Nykyisin näkee käytettävän sanaa yläkoulu, tämä tarkoittanee samaa asiaa kuin yläaste?
Ainakin vielä muutama vuosi sitten puhuttiin kyllä ihan yläasteesta. Milloin tämä yläkoulu -sana on hiipinyt käyttöön, ja onko niin että sitä joskus ennenmuinoin käytettiin myös?
Ainakin vielä muutama vuosi sitten puhuttiin kyllä ihan yläasteesta. Milloin tämä yläkoulu -sana on hiipinyt käyttöön, ja onko niin että sitä joskus ennenmuinoin käytettiin myös?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Asiasta keskusteltiin täälläkin joku aika sitten:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000035408188
>ja onko niin että sitä joskus
>ennenmuinoin käytettiin myös?
Olen jäänyt peruskoulusivistystä paitsi.
Eräälle tekopitäjäni kylälle rakennettiin pieni kansakoulu joskus 1920-luvulla. Isäni oli siinä oppilaana koulun ollessa uusi ja äitini toimi samassa laitoksessa opettajana paljon myöhemmin, sotien jälkeen.
Sainpa tuolla oppia minäkin. Koulussa oli kaksi opettajaa ja seitsemän luokkaa. Luokat 1–3 olivat yhdessä ja samassa luokkahuoneessa naisopettajan paimennettavina, luokat 4–7 toisessa luokassa miesopettajan valvovan silmän alla. Luokkia 1–3 kutsuttiin yleisesti alakouluksi ja luokkia 4–7 yläkouluksi. Molemmissa olen opintoja tullut harjoittaneeksi. Oppikouluun siirryin 4. luokan käytyäni.
Kansakouluni (tai sitä seurannut peruskoulun ala-aste) lienee lakkautettu joskus 1980-luvulla ja koulurakennuskin on purettu toistakymmentä vuotta sitten.
Minä taas olen aloittanut opintieni käymällä supistettua kansakoulua. Alaluokilla käytiin vain syyslukukauden alku ja kevätlukukauden loppu kuusipäiväistä kouluviikkoa. Muulloin alaluokkalaisilla oli vain yksi koulupäivä viikossa.
Harmikseni vain kylälle tuli kolmannen luokkani kuluessa uusi koulurakennus ja kaksiopettajainen kansakoulu, jolloin siirryimme normaaliin koulunkäynnin tahtiin. Tosin en ehtinyt tästä kauan kärsiä, sillä siirryin neljännen luokan jälkeen lähikaupungin lyseon lämpimään huomaan.
Kun isävainaa (1914–2000) kävi kansakoulunsa (sen saman opinahjon, jossa itsekin kävin koulua) 1920-luvulla, katsottiin jo neljän luokan riittävän päästötodistuksen myöntämiseen. Niillä eväillä äijä elämäntaipaleensa selvitti, eikä ihan huonosti sittenkään.
Koululleen hän toki osasi antaa arvoa. Hän käytti kansakoulustaan kunnioittavaa nimeä ”H:n akatemia” (H tässä = kylän nimi).
oli käytössä kuusivuotinen kansakoulu ja sen päälle parina talvena muutama viikko jatkokurssia.
Ensimäiset kaksi vuotta oltiin alakoulussa ja loppuaika yläkoulussa. Näin meilläpäin.