Näyttää palstoilla vilahtavan sana INOSITOLI joissain yhteyksissä. Siitä on ollut polemiikkiä tieteen puolella, olisiko se essentielli aine ja niiden joukossa mainittava. Nimittäin on niin, että sen rengasta ei pysty ihmiskeho syntetisoimaan. Siinä on yhtä monta hiiltä kuin tavallisessa verensokerissa, glukoosissa ( 6 hiiltä), mutta inositolissa ne ovat 6C-rengas (cyklitoli) ja jokaiseen hiileen voi asettua OH- ryhmä, joka on alkoholinen ryhmä. Se kuuluu siis polyalkoholien ryhmään.
Ravinnon INOSITOLI kilpailee soluihin pääsystä muitten sokerien kanssa ja sillä on oma inositolin kuljettajaproteiininsa. Yleensä ihmisellä ei ole mitään varsinaista inositolin puutetta, koska tavallinen perusruoka tarjoaa inositolin lähtöainetta aivan ammoisista ajoista kyllä kaikille tarpeeksi ( Inositoli heksafosfaattia eli FYTIINIÄ on viljassa, siemenissä, palkokasveissa, pähkinöissä, sesamissa, soijassa).
FYTIINI taas on sellainen inositoli, jossa jokaiseen OH- ryhmään on esteröitynyt fosfaattiryhmä.
Tämä IP6, Inositoli-6- fosfaatti, taas sitoo 2 arvoisia mineraaleja tiukasti ( Zn , Ca , Fe , Mg , Mn , Cd ym. niin hyödyllisiä kuin raskasmetallejakin se pystyy sitomaan). Jopa kolmiarvoistakin ferrirautaa se sitoo Fe .
Mahahapossa, hyvin happamassa, fytiini(IP6) jonisoituu siten, että kaikki mineraalit voivat siitä irrota ja suotuisissa oloissa mineraaleja saa imeytettyä erikseen.
Ravinnon FYTIINI alkaa pilkkoutua hiivassa olevien (hiivan) fytaasien avulla leivottaessa ja ruoassa itsessään olevien (kasviperäisten) entsyymien fytaasien avulla.
Tämä IP6 pilkkoutuu erikokoisiksi pienemmiksi polyfosfaateiksi IP5-, IP4-, IP3-, IP2- ja IP, monofosfaattilajeiksi. Monofosfaatin fosfaatti voi olla 6 eri hiilessä. Kehossa valiutuvat tietyt steroisomeerit ja entsyymit ovat steroospesifisiä.
Fytiini on nimittäin eräs ravintomme tärkein fosfaattilähde. Solun sisällä se on vahvin antioksidantti. Siinä on kaksitoista kohtaa, jotka voivat protonoitua ( antaa H ).
Kun inositoli (mI, myo-inositoli) pääsee aineenvaihdunnallisen solun sisään,"animaalisen" solun entsyymit alkavat muokata siitä erästä toista muotoa, PI, fosfatidyyli-inositolia ja solu rikastaa sen lipidiaineeksi PIP, PIP2, PIP3 ja asettaa solukalvoon. Se on erittäin tärkeä ihmisen energia-ainenvaihdunnassa aivojen puolellla, koska se osallistuu aivojen toiminnan säätelyyn varsinkin tahdonalaisessa hermostossa.
Kun aivojen solun pinnalla on näitä PIP2- motoisia inositolijohdannaisia, niistä signaalivälitysaineet voivat sysätä irti IP3 nimisen polyfosfaatin. Tämä on kaikkein tärkein solun sisäisen aktiivin kalsiumpitoisuuden (Ca ) säätelijä.
KALSIUM (Ca )taas on solun sisällä niin tiukasti säädelty, että pienikin verkkoliike kalsiumista käsin aiheuttaa solusta ulos jotain signaalivirtaa, tuotetta tai solun geenin säätelyä. Solun sisäinen kalsium aiheuttaa aina jotain tapahtumaa. Jos sen kalsiumin solunsisäisen pitoisuuden alentaminen signaalin jälkeen on hidastunut, seuaa hankalia toxisia tilanteita ja esim neurodegeneratiivisia tauteja.
Sitten kun solu käsittelee tätä IP3- muotoa ja koettaa säästää sitä takaisin PIP2 -muotoon, solun sisällä tavataan suuri joukko erilaista poly ja monofosfaattimuotoa ja niitä lisää fosforyloivia tai fosfaatteja irrottavia defosforyloivia entsyymeitä. Ainakin 35 erilaista muotoa inositolijohdannaisia on tässä liikeessä mukana. Tiede ei hallitse vielä tätä aluetta kovinkaan hyvin ja sitä kovasti tutkitaan.
INOSITOLI pääsee solusta ulos, jos se rikastuu IP6 (fytiini-) muotoon ja silloin se voi erittyä munuaisista ja viedä ylimääräistä fosfaattia pois ja samalla estää munuaiskivien mudostusta.
Mutta jostain syystä inositolia voi puhtaana polyalkoholina vuotaa pois solusta, ja tällöin voi tulla relatiivinen puute inositolista.
On todettu, että hyperglycemia on epäedullinen tälle inositoliaineenvaihdunnalle. Jos diabetes on epätasapainossa , diabeetikko menettää magnesiumiaan ja inositolejaan.
Tässä on apuna vain tarkempi verensokerin kontrolli ja olisi hyvä käyttää täysjyväruokaa, siemeniä ym, joissa on valmiita inositolifosfaattilähteitä.
INOSITOLIN ongelmaa tuskin voi ratkaista antamalla vain pelkkää polyoli inositolia suuret määrät. Jos se nyt ei pysy muutenkaan solussa, tuskin enempi määrä sitä sen paremmin pitää solussa.
Tietysti sitä näkee inositolia liikkeellä. Jos keho pystyy sitä tallentamaan tavalliseen tapaan, onhan sillä resurssia rikastua fosfatidyyli-inositoliksi (PI, PIP, PIP2, PIP3) kehossa ja täten muuttua PIP2 mutoon ja tuottaa tehokasta kalsiumenergiaa solujen sisältä käsin.
Esim. Red Bull sisältää inositolia. Jopa hai-kala
saa energiansa inositolisokerin avulla. Ja onhan sitä hailla energiaa.Inositolia voisi sanoa hai-sokeriksi, kun joka sokerilla on jokin triviaali nimensä.
Ihmisen energia parhaimmilllankin käyttää inositolia vain tiettyihin prestaatioihin, ei esim. lihasenergian luomiseen niinkään, vaan kognitioon, rauhastoimintoihin ja insuliinin tuottamiseen.
Lisään myöhemin tekstiä inositolifosfaattilähteistä.
En oikein suositelle aivan pelkkää suoraa inositolia niille, joilla glukoositasapainoa ei ole kunnossa, vaikka he juuri ovat inositolivajeesa.
Ravinnon INOSITOLI kilpailee soluihin pääsystä muitten sokerien kanssa ja sillä on oma inositolin kuljettajaproteiininsa. Yleensä ihmisellä ei ole mitään varsinaista inositolin puutetta, koska tavallinen perusruoka tarjoaa inositolin lähtöainetta aivan ammoisista ajoista kyllä kaikille tarpeeksi ( Inositoli heksafosfaattia eli FYTIINIÄ on viljassa, siemenissä, palkokasveissa, pähkinöissä, sesamissa, soijassa).
FYTIINI taas on sellainen inositoli, jossa jokaiseen OH- ryhmään on esteröitynyt fosfaattiryhmä.
Tämä IP6, Inositoli-6- fosfaatti, taas sitoo 2 arvoisia mineraaleja tiukasti ( Zn , Ca , Fe , Mg , Mn , Cd ym. niin hyödyllisiä kuin raskasmetallejakin se pystyy sitomaan). Jopa kolmiarvoistakin ferrirautaa se sitoo Fe .
Mahahapossa, hyvin happamassa, fytiini(IP6) jonisoituu siten, että kaikki mineraalit voivat siitä irrota ja suotuisissa oloissa mineraaleja saa imeytettyä erikseen.
Ravinnon FYTIINI alkaa pilkkoutua hiivassa olevien (hiivan) fytaasien avulla leivottaessa ja ruoassa itsessään olevien (kasviperäisten) entsyymien fytaasien avulla.
Tämä IP6 pilkkoutuu erikokoisiksi pienemmiksi polyfosfaateiksi IP5-, IP4-, IP3-, IP2- ja IP, monofosfaattilajeiksi. Monofosfaatin fosfaatti voi olla 6 eri hiilessä. Kehossa valiutuvat tietyt steroisomeerit ja entsyymit ovat steroospesifisiä.
Fytiini on nimittäin eräs ravintomme tärkein fosfaattilähde. Solun sisällä se on vahvin antioksidantti. Siinä on kaksitoista kohtaa, jotka voivat protonoitua ( antaa H ).
Kun inositoli (mI, myo-inositoli) pääsee aineenvaihdunnallisen solun sisään,"animaalisen" solun entsyymit alkavat muokata siitä erästä toista muotoa, PI, fosfatidyyli-inositolia ja solu rikastaa sen lipidiaineeksi PIP, PIP2, PIP3 ja asettaa solukalvoon. Se on erittäin tärkeä ihmisen energia-ainenvaihdunnassa aivojen puolellla, koska se osallistuu aivojen toiminnan säätelyyn varsinkin tahdonalaisessa hermostossa.
Kun aivojen solun pinnalla on näitä PIP2- motoisia inositolijohdannaisia, niistä signaalivälitysaineet voivat sysätä irti IP3 nimisen polyfosfaatin. Tämä on kaikkein tärkein solun sisäisen aktiivin kalsiumpitoisuuden (Ca ) säätelijä.
KALSIUM (Ca )taas on solun sisällä niin tiukasti säädelty, että pienikin verkkoliike kalsiumista käsin aiheuttaa solusta ulos jotain signaalivirtaa, tuotetta tai solun geenin säätelyä. Solun sisäinen kalsium aiheuttaa aina jotain tapahtumaa. Jos sen kalsiumin solunsisäisen pitoisuuden alentaminen signaalin jälkeen on hidastunut, seuaa hankalia toxisia tilanteita ja esim neurodegeneratiivisia tauteja.
Sitten kun solu käsittelee tätä IP3- muotoa ja koettaa säästää sitä takaisin PIP2 -muotoon, solun sisällä tavataan suuri joukko erilaista poly ja monofosfaattimuotoa ja niitä lisää fosforyloivia tai fosfaatteja irrottavia defosforyloivia entsyymeitä. Ainakin 35 erilaista muotoa inositolijohdannaisia on tässä liikeessä mukana. Tiede ei hallitse vielä tätä aluetta kovinkaan hyvin ja sitä kovasti tutkitaan.
INOSITOLI pääsee solusta ulos, jos se rikastuu IP6 (fytiini-) muotoon ja silloin se voi erittyä munuaisista ja viedä ylimääräistä fosfaattia pois ja samalla estää munuaiskivien mudostusta.
Mutta jostain syystä inositolia voi puhtaana polyalkoholina vuotaa pois solusta, ja tällöin voi tulla relatiivinen puute inositolista.
On todettu, että hyperglycemia on epäedullinen tälle inositoliaineenvaihdunnalle. Jos diabetes on epätasapainossa , diabeetikko menettää magnesiumiaan ja inositolejaan.
Tässä on apuna vain tarkempi verensokerin kontrolli ja olisi hyvä käyttää täysjyväruokaa, siemeniä ym, joissa on valmiita inositolifosfaattilähteitä.
INOSITOLIN ongelmaa tuskin voi ratkaista antamalla vain pelkkää polyoli inositolia suuret määrät. Jos se nyt ei pysy muutenkaan solussa, tuskin enempi määrä sitä sen paremmin pitää solussa.
Tietysti sitä näkee inositolia liikkeellä. Jos keho pystyy sitä tallentamaan tavalliseen tapaan, onhan sillä resurssia rikastua fosfatidyyli-inositoliksi (PI, PIP, PIP2, PIP3) kehossa ja täten muuttua PIP2 mutoon ja tuottaa tehokasta kalsiumenergiaa solujen sisältä käsin.
Esim. Red Bull sisältää inositolia. Jopa hai-kala
saa energiansa inositolisokerin avulla. Ja onhan sitä hailla energiaa.Inositolia voisi sanoa hai-sokeriksi, kun joka sokerilla on jokin triviaali nimensä.
Ihmisen energia parhaimmilllankin käyttää inositolia vain tiettyihin prestaatioihin, ei esim. lihasenergian luomiseen niinkään, vaan kognitioon, rauhastoimintoihin ja insuliinin tuottamiseen.
Lisään myöhemin tekstiä inositolifosfaattilähteistä.
En oikein suositelle aivan pelkkää suoraa inositolia niille, joilla glukoositasapainoa ei ole kunnossa, vaikka he juuri ovat inositolivajeesa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Spiller A. Gene Kirjasta FYTIINISTÄ
Fytiini ( PA) (Phytic Acid) ja syöpä
1.FYTIINI sitoo tärkkelystä, proteiineja, entsyymeitä ja mineraaleja kuten pro-oksidanttista rautaa.
FYTIINI osallistuu solun inositolifosfaattialtaaseen (IPx) ja signaalitransduktioon, solusignalointikaskadiin ja geeniekspressioon. FYTIINI omaa merkitystä syöpäriskin vähentäjänä korkeakuituisessa dieetissä ollessaan. Lisätutkimuksia tarvitaan endogeenin ( kasvimatriksissa olevan) FYTIININ ja exogeenisen (juomaveteen tai dieettiin puhtaana lisätyn) FYTIININ, osuuksien selvittelyssä.
2. Fytiinin mahdollisia toimintoja
FYTIINI on syövältä suojaava eri kudoksissa.
3. Fytiini interaktiossa proteiiniin ja tärkkelykseen - entsyymi-inhibitiota ja imeytymisen huononemaa.
FYTIINI voi sitoutua tärkeisiin proteiineihin ja entsyymeihin solun sisällä ja muuttaa sen kasvuluonnetta.
In vitro se estää seriini-treoniini proteiinifosfataaseja kuten useita ic-proteiineja. Vaikutus voi olla eri in vivo. Ruoansulatuskanavassa FYTIINI sitoo dietäärisiä proteiineja ja ruoansulatusentsyymejä KUTEN TRYPSIINIÄ estäen proteiinien sulatusta ja absorptiota. Se voi myös vähentää tärkkelyksen sulamista ja absorptiota liittymällä vetysilloilla tärkkelykseen, epäsuorasti sitoutumalla proteiineihin, joihin tärkkelys liittyy tai sitomalla amylaasia tai entsyymien kofaktoreita kuten Ca++.
Negatiivista korrelaatiota on havaittu FYTIININ saantitasolla vilja- ja palkolähteistä ja glykeemisellä indeksillä (GI), mikä johtunee tärkkelyksen alentuneesta absorptiosta fytiinivaikutuksesta.
FYTIININ poisto lisää ravinnon absorptiota ja glykemisyyttä.
FYTIININ vaikutuksesta tulee colon-alueelle enemmän BULK-ainetta ja fermentoituu enemmän SCFA (lyhyitä rasvahappoja) ja pH laskee. Näillä tekijöillä on colonia suojaava vaikutus. SCFA voihapon (C4:0) on havaittu useissa tutkimuksissa hidastavan kolorektaalin syövän solujen kasvuvauhtia vähentämällä DNA-synteesiä niissä, indusoimalla apoptoosia syöpäsoluissa ja suppressoimalla tuumorikasvua.
Jokainen hiilihydraatti, joka välttää imeytymisen ohuen suolen alueella, vähentää glukoosin imeytymistä ja samalla insuliinineritysvastetta. Vähempi insuliinieritys alentaa tuumorin kasvuvauhtia ( colon carsinogeneesin insuliinihypoteesi).
Proteiini-tärkkelys-FYTIINI -interaktio riippuu fytiinihapon (PA) kyvyistä reagoida muidenkin dieettikomponenttien kanssa. FYTIINI (PA) kelaa Ca++. Kalsiumia taas tarvitaan tärkkelyksen sulavuuteen ja imeytymiseen. Tällöin FYTIINI ei voi vaikuttaa inhibitorisesti tärkkelykseen. Tämän takia sanotaan ,että exogeenisesti lisätyn FYTIININ vaikutus voi olla eri kuin matriksissa olevan eri komponentteja jo valmiiksi sitoneen endogeenisen fytiinihapon vaikutus. (SIIS hyvä fytiinitoisuus voi "siivota" suolistosta pois haitallisia aineksia ja niiden mukana tietysti vähenee baktereimassaa).
4. Interaktio mineraaleihin. Antioksidatiivinen vaikutus.
Ihmiset, jotka käyttävät vain vähän kuitua, kehittävät runsaammin vaarallisia vapaita hydroksyyliradikaaleja (OH´). FYTIINI kelaa Fe, Ca, Zn muun muassa. Raudan katalyysi kolonissa aiheuttaa vapaita radikaaleja. Jos FYTIINI kelaa rautaa, niin tämä vaikutus olisi vähempi, FYTIINI ei salli raudan olla liukenevassa muodossa ja tekee sen täysin saavuttamattomaksi biologisesti. PA myös katalysoi Ferroraudan (Fe++) muuttumista ferriraudaksi (Fe+++) , jolloin se sitoutuu siihen tehokkaammin. FYTIINI estää myös täysin raudan katalysoiman lipidien peroksidaation ja ROS-tuoton in vitro. ( EDTA on vahvempi kelaattori kuitenkin).Vielä ei samaa ole vahvistettu in vivo.
5. Osallistuminen inositolifosfaattialtaaseen (IP(x))
FYTIINI on nopeasti (jollain tavalla) imeytynyt ja tavataamn soluissa lyhemmiksi inositolifosfaateiksi. Jos se pääsee soluun se voi konvertoitua muiksi polyfosfaateiksi IP-IP(5).
Jos FYTIINI asetetaan erytroleukemiasolujen joukkoon, näissä havaitaan 41 % nousu IP3 molekyylissä ja 26 % lasku IP2 molekyylissä, joten tapahtuu absorptiota ja konversiota samalla. Koeputkessa on osoitettu FYTIININ absorboituvan ja muuttuvan IP3-molekyyliksi.
Myo-inositolin (mI) läsnäollessa coloncarsinomaa estävä vaikutus potentoituu. Sama on havaittu metastaasien ja rintasyövän yhteydessä. FYTIINI + INOSITOLI yhdessä oli selvästi tehokkaampi kuin FYTIINI yksin tai INOSITOLI yksin.
FYTIINISTÄ tuleva inositoli osallistuu solun inositolifosfaattialtaaseen, osallistuu pienien IP-fosfaattien tuottoon ja moduloi signaalintransduktiomekanismia. Myoinositoli (mI) suojaa rintasyövältä ja keuhkosyövältä. Koska FYTIINI näyttää muuttuvan soluissa pienemmiksi polyfosfaateiksi (IPx), on mahdollista, että syöpää vastustava vaikutus tulee näistä pienemmistä fosfaateista tai itse myoinositolista (mI) käsin. Inositolifosfaattien (Ipx) täydet funktiot, sekundaarilähettitehtävät ja solunsisäinen tärkeys vaatii vielä edelleen selvittelyjä. Täten niin monien solunsisäisten tehtävien takia on kuviteltavissa olevaa, että FYTIINILLÄ (IP6) tapahtuva dietäärinen inositolifosfaattien (IPx) modulaatio voi omata toistaiseksi ratkaisemattoman osuuden colon carsinooman preventiossa tai inhibitiossa.
6. Muita mekanismeja
FYTIINI voi vähentää colonin solujen proliferaatiota. Tämä on osoitettu monin tutkimuksin. FYTIINI ilmeisesti vaikuttaa tuumorin kasvuun muuttamalla solun jakaantumisen tahtia FYTIINI voi myös lisätä colonin solujen apoptoosia ja solujen differentioitumisen astetta.(Tämä on osoitettu tutkimuksella , joissa on kolme osatekijää: (a) vehnäleseillä, joissa FYTIINI jo endogeenisti on 25 %, (b) exogeenisellä 1 %:lla FYTIINILLÄ: muuten defytinoidusta dieetistä ja (c) matalakuituisesta dieetistä). Sekä endogeeni että exogeeni FYTIINI ja vehnäkuitu vaikuttivat apoptoosia ja differentioitumista. Nämä ovat syöpäriskin protektiivisia varhaisia merkkiaineita samalla.
FYTIINI voi osallistua myös tuumorikasvuun vaikuttamalla PI-3K entsyymiin. Se entsyymi säätyy yleensä tuumoreissa suuripitoisemmaksi.
FYTIINI vaikuttaa estävän epidermaalisen kasvutekijän indusoimaa solutransformaatiota estämällä PI-3K entsyymiä ( fosfatidylinositoli-3-kinaasia). PI-3K entsyymi fosforyloi ja hydrolysoi lipidejä, jotka osallistuvat signaalinvälitykseen.
( Huom. 3 –kinaasi sinänsä ei ole mikään suora tie tehdä tavallisinta signaalinvälittäjää IP3, joka on I(1.4.5.)P3, kalsiumkanaviin vaikuttava !).
Tässä on hyödyksi tietää eri rasvaliukoisten fosfatidyylinositolien (PI-joukon) molekyylien samoin kuin vesiliukoisten inositolifosfaattien (IPx-joukon) sarja ja niitten keskeinen aineenvaihdunnallinen kartta, erilaiset kinaasit (PI-Ks) ja erilaiset fosfataasit, jotka asiaan liittyvät.)
FYTIININ syöttö vahvisti NK-solujen (NK= luonnollisia tappajasoluja, puolustussoluja) toimintaa karsinogeenille altistetussa koe-eläimessä. FYTIINI voi täten vaikuttaa immuunijärjestelmän kautta niitä edullisia vaikutuksiaan.
FYTIINI voi moduloida soluvastetta reseptoritasossa, Esim. FYTIINI kilpailee sitoutumisesta IGF-II reseptoriin, jota on ylisäätyneenä joissain tuumoreissa ja solulinjoissa. Jos IGF-II on ylisäätynyt, on riskia kolorektaalista tuumorista. Se merkitsee karsinogeneesin myöhäisvaiheissa, joten inhibitiolla fytiinin kautta on positiivista merkitystä.
FYTIINI voi sitoutua myös baasiseen bFGF reseptoriin ( Fibroblast growth factor R), blokeeraten sen sitoutumisdomaanin ja katkaisten täten sen signalointitien. FGF on pro-angiogeeninen.
7. Yhteenvetona
Tarvitaan lisätutkimuksia , jotta voidaan erottaa puhtaan FYTIININ ( veteen tai ruokaan lisätyn) ja ravintoaineeseen asettuneen FYTIININ osuudet sen edullisissa syöpäriskiä vähentävissä terveysvaikutuksissa,
(FYTIINI määriä joita on eri tutkimuksissa puhtaana käytetty:
Alle 1 % , 1-alle 2%, 2%, yli 2% juomavedessä tai dieetissä;
15 millimoolinen ; 40 mg painokiloa kohti)”
Päivitystä fytiinin monista vaikutuksista (Suomentanut leamarketta)
VOIKO RAVINNON FYTIINI VAIKUTTAA SOLUNSISÄISEEN FYTIINIIN? Eläinkokeeseen perustuvat tiedot. Kommentteja.
Espanjalaiset tiedemiehet ovat sitä mieltä, että kaikki dietäärinen fytiinilisä on merkitsevää kehon sisäisen fytiinifunktion suhteen. Sehän lopulta muitten hyvien tehtäviensä ohella estää munuaiskivienkin kehkeytymistä. Eräs munuaisklinikka näyttää olleen asialla tutkimassa tätä seikkaa.
LÄHDE: Grases F, Simonet BM, Prieto RM, March JG. Phytate levels in diverse rat tissues: influence of dietary phytate. Br J Nutr. 2001 Aug;86(2):225-31. Laboratory of Renal Lithiasis Research, University of Balearic Islands, Palma de Mallorca, Spain.
Tutkijat käyttivät työssään koe-eläimiä, joilla tosin tunnetusti on mitä parhain aineenvaihdunta ja sellaisiakin entsyymejä, jotka ihmisellä ovat surkastuneet pois ehkä vain käytön vähäisyyden takia feed back -omaisesti liikunnan surkastuttua ja sohvien yleistyttyä. Koe-eläimelle annettiin eri pitoisia fytaattiaterioita- nehän muuten ovat fytaatin suosijoita jo muutenkin, joten fytaatti on niille erittäin haluttu molekyyli ( Jyrsijät tunnetaan jyvien suosijoina; samoin linnut, joiden kulkutapa jo vaatii eräänlaista energian saannin jatkumoa). Sivumennen ajatus? Voikohan lintu olla diabeetikko? Ei kai.
Fytaattiaterioiden jälkeen (1) katsottiin fytaatin pitoisuudet eläinten eri kudoksissa.
Aivot: 5.89 x 10(-2)(SE 5.7 x 10(-3)) mg/g DM):korkein havaittu pitoisuus.
Kymmenen kertaa pienemmät pitoisuudet oli seuraavissa kudoksissa.
Munuaiset 1.96 x 10(-3) (SE 0.20 x 10(-3) mg/g DM.
Maksa 3.11 x 10(-3) (SE 0.24 x 10(-3) mg/g DM,
Luu 1.77 x 10(-3) (SE 0.17 x 10(-3)) mg/g DM.
Toisessa vaiheessa (2) koe-eläimien aterian fytaattipitoisuus laskettiin niin matalaan tasoon, että se ei ollut laboratiivisesti havaittavissa enää.
Mitä tapahtui?
Ylläolevissa elimissä ja kudoksissa laski fytiinipitoisuudet dramaattisesti tasoihin:
Aivoissa: (9.0 x 10(-4) mg/g DM.Lyhennys tarkoitanee dried matter, kuiva-ainetta.
Munuaisissa: (3.8 x 10(-5) mg/g DM.
Maksassa 1.4 x 10(-5) mg/g DM.
Luussa 0, ei havaittavissa enää.
Kolmannessa vaiheessa (3) lisättiin fytaattia Ins6P fytiinittömään ravintoon ja näiden kudosten fytiinipitoisuus nousi jälleen. Tämä osoitti selvästi, että elimissä ja kudoksissa oleva fytiini todellakin tulee ravinnosta eikä ole endogeenisen synteesin seurausta.
(Vain kasvit pystyvät fytiinin totaalisynteesiin). Ottaen huomioon, että IP6:lla saattaa olla joitain tärkeitä biologisia tehtäviä , sen saanti ravinnossa on silloin huomionarvoinen seikka ja ravintolähteet, joista sitä saa tulisi panna merkille. Toistaiseksi ei missään suosituksissa käsitellä fytiinin saantia sen oman tärkeyden kannalta.
” Consequently, considering that InsP6 could be involved in some important biological roles, the value of any diet on supplying this substance is noteworthy”.
Tässä muuten eras SIVUSELITYS: . Kun syödään fytiiniä syödään kuin ” eräs kulho”, johon voi asettaa esim hedelmiä 1-7. Hedelmä ( fosfaattiryhmä) kuvataan tässä esim.omenoilla. . Fytiini olisi ”kulho, jossa on 6 hedelmää.
(Insositolipyrofosfaatti IPP on ”kulho jossa on 7 hedelmää, reaktiivinen ja pilkkoutuu solun sisällä energiseksi IP3 signaalivälittäjäksi. siinä on 5- asemassa 2 fosfaattia).
Muut inositolifosfaatit ovat sitten ”kulhoja joissa on 1-5 hedelmää.”
”Pelkkä kulho on se inositoli, polyalkoholi, 6 hiilen syklitoli. Keho ei pysty tekemään sitä ”kulhoa”.
Kyse IP6 muodosta voi olla sekin, että mikä tahansa inositoli joka tulee kehoon, voi kehkeytyä, rikastua, IP6- muotoon jolloin se pääsee verenkiertoon ja munuaisiin olemaan ” edullinen munuaiskivien vastustaja”
”Kulho yksinään” ( inositoli) joutuu hyvin vaikeaan kamppailuun muiden sokerilaatujen kanssa ja saa suojaa fosfaateilta. Diabeetikoilla valahtaa näitä ”kulhoja” kehosta tavallista enemmän pois. Kun keho saa täysuojattua inositolia, fytiiniä, se on tavallaan taistoa aikaa vastaan. jos energiatila solun sisällä ei jaksaisi aina nostaa inositolipolyfosfaatteja IP6 ja IPP tasoihin takaisin, niin dietääri IP6-lisä tullee silloin avuksi. Tosin sellainen solu, joka ei ajallaan pysty nostamaan IP3- ja IP4 -tasosta IP6 tasoon tai IP7 IPP tasoon, on mielestäni epänormaali solu. Tuo täysfosfaattinen (IP6) vaihe kuuluu solun normaaliin oskillaatioon ATP-pitoisuuden kanssa, aallon toinen huippu ja Kalium-kanavien koko kirjon normaali toiminta on siinä kyseessä samalla, myös hyperpolarisaatiot, depolarisaatiovalmiudet, solun bioelektriset hienosäädöt sekä amplitudien vahvistukset.
Arvelen omasta puolestani, etä IP6- muodon määrät dieetissä pitäisi huomioida edes sen verran, että voisi täyttyä se vaje, mikä metabolisia oireyhtymiä sairastavilla progressiivisesti kasvaa, jos asiaan ei jossain vaiheessa oteta kantaa. Solunsisäisen IPx polyfosfaattien keskinäisen muuntumisen kartan presisointi eri taudeissa olisi myös avuksi. Onhan sitä tehtykin ja jatkuvasti tehdään. Kartta vain laajenee. Tiedetäänhän että IP4 vaiheessa on jokin blokki esim amyloidia kehittävissä taudeissa. Fosfaattien mahtava kidemuodostusominaisuus sitten saattaa kääntyä amyloidisymmetriaa ylläpitämään, mikä on epätoivottava alku, koska se tuskin loppuu. Fosfaatin (P) osuus lienee erittäin iso monissa taudeissa. Fytiini tuo fosfaattia, mutta myös vie pois.. Moni muukin tuo, mutta ei vie pois. Fosfaatin aineenvaihdutan ihmisessä on vaillinainen ja perustuu siihen että fytiinin saanti on luonnosaan runsasta kuten 5000 vuotta siteen.
LeaMarketta