003 - 55
09/2004 - 399
10/2005 - 69
01/2006 - 390
12/2007 - 89
10/2008 - 374
01/2010 - 99
01/2011 - 356
03/2012 - 101
05/2013 - 369
04/2014 - 92
07/2015 - 387
05/2016 - 75
07/2017 - 398
07/2018 - 57
08/2019 - 400
10/2020 - 62

Olit siis oikeassa siinä, että Mars oli suhteellisen lähellä Maata elokuussa 2003 (55 milj. km). Seuraavan kerran se on lähes yhtä lähellä heinäkuussa 2018 (57 milj. km) ja lokakuussa 2020 (62 milj. km), eli sen mainitsemasi noin 17 vuoden päästä.

Mutta siinä olit totaalisen väärässä, että sen 17 vuoden aikana Mars muka etääntyisi Maasta hitaasti ja vain yhden kerran. Elokuusta 2003 (55 milj. km) kului vain vähän reilu vuosi siihen kun Mars oli ennätysmäisen kaukana syyskuussa 2004 (399 milj. km).

Miksi et itse opiskele hieman lisää. Nyt löysin sen tiedon, jota muistelin. Tässä suora lainaus
marsin tieteellisestä esittelystä (Wikipedis) Mars oli vuonna 2003 lähempänä kuin 60 000 vuoteen, miten sen selität:

Marsin havaitseminen
Mars näkyy parhaiten sen ollessa lähimpänä Maata eli oppositiossa. Opposition tienoilla kannattaa havaita Marsia. Koska Marsin rata on varsin soikea, oppositioetäisyydet Maan ja Marsin välillä vaihtelevat. Marsin ollessa lähellä Aurinkoa, oppositiota sanotaan perihelioppositioksi. Perihelioppositio, missä Mars on lähellä maapalloa, ei ole kovin yleinen. Läheiset Marsin oppositiot toistuvat kerran 15–17 vuodessa heinä-syyskuussa. Lähioppositioissa näkyy Marsin piirteitä pienilläkin kaukoputkilla. 27. ELOKUUTA 2003 KELLO 9:51:13 UTC MARS OLI 60 000 VUOTEEN LÄHIMPÄNÄ, 55 758 006 KM:N (0,37271 AU:N) PÄÄSSÄ Maata sisempänä kiertävä planeetta Venus on joskus peittänyt kaukana Auringon toisella puolella olevan Marsin.

Ganymedes II kirjoitti:

Miksi et itse opiskele hieman lisää. Nyt löysin sen tiedon, jota muistelin. Tässä suora lainaus
marsin tieteellisestä esittelystä (Wikipedis) Mars oli vuonna 2003 lähempänä kuin 60 000 vuoteen, miten sen selität:

Marsin havaitseminen
Mars näkyy parhaiten sen ollessa lähimpänä Maata eli oppositiossa. Opposition tienoilla kannattaa havaita Marsia. Koska Marsin rata on varsin soikea, oppositioetäisyydet Maan ja Marsin välillä vaihtelevat. Marsin ollessa lähellä Aurinkoa, oppositiota sanotaan perihelioppositioksi. Perihelioppositio, missä Mars on lähellä maapalloa, ei ole kovin yleinen. Läheiset Marsin oppositiot toistuvat kerran 15–17 vuodessa heinä-syyskuussa. Lähioppositioissa näkyy Marsin piirteitä pienilläkin kaukoputkilla. 27. ELOKUUTA 2003 KELLO 9:51:13 UTC MARS OLI 60 000 VUOTEEN LÄHIMPÄNÄ, 55 758 006 KM:N (0,37271 AU:N) PÄÄSSÄ Maata sisempänä kiertävä planeetta Venus on joskus peittänyt kaukana Auringon toisella puolella olevan Marsin.

Aivan käsittämätöntä, että opettajattareksi itseään väittävälle pitää vääntää yksinkertaista asiaa moneen kertaan rautalangasta.

Niin, Mars oli ennätysmäisen lähellä Maata elokuussa 2003, noin 55 miljoonan kilometrin päässä, koska silloin osui kohdalle poikkeuksellisen tarkka perihelioppositio. Sinä väitit Marsin alkaneen sen jälkeen etääntyä Maasta hyvin hitaasti, vaikka se oli jo vähän reilun vuoden päästä lähes ennätysmäisen kaukana, noin 399 miljoonan kilometrin päässä.

Heinäkuussa 2018 Mars käy seuraavan kerran keskimääräistä lähempänä Maata, noin 57 miljoonan kilometrin päässä. Se on vain noin 3,6 % enemmän kuin elokuun 2003 etäisyys.

Vaikka Mars oli elokuussa 2003 lähempänä Maata kuin 60 000 vuoteen, eli 55 miljoonan kilometrin päässä, kävi/käy se sen 60 000 vuoden aikana pirun monta kertaa 56 miljonan kilometrin päässä, vielä useammin 57 miljoonan kilometrin päässä jne. Mars lähestyy ja etääntyy Maasta sen 60 000 vuoden aikana lähes 30 000 kertaa.

Tämän kaiken ymmärtää parhaiten ja voi tarkistaa simulaattorilla, jonka linkin laitan tähän uudestaan:

http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/mars/mars_orbit.html

Jos opettajattaremme ovat noin tietämättömiä, niin minkälaisia lapsistamme tulee?

nsnsfnsfn kirjoitti:

Aivan käsittämätöntä, että opettajattareksi itseään väittävälle pitää vääntää yksinkertaista asiaa moneen kertaan rautalangasta.

Niin, Mars oli ennätysmäisen lähellä Maata elokuussa 2003, noin 55 miljoonan kilometrin päässä, koska silloin osui kohdalle poikkeuksellisen tarkka perihelioppositio. Sinä väitit Marsin alkaneen sen jälkeen etääntyä Maasta hyvin hitaasti, vaikka se oli jo vähän reilun vuoden päästä lähes ennätysmäisen kaukana, noin 399 miljoonan kilometrin päässä.

Heinäkuussa 2018 Mars käy seuraavan kerran keskimääräistä lähempänä Maata, noin 57 miljoonan kilometrin päässä. Se on vain noin 3,6 % enemmän kuin elokuun 2003 etäisyys.

Vaikka Mars oli elokuussa 2003 lähempänä Maata kuin 60 000 vuoteen, eli 55 miljoonan kilometrin päässä, kävi/käy se sen 60 000 vuoden aikana pirun monta kertaa 56 miljonan kilometrin päässä, vielä useammin 57 miljoonan kilometrin päässä jne. Mars lähestyy ja etääntyy Maasta sen 60 000 vuoden aikana lähes 30 000 kertaa.

Tämän kaiken ymmärtää parhaiten ja voi tarkistaa simulaattorilla, jonka linkin laitan tähän uudestaan:

http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/mars/mars_orbit.html

Jos opettajattaremme ovat noin tietämättömiä, niin minkälaisia lapsistamme tulee?

En yleensä hysäksy moittimista, mutta haukut itse enemmän kuin kirjoitat asiaa.
Vastauksesi viestittävät kaikki hyvin alkeellisia käyttäytymistapoja ja sisälukutaitokin puuttuu kokonaan saati sitten sisällön ymmärtäminen. Itsellesi on tiedostunut tietty ajatusmalli ja sinne ei sitten mahdu yhtään mitään lisää tai korjaavaa toimintaa.
SISÄLUKU: Opettajuudestani ei ole mitään mainintaa, saati minkä aineen opettaja olisin?
Sekin hyökkäys jo osoittaa, että hyökkäät ilman ajatuksen häivääkään, ennenkuin edes ymmärrät lukemasi sisältöä.
Tähtitieteeseen on aina kuulunut erilaisia koulukuntia, koska se sisältää vieläkin tutkimattomia alueita enemmän kuin tutkittuja. Tutkittujen aluiden tiedot omaksun mieluimmin suoraan Nasalta tai luotettavista tiedotusvälineistä saatuna tietyllä kritiikillä.
Antamasi linkki marsin simulaattori oli minulle konkreettinen lisätieto, mutta ei selitä yksin marsin liikkeitä. Siinä ei edes ratojen ellipsisyys tule esille. Paitsi tietoa, osa tähtitieteen alueista vaatii myös ymmärrystä ja loogista älykkyyttä.
Kritiikkiisi opettajan tehtävistä vielä, paljonko luulet esim. peruskoulun opetukseen sisältyvän tähtitiedettä? Vaikka en ole opettajaksi tällä palstalla kirjoittautunut , voin kertoa että olen perillä opettajien pätevyysvaatimuksista ja oppikirjojen sisällöstä.
Luku tähtitiede ohitetaan oppikirjoissa, jos muiden fysiikan osa-alueiden opetus vaatii enemmän tunteja tai lisäopetusta - tähtitiede on toisarvoinen osa-alue.

Ganymedes II kirjoitti:

En yleensä hysäksy moittimista, mutta haukut itse enemmän kuin kirjoitat asiaa.
Vastauksesi viestittävät kaikki hyvin alkeellisia käyttäytymistapoja ja sisälukutaitokin puuttuu kokonaan saati sitten sisällön ymmärtäminen. Itsellesi on tiedostunut tietty ajatusmalli ja sinne ei sitten mahdu yhtään mitään lisää tai korjaavaa toimintaa.
SISÄLUKU: Opettajuudestani ei ole mitään mainintaa, saati minkä aineen opettaja olisin?
Sekin hyökkäys jo osoittaa, että hyökkäät ilman ajatuksen häivääkään, ennenkuin edes ymmärrät lukemasi sisältöä.
Tähtitieteeseen on aina kuulunut erilaisia koulukuntia, koska se sisältää vieläkin tutkimattomia alueita enemmän kuin tutkittuja. Tutkittujen aluiden tiedot omaksun mieluimmin suoraan Nasalta tai luotettavista tiedotusvälineistä saatuna tietyllä kritiikillä.
Antamasi linkki marsin simulaattori oli minulle konkreettinen lisätieto, mutta ei selitä yksin marsin liikkeitä. Siinä ei edes ratojen ellipsisyys tule esille. Paitsi tietoa, osa tähtitieteen alueista vaatii myös ymmärrystä ja loogista älykkyyttä.
Kritiikkiisi opettajan tehtävistä vielä, paljonko luulet esim. peruskoulun opetukseen sisältyvän tähtitiedettä? Vaikka en ole opettajaksi tällä palstalla kirjoittautunut , voin kertoa että olen perillä opettajien pätevyysvaatimuksista ja oppikirjojen sisällöstä.
Luku tähtitiede ohitetaan oppikirjoissa, jos muiden fysiikan osa-alueiden opetus vaatii enemmän tunteja tai lisäopetusta - tähtitiede on toisarvoinen osa-alue.

Itse kirjoitit näin:

"Opetin koululapsillekkin ko. taivaankappaleen ja sen läheisyyden harvinaisuuden."

Mitä tuosta pitäisi päätellä?

Miksi intät loputtomasti? Aurinkokunnan planeettojen kiertoradoissa ei ole yhtään mitään ihmeellistä eikä mitään mystiikkaa. Ne tunnetaan nykyään erittäin tarkasti, jopa monen desimaalin tarkkuudella. Tuo simulaattori näyttää Maan ja Marsin kiertoradat ja niiden etäisyyden toisistaan eri ajankohtina täysin tarkasti. Marsin kiertoradan elliptisyys näkyy siinä ihan selvästi. Vastaavanlaisia simulaattoreita ja tasan samat ratatiedot löytyvät myös NASA:lta ja lukuisten yliopistojen ja vastaavien nettisivuilta.

Tietosi olivat keskustelun alussa täysin virheelliset. Toivottavasti nyt tiedät vähän enemmän.

uilyulyuil kirjoitti:

Itse kirjoitit näin:

"Opetin koululapsillekkin ko. taivaankappaleen ja sen läheisyyden harvinaisuuden."

Mitä tuosta pitäisi päätellä?

Miksi intät loputtomasti? Aurinkokunnan planeettojen kiertoradoissa ei ole yhtään mitään ihmeellistä eikä mitään mystiikkaa. Ne tunnetaan nykyään erittäin tarkasti, jopa monen desimaalin tarkkuudella. Tuo simulaattori näyttää Maan ja Marsin kiertoradat ja niiden etäisyyden toisistaan eri ajankohtina täysin tarkasti. Marsin kiertoradan elliptisyys näkyy siinä ihan selvästi. Vastaavanlaisia simulaattoreita ja tasan samat ratatiedot löytyvät myös NASA:lta ja lukuisten yliopistojen ja vastaavien nettisivuilta.

Tietosi olivat keskustelun alussa täysin virheelliset. Toivottavasti nyt tiedät vähän enemmän.

Ne lähimmän etäisyyden vaihtelut ovat kuitenkin niin vähäisiä että ei merkitystä lennoille. Ei opettajalla käsitystä ollut valovuosistakaan tai paljon muustakaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000034211086

lentäminen kirjoitti:

Ne lähimmän etäisyyden vaihtelut ovat kuitenkin niin vähäisiä että ei merkitystä lennoille. Ei opettajalla käsitystä ollut valovuosistakaan tai paljon muustakaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000034211086

Miksi yleensä luette näitä palstoja kun sisälukukin on niin vaikeaa, luette vain oman tekstinne ja senkin harppoen ajattelematta sisältöä.
Esim. Koululapsia on mahdollisuus tavata monissa yhteyksissä, tekstissä ei ollut mitään mainintaa missä yhteyksissä asiasta on puhuttu lasten kanssa.

Seuraavalle faktalle käännätte selkänne:
Jos oppositio tapahtuu Marsin ollessa radallaan lähinnä Aurinkoa eli perihelissä, niin Maan etäisyys Marsiin on vain 55 miljoonaa km. Jos taas oppositiossa Mars on ellipsiradallaan kauimpana Auringosta eli abhelissä, niin välimatka Maasta on noin 99 miljoonaa km.

Vaikka lennot on suunniteltu juuri sen takia että matka on lyhyempi, te vaan väitätte kirjoittajaa tyhmäksi joka sen uskoo ja kirjoittaa tällä palstalla.

Toisin sanoen 17 vuoden välein maa ja mars on ainoastaan 55 miljoonan kilometrin päässä toisistaan.
Kun maa ja mars ohittavat "leveämmässä" ratojen kohdassa , välimatka on 99 miljoonaa kilometriä eli lähes kaksinkertainen matka.
Ohitatte myös täysin "pikkuasiana" tieteellisen tiedon, että mars oli vuonna 2003 lähempänä maata kuin 60 000 vuoteen.

Ja riita poikki kirjoitti:

Jospa on kyseessä havaitsemisen helppous tai vaikeus suomalaisssa olosuhteissa?

Mars näkyy horisontin yläpuolella kauimmin ja korkeimmalla silloin kun se on oppositiossa _talvella_, koska silloin aurinko on matalalla ja yö on pitkä.

Siis ehdotukseni on että Marsin deklinaatio vaikuttaa paljon sen havaitsemismahdollisuuksiin, varsinkin meikäläisillä korkeilla latitudeilla.

Eipä se meitä suomalaisia paljon ilahduta vaikka Marsin oppositio olisikin 'perihelinen', eli Mars olisi lähellä aurinkoa samalla kun se on lähellä maapalloa, jos se sattuu kesällä jolloin yöt ovat lyhyitä ja valoisia ja Marsin deklinaatio on eteläinen.

(Auringon deklinaatio on kesällä lähes maksimissaan ja Mars on oppositiossa suunnilleen päinvastaisella puolella ekliptikalla, eli sillä suunnalla (ja myös suunnilleen sillä korkeudella) missä aurinko on talvella)

Sitten on vielä se katala piirre että Mars lähestyy oppositiotaan luihusti aamun taivaalta käsin ja voi aamu-uniselta helposti jäädä silloin huomaamatta. Eli kirkastuva, oppositiota lähestyvä Mars näkyy aamutaivaalla. Illan taivaalle se ilmestyy vasta myöhemmin.

Ehkä se että olet kokenut Marsin 'isoksi' silloin kun se ei ole ollut oppositiossaan lähellä periheliä johtuu siitä että Marsin deklinaatio on ollut lähellä maksimia ja taivas on ollut pimeä, eli on ollut loppusyksy tai talvi.

Ehkä se että et ole kokenut Marsia niinkään 'isoksi' silloin kun se on ollut lähes perihelisessä oppostiossa voisi johtua siitä että Marsin deklinaatio on ollut melko pieni ja taivas ei ole ollut niinkään hämärä, eli silloin on ollut kesä, alkusyksy tai (loppu)kevät?

Tai sitten olet vain nukkunut pommiin niinä aamuina kun Mars on lähestynyt perihelistä oppositiotaan!

Aiemmin opettaja puhui toisiin galakseihin lentämisestä tajuamatta etäisyyksistä ja nopeuksista mitään ja nyt kinastelee lähiplaneetan etäisyyden vaihteluväleistä kun niitä riittävän sopivia lähtöhetkiä Marsiin on vähän väliä.

lentäminen kirjoitti:

Ne lähimmän etäisyyden vaihtelut ovat kuitenkin niin vähäisiä että ei merkitystä lennoille. Ei opettajalla käsitystä ollut valovuosistakaan tai paljon muustakaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000034211086

Edelleenkään se ei ole muuttunut miksikään, että opettajattaremme luuli Marsin olleen lähellä Maata vuonna 2003 ja aloittaneen sen jälkeen monivuotisen hitaan etääntymisen Maasta. Vaikka oikeasti etäisyys kasvaa ja vähenee jatkuvasti noin 26 kuukauden sykleissä.

Miksi opettajatar jatkat inttämistäsi ja miksi et yksinkertaisesti myöntäisi alkuperäistä tietämättömyyttäsi? Nyt oletettavasti tiedät asian paremmin, joka on pelkästään hyvä juttu. Muista oikaista todellinen tieto myös opetuslapsillesi.

Ganymedes II kirjoitti:

Miksi te haluatte kiistää asiantuntijoiden kirjoitukset. Minä ja minua tyhmäksi haukkuva olemme molemmat oikeassa ja selitämme saman asian eri puolia, jos tämä palsta on vain tyhjästä kinaajille ja tyhmiksi haukkuville, en halua enää keskustella. Etsin tiedepalstaa, en haukkumis- ja kinaamispalstoja. Alla ote asintuntijoiden kirjoituksista.

Miksi juuri vuonna 2003?
Kuva vasemmalla: Mars Express laukaistaan kun Maa ohittaa Marsin pitkästä aikaa lähimmillään vuoden 2003 perihelioppositiossa.
Kuva oikealla: Vuoden 2010 abheliopposition aikana Maa ohittaa Marsin paljon kauempaa.

Maan ja Marsin pienin etäisyys vaihtelee suuresti. Tähän vaikuttaa ratojen elliptisyys ja se, millä kohtaa ellipsiradoillaan ne toisensa ohittavat. Marsin rata on selvästi Maan rataa elliptisempi. Se kiertää Auringon 687 Maan päivässä kun taas Maan vuosi on 365 vuorokautta.

Nopeammin Auringon kiertävä Maa ohittaa Marsin 780 päivän välein. Tuon opposition aikana planeetat ja Aurinko ovat samalla linjalla ja Mars on Maasta katsottuna päinvastaisella suunnalla kuin Aurinko. Marsin opposition aikana on paras hetki havaita Marsin pintaa: planeetta on lähellä Maata ja sen valaistu puoli on kokonaan näkyvissä.

Jos oppositio tapahtuu Marsin ollessa radallaan lähinnä Aurinkoa eli perihelissä, niin Maan etäisyys Marsiin on vain 55 miljoonaa km. Jos taas oppositiossa Mars on ellipsiradallaan kauimpana Auringosta eli abhelissä, niin välimatka Maasta on noin 99 miljoonaa km.

Mars-luotaimen oppositiolaukaisu on mahdollista joka 26. kuukausi. Matka on kuitenkin selvästi lyhyempi ja vaatii vähemmän polttoainetta, jos laukaisu tehdään 17 vuoden välein toistuvan periheliopposition tietämillä.

Tällainen mahdollisuus toteutuu 2003. Elokuussa 2003 Mars ohittaa Maan lähempää kuin kertaakaa 17 vuoteen. Mars Express laukaistaan juuri ennen tätä ajankohtaaa kesäkuussa 2003. Luotain on siten matkalla lähiohituksen aikana ja saapuu Marsiin joulukuussa 2003 lennettyään mahdollisimman lyhyen radan.

"Miksi te haluatte kiistää asiantuntijoiden kirjoitukset."

En suinkaan ole halunnut kiistää asiantuntijoiden kirjoituksia.

Marsin etäisyyden vaihtelu maapalloon nähden sen eri oppositioissa kiistatta on merkittävä tekijä kun ajatellaan pelkästään Marsin kirkkautta. Jos asuisimme parikymmentä astetta (parituhatta km) etelämpänä (jossa asuu paljon enemmän tähtiharrastajia kuin täällä Suomessa) niin se olisi varmaankin ainoa tärkeä tekijä.

Asumme kuitenkin Suomessa. Keski-Suomessa ekliptika sijaitsee keskikesällä keskiyöllä hyvin lähellä horisonttia ja Pohjois-Suomessa paljolti horisontin alapuolella. Etelä-Suomessakin taivas on yöllä kesällä melkoisen valoisa.

Suomalaisissa olosuhteissa Marsin näkyvyyden kannalta on melko tärkeää mihin vuodenaikaan oppositio sijoittuu. Jos Marsin oppositio on keskikesällä, niin eipä Marsin näkyvyydessä ole silloin paljoa hurraamista. Asiaa ei paljon auta vaikka Mars olisikin samalla lähellä aurinkoa.

Meillä siis yksinkertaisesti Marsin deklinaatio, eli etäisyys taivaan ekvaattorista, selittää aika paljon Marsin havaitsemismahdollisuuksia opposition aikaan.

Edellä mielestäni kerroit että Marsin etäisyden vaihtelu auringosta eri oppositioissa ei riitä selittämään havaitsemiasi eroja Marsin havaitsemisen helppoudessa. Tämä siksi.

'Asiantuntijat' eivät ole väärässä mutta he eivät kerro koko totuutta. He ajattelevat vain sitä suurempaa yleisöä joka ei asu näin lähellä napaa kuin me suomalaiset. Jääkarhuille on turha ruveta selittämään palloastronomian perusteita ja 60 astetta päiväntasaajan pohjoispuolella ei varmaankaan ole mitään muuta ;-)

Suomessakin on asiantuntijoita, mutta heillä ei ole riittävästi 'munaa' poiketa yleisestä linjasta paikallisten tarpeiden vuoksi. Muistelenpa eräänkin entisen Ursan toiminnanjohtajan suomentamaa ulkomaista tähtitaivaasta tähtikartoin kertovaa kirjaa jossa kesäinen tähtitaivas näyttää todella komealta (lue: epärealistiselta) ...

Syvät meret ovat vielä "luotaamatta", uusia eliöitä löydetty. Myös viidakosta löytyi joku ihme ötäkkä joku kuukausi sitten, ja tuo lentokala, joka on kasvattanut ominaisuuksiaan liidellä yhä pitempään ilmassa, uusi ennätys tais olla 20 min Japanin merellä! Ne kehittyy, ja kohta se kävelee Maassa! Emme vain tiedosta kuinka eläimistö kehittyy rinnallamme, ehkä nopeammin kuin ihminen? Ainakin ulkoisilta ominaisuuksiltaan, ihminen älyllisesti.