Komeet on taas uudet CO2 lukemat. Ensivuonna menee jo 390ppm rikki. Ihan hyvin, kun miettii että jostain 300:sta aloitettiin.
Hyvä ihmiskunta, lisää vaan hiilimössöä ilmaan. Ollaan kohta yhdessä lisätty CO2:sta yhtä paljon kuin CO2 ero on jääkauden ja normaalikauden välillä!
ftp://ftp.cmdl.noaa.gov/ccg/co2/trends/co2_mm_mlo.txt
Hyvä ihmiskunta, lisää vaan hiilimössöä ilmaan. Ollaan kohta yhdessä lisätty CO2:sta yhtä paljon kuin CO2 ero on jääkauden ja normaalikauden välillä!
ftp://ftp.cmdl.noaa.gov/ccg/co2/trends/co2_mm_mlo.txt
Vastaukset 16
Vanhimmat
Esiteollisella ajalla se CO2 määrä taisi olla luokkaa 285ppm, eli siitä on tultu noin 100ppm, eli +35% ylöspäin. Eikä tässä vielä kaikki, tokihan meille Suomeenkin rakennetaan lisää hiilivoimaa, lentokenttien laajennuksia ja Ideaparkkeja, jotta lukemat saadaan mahdollisimman nopeasti yli 1000ppm arvon.
Eiköhän näillä eväillä saada nopeasti ja kustannustehokkaasti ylimääräinen elämä poistumaan planeetalta.
Hiilivoimaa lisää:
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=287247&search=uusia%20hiilivoimaloita
Lentokenttää lisää:
http://www.finavia.fi/finavia_tiedote?id=65916
Kauppakeskusta keskelle metsää lisää:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ideapark+tulossa+Vihdin+Nummelaan/1135234690766
Eikös tuosssa lue että uusilla hiilivoimaloilla korvataan poistuvia tekniikaltaan saatuttavampia laitoksia?
Oisiko parempi vaan jatkaa vanhoilla laitoksilla niin ei greenpeace pääsisi inisemään uusien hiilivoimalaitosten rakentamisesta?
Kyllähän siinä sanotaan kauniisti, että tässä korvataan poistuvia ja tekniikaltaan saastuttavampia laitoksia. Ja sanotaan siinä ekostellen sekin, että näissä uusissa voimaloissa voisi olla mahdollisuus lisätä hiilidioksidin talteenottojärjestelmä joskus tulevaisuudessa (jos sille talteenotetulle hiilidioksidille oikeasti saadaan joku sijoituspaikka ja myös kuljetusjärjestelmät toimimaan). Minusta hiilivoimalan hiilidioksidin talteenotto on toistaiseksi pelkkää tyhjää sanahelinää, uskon sitten kun näen oikeasti toiminnassa olevan ison laitoksen.
Pidetään vielä sekin sitten mielessä, että hiilidioksidin rinnalle tulee ikävämpiäkin kasvihuonekaasuja (isosti metaania) tuolta Siperian suurilta jäätyneiltä soilta ja mannerjalustan merenpohjasta kun lämpeneminen pääsee vauhtiin. Siksi tämä lämpenemisen alkusysäyksen antava hiilidioksidi pitää saada kuriin nopeasti. Sähkönkulutuksen kasvu ja sitä ruokkivan lisä(hiili)voiman rakentaminen on älytöntä. Lainaus jutusta:
"Tuotantojohtaja Jari Niemelän mukaan energiaintensiivisen teollisuuden jatkuminen Suomessa edellyttää myös hiilivoimaloita. Lisäksi sähkönkulutuksen kasvusta yhä suurempi osa on peräisin kotitalouksista, Niemelä toteaa."
Eli suomennettuna tässä sanotaan, että teollisuuden ja kotitalouksien sähkönkulutus kasvaa edelleen jatkuvasti.
Tämä ei voi jatkua. On suorastaan rikollista, että edelleen (tietäen päästöistä aiheutuvat ongelmat) saastutusta kasvatetaan, kun sitä olisi nyt jo reippaasti vähennettävä. Nykyisellä menolla se Siperian aikapommi napsahtaa silmille muutaman vuosikymmenen aikana, ja onhan niitä muitakin vastaavia huolia tuloillansa.
Nyt tässä on kai parin vuoden viileämpi jakso, josta oli juttua YLE:llä jo ennen vuoden vaihdetta. Tämä aika pitää käyttää toimimiseen, eikä vanhaan tapaan omien lyhytnäköisten "mullemulle"-etujen ajamiseen.
mitään, koska siirtyminen nimenomaa pois fossiilisista polttoaineista mm. kotitalouksien lämmityksessä siirtää kuormitusta sähkölle. Lisäys sillä puolella on kuitenkin vähäisempää kuin poistuminen fossiilisista, joten sen pitäisi edelleen vähentää CO2 emissioita.
Tulevaisuuden energiahuolto keskittyy yhä enemmän vahvaan sähköverkkoon ja kotitaloudet vähentävät paikallista saastutusta. Energian valmistaminen suurissa, tehokkaissa yksiköissä on nimittäin huomattavasti siistimpää kaikin puolin.
Elikkä sähkönkulutuksen kasvun taustalla on myös joukko positiivisia tekijöitä!
Suoransähkölämmityksen kulutusta voi vähentää helposti esimerkiksi ilmalämpöpumpulla. Maalämpöpumppu olisi vielä parempi hyötysuhteeltaan mutta hankalampi ja kalliimpi asentaa.
Mutta enemmistö suomalaisista taitaa lämmittää asuntonsa kaukolämmöllä, joten eniten lämmityksen sähkönkulutukseen vaikuttaa millä kaukolämpö on tuotettu.
Omakotitalojen öljylämmityksestä siiryttäessä lämpöpumppuihin toki sähkönkulutus kasvaa. Jos käytetään pellettejä tai muuta puupohjaista polttoainetta, niin luulisin että sähkönkulutus ei oleellisesti kasva verrattuna öljylämmitykseen.
Miksi ilman hiilidioksidiarvoja mitataan tulivuoren läheisyydessä? Saadaanko tällä aikaa parempia piikkejä, jotka nostavat sopivasti keskiarvoa, vai mikä viisaus tässä on?
CO2 pitoisuutta mitataan Havajilla (ja tosin myös lukuisissa muissakin paikoissa) siksi, että se (Havaji) on kaukana suurista asutuskeskittymistä, jotka voisivat häiritä huomaamattomasti mittauksia. Lisäksi Havaiji on paikka, jossa on pisimpään mitattu suurella tarkkuudella CO2 pitoisuuksia. Tässä uraauurtavana tekijänä on ollut ilmastotutkija Charles Keeling.
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_David_Keeling
Tulivuori aiheuttaa purkauksien aikana ohimeneviä piikkejä CO2 mittauksiin, mutta sillä ei ole merkitystä pitkäaikaisien CO2 mittausten tapauksessa.
NOAA:n nettisivulla kerrotaan CO2 mittauksista Mauna Loalla ja tulivuoren vaikutuksesta:
http://www.mlo.noaa.gov/programs/esrl/volcanicco2/volcanicco2.html
eli 0.0388 prosenttia. Vielä on varaa lisätä, sillä kasvit kasvavat parhaiten kun ilmassa on 2 % hiilidioksiidia.
"Vielä on varaa lisätä, sillä kasvit kasvavat parhaiten kun ilmassa on 2 % hiilidioksiidia."
Jo nyt esimerkiksi Espanjassa, Australiassa ja keskisessä Afrikassa ollaan oltu suurissa vaikeuksissa kuivuuden takia, vaikka CO2 pitoisuus on ilmassa noussut "vasta" +35%.
Sinä ehdotat, että hommaa ei kannata jättää tähän, vaan CO2 pitoisuutta tulisi nostaa noin 2000ppm:n arvoon, eli +700% päälle 285ppm lähtötason? Tämä voi olla sadankin vuoden kuluessa varsin realistinen arvo, jos vaikkapa tässä ihmisen toiminnan lisäksi sattuu jokunen isompi tulivuoren purkaus ja metsiä palaa laajalti kuivuuden seurauksena. Me olemme käyttäneet jo aika isosti planeetan ekosysteemien ns, negatiivisia takaisinkytkentöjä, jotka pyrkivät hidastamaan äkillisiä CO2 pitoisuuden nousuja. Tällainen (vaimentava = negatiivinen) takaisinkytkentä on esimerkiksi CO2:n sitoutuminen valtameriin. Tämän takaisinkytkennän heikentymisestä on jo tutkimustuloksia olemassa.
Jos tässä tilanteessa tulee nyt jostakin yllättäen ihmisen toiminnan lisäksi vieläkin enemmän CO2:sta ilmakehään, niin me olemme välittömästi ns. kusessa, koska "ensiapupakkaus" (negatiiviset takaisinkytkennät) on jo käytetty huvittelutarkoituksiin (lomalentelyt thaikkulaan sun muut CO2:n täyteiset elintasomukavuudet).
No, laboratoriossa voidaan tietysti todeta, että CO2 pitoisuuden kasvattaminen nopeuttaa kasvien kasvua ja lisää niiden elinvoimaisuutta. Viedään ajatusta kuitenkin hitusen eteenpäin ja kysytään, että mitä jos:
1. laboratorio ei kuvaisikaan tarkasti sitä, mikä on tulevaisuuden tilanne kokonaisuutena?
2. kasvien vahvistuminen aiheuttaisikin ongelmia?
1. Laboratoriossa on erinomaisen helppoa vain lisätä CO2:n pitoisuutta ja pitää kaikki muut elinympäristön olosuhteet täysin ennallaan, eli optimaalisena kasvun kannalta. Todellisuudessa (planeetalla) tämä ympäristön vakioiminen ei olekaan välttämättä aivan niin helppoa. CO2 kun on kasvihuonekaasu ja kasvihuonekaasu aiheuttaa lämpenemistä, joka aiheuttaa... Kyllä te tiedätte.
2. Kasvista tulee vahvempi, kun CO2 pitoisuus kasvaa. Onko se aina ja joka suhteessa absoluuttisen hyvä asia? Mitäs tapahtuu kasvinsyöjälle kun kasvi on vahvempi? Kasveillahan on erilaisia puolustusmekanismeja (myrkkyjä, kuoria, piikkejä ym.) kasvinsyöjiä vastaan. Jos kasvi on vahvempi, niin silloin myös puolustusmekanismit ovat vahvemmat, jolloin kasvinsyöjille voi tullakin äkkiä nälkä kun aiemmin syömäkelpoiset kasvit muuttuvat myrkyllisiksi tai muuten syömäkelvottomiksi.
Jos yhdistämme kohdat 1. ja 2., niin saamme yhdistelmäksi seuraavanalaisen todellisuuden: Planeetta on aiempaa lämpimämpi sekä kuivempi paikka ja CO2 pitoisuus on hyvin korkea. Kuivuus rajoittaa kasvien (eli eläinten, eli ihmisten) elintilaa aavikoitumisen kautta, koska kasvuun tarvitaan paitsi ravinteita niin myös kosteutta. Harvoilla sopivan kosteilla alueilla kasvillisuus kuitenkin kukoistaa, mutta sen koostumus on eläimille liian poikkeava. Ne eivät ehdi sopeutumaan evoluution kautta yhtäkkiseen (ruuan ja elinympäristön) muutokseen, vaan kuolevat. Käsissämme on siis joukkosukupuutto ja pienellä alueella runsaasti pahanmakuista ja piikikästä kasvimassaa. Kuulostaako tämä tilanne tavoittelemisen arvoiselta?
Minusta näitä asioita kannattaa miettiä hippasen laajemminkin kuin vain ns. laboratorioskaalassa. Tunnetusti teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Se täytyy pitää mielessä erityisesti niissä asioissa, joista riippuu koko planeetan tulevaisuus. ME teemme ratkaisevia päätöksiä juuri NYT.
"Jo nyt esimerkiksi Espanjassa, Australiassa ja keskisessä Afrikassa ollaan oltu suurissa vaikeuksissa kuivuuden takia, vaikka CO2 pitoisuus on ilmassa noussut "vasta" +35%."
Älä kirjoittele höpöjä. Näytä tutkimus, jonka mukaan hiilidioksidi aiheuttaisi ilman kuivumista.
"Planeetta on aiempaa lämpimämpi sekä kuivempi paikka ja CO2 pitoisuus on hyvin korkea. Kuivuus rajoittaa kasvien (eli eläinten, eli ihmisten) elintilaa aavikoitumisen kautta, koska kasvuun tarvitaan paitsi ravinteita niin myös kosteutta."
Ei pidä paikkaansa. Jos lämpö nousee niin haihtuminen meristä lisääntyy ja vesihöyryä on ilmassa enemmän ja jossain se vesi sataa alas. Mites luulet, lisääntyykö sademetsät? Historian lämpimällä kaudella maapallo oli paljon vihreämpi kuin nyt. Saharassakin oli kasvillisuutta huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä.
CO2:n kasvu aiheuttaa lämpotilan nousemista planeetalla. Tämä on tunnettu tosiasia (tietolähteeksi sopii vaikkapa Suomen Ilmatieteen laitos http://www.fmi.fi ).
Lämpötilan nouseminen puolestaan aiheuttaa kuivumista, sillä lämmin ilma voi sitoa selkeästi paljon enemmän vesihöyryä itseensä. Isommasta vesi(höyry)määrästä ilmassa jotkin höyrypäät säännöllisesti vetävät väärän johtopäätöksen, että tämän täytyy kasvattaa sateiden määrää kaikkialla. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä ilman lämmetessä myös kastepiste nousee reippaasti. Itseasiassa ilman lämpötilan noustessa +20°C:sta +30°C:een kastepiste nousee niin paljon, että ilman varastoima maksimi vesimäärä nousee arvosta (15g vettä)/(1kg ilmaa) arvoon 27g/1kg. Eli ilman sisältämä suurin mahdollinen vesimäärä lisääntyy 80%. Ilma on siis suhteellisesti kuivempaa lämpimänä, mikä lisää haihtumista. Suurempi haihtuminen puolestaan pitemmällä tähtäimellä = kuivuus. -ja tokihan se vesikin sitten joskus sataa pois (lue eteenpäin).
Wikissä on jotain perustietoa kastepisteestä ja ilman kosteudesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Specific_humidity
"Näytä tutkimus, jonka mukaan hiilidioksidi aiheuttaisi ilman kuivumista."
Voisin sanoa, että näytä itse osaavasi joitakin perusasioita aiheesta, josta puhut. Ja vielä on sanottava, että ILMAN kuivumisesta en puhunut sanaakaan. Laitetaan kuitenkin tutkimus, joka puhuu siitä mistä minäkin, eli kuivuuden lisääntymisestä:
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr.pdf
Tuossa raportissa esimerkiksi sivun 27 kuvassa ja ohessa olevassa tekstissä on kerrottu, että Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Turkissa (ja muualla eteläisessä Euroopassa), Yhdysvalloissa, Australiassa, pohjoisessa ja eteläisessä Afrikassa ja joillain alueilla Etelä-Amerikassa (mm. Amazonin alueella). Kuivuus tulee todennäköisesti lisääntymään jopa rajusti. Sen sijaan pohjoisessa, esim. Siperiassa, ja laajoilla alueilla Aasiassa (esim. Intia, Kiina, Pakistan, Burma) sekä itäisessä Afrikassa näyttäisi sateiden määrät lisääntyvän paljon. Raportissa varoitellaan kuivuuden lisäksi kaatosateiden aiheuttamista tulvista.
"Mites luulet, lisääntyykö sademetsät?"
Sademetsien lisääntymistä voi tietysti kirkassilmäisesti toivoa, mutta ihmettelen, että millä ihmeen keinolla ne metsät menestyvät jos luvassa on joko kuivuutta tai tulvia? Toinen tekee kasvun mahdottomaksi ja toinen huuhtoo ravinteikkaan maan pois. Lisäksi muutos on niin nopea, että mikään kasvusto/eläimistö (=ekosysteemi) ei ehdi tämän tahdissa vaihtamaan paikkaa.
"Historian lämpimällä kaudella maapallo oli paljon vihreämpi kuin nyt. Saharassakin oli kasvillisuutta huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä."
Itse asiassa "historia" on sitä aikaa, josta on olemassa ihmisen kirjoittamaa tietoa. Wikipedia määrittelee: "historia tieteenalana on ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuvaa ihmisten menneisyyden tutkimusta". Tällä perusteella "historiassa" ei ole ollut sellaista aikaa, jolloin Maa olisi ollut paljon rehevämpi kuin nyt (meni jo viisastelun puolelle, takaisin asiaan). On totta, että menneisyydessä planeettamme on ollut ajoittain paljonkin vehreämpi kuin nyt. Tämä tosiasia ei kuitenkaan missään nimessä automaattisesti todista sitä, että ihmisen ilmakehään dumppaama valtava hiilidioksidimäärä toisi meille jotenkin ihmeellisesti vanhojen aikojen vehreyden takaisin.
Se on vähän kuin heittäisi kalan merestä suola-astiaan ja toivoisi, että se viihtyy. Tykkäähän se meressä elelevä kala tietenkin suolaisesta ympäristöstä.
"2000ppm:n arvoon, eli +700% päälle 285ppm lähtötason? Tämä voi olla sadankin vuoden kuluessa varsin realistinen arvo"
Mauna Loan käyrästä voi päätellä että pitoisuuden kasvuvauti on noin 2 ppm/vuosi. Eli tuon mukaan menisi noin 800 vuotta päästä tuolle tasolle tai päästöjen tulisi siis kahdeksankertaistua nykyisestä?
Hiilidioksidipäästöt eivät esitettyjen käppyröiden mukaan suhteellisesti ole kasvaneet enää 70 luvun jälkeen (ainakaan kovin voimakkaasti) ja fossiilisten polttoaineideiden ehtyessä ei niiden kasvu ole enää luultavaakaan. Käsittääkseni ei maaperässä edes ole niin paljon fossiilisia polttoaineita että kaikki ne polttamalla tuohon 2000 lukemaan päästäisiin? Kun arvio niiden riittävyydestä nykyvauhdilla on n. 200 vuotta, parempi arvio lienee noin 800 ppm? Tämä siinä tapauksessa, ettei mitään korvaavia energiamuotoja pystytä kehittämään sinä aikana.
Hiilidioksidit kannattaa kerätä talteen ja muuttaa hiilihapoksi. Hiilihapolla voi tehdä erilaisia muoveja orgaanisista aineista!
Hiilidioksidi on veteen liuenneena sama kuin hiilihappo, eli helppoa hommaa: siitä vaan hiilidioksidia veteen. :)
Tiedä sitten, että mitä tuolla voi tehdä? Voitko selkiyttää, että millä tavalla saadaan tehtyä muoveja ja mistä lähtöäaineista?
Merethän happamoituvat nykyään juuri siksi, että ne imevät hiilidioksidia ilmasta. Tämä puolestaan aiheuttaa vaikeuksia kalkkikuorisille merielukoille kuten äyriäisille ja koralleille.
Näitä mittaustuloksia pidän arvoiltaan luotettavina. Vaikka tuossa yhdessä mittauspisteessä voisikin olla joku outo virhelähde, niin kun vastaava trendi on havaittu toisaallakin, niin systemaattiset virheet lienevät vähäisiä.
Hiilidioksidin määrä on siis melko tasaisesti kasvamassa ilmakehässä. Ihmeen vähäinen se pitoisuus silti on, kun ajattelee, että kasvien pitää "hengittää" sitä ravinnokseen, ja ihminen hengittää happea, jota on on satoja kertoja korkeampi pitoisuus. Ja yhteyttäjät ylläpitävät myös tuon happipitoisuuden ilmakehässä.
Väitetään, että joskus on sekä ilmakehän lämpötila että hiildioksidipitoisuudet olleet nykyistä korkeampia. Mitään karkaamista venusmaiseen ilmakehään ei ilmeisesti ole koskaan maapallolla tapahtunut. Hieman vaikea uskoa, että se tapahtuisi nyt sitten ensimmäistä kertaa pienemmillä arvoilla.
siinäpä on sossupossun dilemma, miten luottaa tieteeseen ja 6000 vuotta vanhaan palloon samnanaikaisesti?