laphalaisthen kuikhankeitho-ohje:

Tosin hieman liian vetinen.
Tarvitaan myös kuitua, hiilihydraattia, proteiinia, hivenaineita, vitamiineja, ja makua ja suutuntumaa, ja nestettä.

Håkan Mickelssonsson kirjoitti:

Tosin hieman liian vetinen.
Tarvitaan myös kuitua, hiilihydraattia, proteiinia, hivenaineita, vitamiineja, ja makua ja suutuntumaa, ja nestettä.

Vetistä, ko aitua viinaa, met ryystmä sitä keittua alakuruokhain taphaan. Oikiaksi evhäksi nautimma porua josta oomma tehnet käristystä. Se se on hyyvvää kukkakeiton seurasa. Alle kulautethan reilu tömpsy keittua, sitte käristystä ja uuvellen keittua. Alakaa siinä kuule Aslakinkin jalaka vipathammaan, niin on makiaa lapin miehen kuikkakeitto.

Juontaa juurensa yleisestä köyhyydestä, mitä siellä on entisaikaan ollut. Perinneruot ovatkin sitten tyyliin, persraippaa, koparakeittoa ja lintuvelliä. Ei sellasista nykyihminen kovin kummosia gourmeekiksejä saa. Yleensä sitten ne paremmat sapuskat ovat niitä kaikille tuttuja, riekkoa, lohta ja poronfilettä. perusreseptit niille on äkkiä läpikäyty.
Sellasta se on pohjoisen sapuska. Kait nekin aikaa myöten kehittyy, pitäs vaan sinnekin saada ruokaravintoloita, vaan mistä niihin asiakkaat?

kunnon reseptejä kirjoitti:

Juontaa juurensa yleisestä köyhyydestä, mitä siellä on entisaikaan ollut. Perinneruot ovatkin sitten tyyliin, persraippaa, koparakeittoa ja lintuvelliä. Ei sellasista nykyihminen kovin kummosia gourmeekiksejä saa. Yleensä sitten ne paremmat sapuskat ovat niitä kaikille tuttuja, riekkoa, lohta ja poronfilettä. perusreseptit niille on äkkiä läpikäyty.
Sellasta se on pohjoisen sapuska. Kait nekin aikaa myöten kehittyy, pitäs vaan sinnekin saada ruokaravintoloita, vaan mistä niihin asiakkaat?

Lue lisää

Tapio Sointua, hän on uurastanut pitkän rupeaman lappalaisten ruokien parissa, jalostaen niitä nykypäivän vaatimuksia vasttaviksi. Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Jatka Tapsa samaan malliin, olet oikealla tiellä.

vanha kokki kirjoitti:

Tapio Sointua, hän on uurastanut pitkän rupeaman lappalaisten ruokien parissa, jalostaen niitä nykypäivän vaatimuksia vasttaviksi. Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Jatka Tapsa samaan malliin, olet oikealla tiellä.

Lue lisää

Tunnen kyllä Soinnun ja Stenrosin Lappi á la Carten ja hyviä ruokiahan siinä toki on - omintakeisia. Sointu on soveltanut niitä tietysti kovasti ravintolaoloihin ja fine diningin puolelle vaikka tietysti perimä jokamiehen keittiössä olisikin. Kaikki kunnia siitä hänelle - ja onhan sitä jo paljon ilman tätäkin tullut.

Mutta mitä ne ovat ne jokapäiväiset, perinteiset Lapin pöperöt - muuta kuin noita käryjä ja vellejä? Vaiko sitten juuri niitä?

Voihan Lapin keittiön salaisuus olla tietysti juuri tuossa köyhyydessäkin - miten saada sesongin vähistä raaka-aineista maittavaa muonaa perheelle?

Jotenkin kuitenkin tuntuu, että lappilainen keittiö on laajempi kuin arvaakaan ja useimmille suomalaiselle varsin tuntematon.

kunnon reseptejä kirjoitti:

Juontaa juurensa yleisestä köyhyydestä, mitä siellä on entisaikaan ollut. Perinneruot ovatkin sitten tyyliin, persraippaa, koparakeittoa ja lintuvelliä. Ei sellasista nykyihminen kovin kummosia gourmeekiksejä saa. Yleensä sitten ne paremmat sapuskat ovat niitä kaikille tuttuja, riekkoa, lohta ja poronfilettä. perusreseptit niille on äkkiä läpikäyty.
Sellasta se on pohjoisen sapuska. Kait nekin aikaa myöten kehittyy, pitäs vaan sinnekin saada ruokaravintoloita, vaan mistä niihin asiakkaat?

Lue lisää

Minusta vähän tuntuu siltä, että nyt kun venäläiset turistit ovat alkaneet virrata Lappiin, pitäisi paremman ruokailun arvostus olla nousussa. Hintatasokin on jo sopivan korkealla - enää puuttuu innostus ja halu näyttää.

Myöntää täytyy, että Levillä on jo ollut paikka paikoin pientä yrittämistäkin, mutta hyvän alun jälkeen on tahtonut aina taso lopahtaa vaikka rahastaminen onkin jatkunut ahkerana. Lieneekö syynä se, että touhu on sen verran sesonginomaista, että joka kausi täytyy rakentaa aina ikäänkuin alusta - keittiötä myöten.

vanha kokki kirjoitti:

Tapio Sointua, hän on uurastanut pitkän rupeaman lappalaisten ruokien parissa, jalostaen niitä nykypäivän vaatimuksia vasttaviksi. Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Jatka Tapsa samaan malliin, olet oikealla tiellä.

Lue lisää

Lapin pinta-ala on lähes puolet koko Suomesta. Ei siinä yksi opettaja vielä pysty tapoja muuttamaan. Auttaa toki osaltaan, mutta lintuvelli tasolta lähdettäessä matka on pitkä.

1kg luutonta poronlihaa etuosasta. 7dl vettä. 10 kuorittua perunaa. 2 sipulia. 5 porkkanaa. vähän pippuria ja timjamia.
Leikkaa liha 20g suikaleihin. kuori ja pese perunat ja sipuli, leikkaa ne viipaleiksi. Keitä lihaa vedessä kunnes se on melkein mureaa. kuori liemestä keittämisen aikana syntyvät epäpuhtaudet saadaksesi kirkkaan liemen. lisää perunut, sipuli ja porkkanat ja keitä varovasti kunnes kaikki on kypsiä. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Bidosin pitää olla kirkasta, vähän täyteläisempää siitä saa jos raastaa siihen perunaa viimeisen viiden minuutin aikana. Sitä voi myös päivittää desilitralla hapankermaa, koska myös timjami on päivitys alkuperäisestä saamelaisesta juhlaruoasta.
Bidosta on tarjottu sekä häissä että muissa suurissa kokoontumisissa etenkin Norjan saamelaisten parissa. Ilmentänee myös hyvin perinteisen ruokakultuurin niukkuutta niillä leveysasteilla.

namiskukkelis kirjoitti:

1kg luutonta poronlihaa etuosasta. 7dl vettä. 10 kuorittua perunaa. 2 sipulia. 5 porkkanaa. vähän pippuria ja timjamia.
Leikkaa liha 20g suikaleihin. kuori ja pese perunat ja sipuli, leikkaa ne viipaleiksi. Keitä lihaa vedessä kunnes se on melkein mureaa. kuori liemestä keittämisen aikana syntyvät epäpuhtaudet saadaksesi kirkkaan liemen. lisää perunut, sipuli ja porkkanat ja keitä varovasti kunnes kaikki on kypsiä. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Bidosin pitää olla kirkasta, vähän täyteläisempää siitä saa jos raastaa siihen perunaa viimeisen viiden minuutin aikana. Sitä voi myös päivittää desilitralla hapankermaa, koska myös timjami on päivitys alkuperäisestä saamelaisesta juhlaruoasta.
Bidosta on tarjottu sekä häissä että muissa suurissa kokoontumisissa etenkin Norjan saamelaisten parissa. Ilmentänee myös hyvin perinteisen ruokakultuurin niukkuutta niillä leveysasteilla.

Lue lisää

Kiitos reseptistä - Lapin lihasoppa. Kyllähän jokaisen perinteisen keittiön vahvuus on siinä, että ruoka tehdään siitä, mitä kullakin hetkellä on saatavilla. Ja jos jotain ei ole, niin sitä ei sitten tarvita.

Tärkein asiahan tässä on tuo poronliha. Jo se sinänsä tekee tästä juhlaruoan.

Onko hapankerma kuulunut perinteiseen lappilaiseen keittiöön?

crudo kirjoitti:

Kiitos reseptistä - Lapin lihasoppa. Kyllähän jokaisen perinteisen keittiön vahvuus on siinä, että ruoka tehdään siitä, mitä kullakin hetkellä on saatavilla. Ja jos jotain ei ole, niin sitä ei sitten tarvita.

Tärkein asiahan tässä on tuo poronliha. Jo se sinänsä tekee tästä juhlaruoan.

Onko hapankerma kuulunut perinteiseen lappilaiseen keittiöön?

Lue lisää

ei Saamelaiskulttuurissa ole perinteisesti hapankermalla juhlittu, vaikka se voisi jossain muodossa sopia paimentolaiskulttuuriin.
Noissa perinneruoissahan näkyy tämä alkujaan porojen mukana liikkuva elämä. Ei ollut keittiötä, eikä sen mukana kiinteää uunia, joten suurinosa ruoasta valmistettiin padassa. Siinä myös saatiin ruoka-aineista energia talteen paremmin kuin esim. hiiloksella grillatessa. Se tärkeä rasva ei mennyt hukkaan. Mutta kyllä herkkuja on löytynyt sieltäkin, hiiloksella grillatut poron putkiluut, jotka on sitten napautettu leulla halki. Kyllä luuydin maistuu siinä makialta meikäläiseenkin suuhun.

namiskukkelis kirjoitti:

ei Saamelaiskulttuurissa ole perinteisesti hapankermalla juhlittu, vaikka se voisi jossain muodossa sopia paimentolaiskulttuuriin.
Noissa perinneruoissahan näkyy tämä alkujaan porojen mukana liikkuva elämä. Ei ollut keittiötä, eikä sen mukana kiinteää uunia, joten suurinosa ruoasta valmistettiin padassa. Siinä myös saatiin ruoka-aineista energia talteen paremmin kuin esim. hiiloksella grillatessa. Se tärkeä rasva ei mennyt hukkaan. Mutta kyllä herkkuja on löytynyt sieltäkin, hiiloksella grillatut poron putkiluut, jotka on sitten napautettu leulla halki. Kyllä luuydin maistuu siinä makialta meikäläiseenkin suuhun.

Lue lisää

Olen syönyt noita koparoluita ja ydintä leivän päällä - hyvää oli!

Ajattelin tuota hapankermaa siksi kun todellakin monilla nomaadikansoilla on hapanmaitokulttuurinsa - on sitten kyseessä hevosenmaito, jakinmaito tai lampaanmaito...

Lieneekö poronmaitoa koskaan käytetty mihinkään muuhun kuin vasankasvatukseen?

crudo kirjoitti:

Olen syönyt noita koparoluita ja ydintä leivän päällä - hyvää oli!

Ajattelin tuota hapankermaa siksi kun todellakin monilla nomaadikansoilla on hapanmaitokulttuurinsa - on sitten kyseessä hevosenmaito, jakinmaito tai lampaanmaito...

Lieneekö poronmaitoa koskaan käytetty mihinkään muuhun kuin vasankasvatukseen?

Lue lisää

Yksi vaadin lypsää noin reilun kahvikupillisen maitoa vuorokaudessa. Kahvimaitona se on todella herkkua. Poron maidosta voidaan valmistaa myös juustoa, joka on menneinä aikoina ollut myös herkku kahvin joukosssa.
Nuo ydinluut ovat tosi suurta herkkua, mutta valitettavasti myös hirmuinen kolesterolipommi, varovaisuutta niiden nauttimisessa, ei siis "päivittäiseen" käyttöön.

vanha kokki kirjoitti:

Yksi vaadin lypsää noin reilun kahvikupillisen maitoa vuorokaudessa. Kahvimaitona se on todella herkkua. Poron maidosta voidaan valmistaa myös juustoa, joka on menneinä aikoina ollut myös herkku kahvin joukosssa.
Nuo ydinluut ovat tosi suurta herkkua, mutta valitettavasti myös hirmuinen kolesterolipommi, varovaisuutta niiden nauttimisessa, ei siis "päivittäiseen" käyttöön.

Lue lisää

määriä maitoa porosta sitten lähde. Selittäneekö osaltaan sen vähäistä käyttöä. Ainakin Inarin saamelaiset myös jäädyttivät maitoa vasan pötsiin talven varalle. Sitä sitten käytettiin lasten jäätelönä ja paremmissa kahvitteluissa kahvimaitona.