Ympäristöongelmat ja saastuminen (myös ilmaston muutos) ovat seurausta ihmisten ajattelemattomuudesta.
Kun Maan pinnalta katsoen planeetta tuntuu äärettömän suurelta, niin tulee houkutus käyttää sitä niin kuin se olisi ääretön. Aivan kuin järviä, maata ja ilmaa riittäisi loputtomasti uusia likaantuneiden tilalle. "Talouskasvu" perustuu nykyisellään täysin tähän ajattelutapaan. Ajatellaan, että materiaalisen "hyvinvoinnin" kasvu on normaali olotila, johon täytyy pyrkiä piittaamatta planeetan äärellisyydestä. Puhdas luonto voidaan uhrata, koska sitä kuvitellaan löytyvän aina lisää. Loputtomasti.
Avaruudessa (matalalla Maan kiertoradalla) asustaa tällä hetkellä pieni etuoikeutettujen ihmisten joukko (juuri nyt Sergei Volkov, Oleg Kononenko ja Greg Chamitoff). Avaruudesta nähtynä planeetta on selkeästi hyvin äärellinen paikka. Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää planeetan ympäri kerran 90 minuutin aikana, eli 16 kertaa vuorokaudessa.
http://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition17/earth_day.html
Kaikki näkemäni astronautit ovat olleet (jollei ympäristöaktivisteja, niin ainakin) kiinnostuneita planeetan ympäristön tilasta. Esimerkiksi Avaruus 2003 -messuilla Helsingissä ESA:n astronautti Jean Clervoy innostui puhumaan hyvin runollisesti esimerkiksi siitä, miten jokainen puu on tärkeä kokonaisuuden kannalta, eikä niitä tulisi liian kevein perustein kaataa. Tämä saattaa kuulostaa sentimentaaliselta kakilta sellaisesta ihmisestä, joka ei ole omin silmin nähnyt ihmisen toiminan jälkiä avaruusaluksen ikkunasta. Kehoittaisin heitä tutustumaan planeettaan paremmin. Se ei ole ääretön.
Google Earth on hyvä työkalu tällaiseen tutustumiseen, tosin se näyttää vain Maan pinnan, eikä ilmakehän upeita pilvimuodostelmia.
Lopuksi hieno, ja ehkä ajatuksia herättävä, satelliitin ottama kuva Ranskan, Belgian, Hollannin ja Britannian yläpuolelta loppuvuodesta 2003. Kuvassa näkyy lentokoneiden aiheuttamia tiivistysvanoja taivaalla (ja ehkä myös voimaloiden ja laivaliikenteen savuvanoja?).
http://visibleearth.nasa.gov/view_rec.php?id=6143 => [3200 x 2400 JPEG (1.2MB)]
-tässä sää on varmaankin sattunut suotuisaksi tiivistysvanojen muodostumiselle, mutta tietysti sama määrä koneita lentää tuolla alueella joka päivä. Näkyi niiden vanoja tai ei.
Noin satasella näyttää nyt pääsevän Lontooseen ja takaisin lentäen, se taitaa näkyä jossakin. Vuonna 2003 lennot olivat muuten kalliimpia kuin nyt. Pitäisikö lentämistä suitsia jotenkin, tai edes laittaa vero lentopolttoaineelle? Vai olisiko se vaarallinen uhka talouskasvulle ja hyvinvoinnille?
Kun Maan pinnalta katsoen planeetta tuntuu äärettömän suurelta, niin tulee houkutus käyttää sitä niin kuin se olisi ääretön. Aivan kuin järviä, maata ja ilmaa riittäisi loputtomasti uusia likaantuneiden tilalle. "Talouskasvu" perustuu nykyisellään täysin tähän ajattelutapaan. Ajatellaan, että materiaalisen "hyvinvoinnin" kasvu on normaali olotila, johon täytyy pyrkiä piittaamatta planeetan äärellisyydestä. Puhdas luonto voidaan uhrata, koska sitä kuvitellaan löytyvän aina lisää. Loputtomasti.
Avaruudessa (matalalla Maan kiertoradalla) asustaa tällä hetkellä pieni etuoikeutettujen ihmisten joukko (juuri nyt Sergei Volkov, Oleg Kononenko ja Greg Chamitoff). Avaruudesta nähtynä planeetta on selkeästi hyvin äärellinen paikka. Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää planeetan ympäri kerran 90 minuutin aikana, eli 16 kertaa vuorokaudessa.
http://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition17/earth_day.html
Kaikki näkemäni astronautit ovat olleet (jollei ympäristöaktivisteja, niin ainakin) kiinnostuneita planeetan ympäristön tilasta. Esimerkiksi Avaruus 2003 -messuilla Helsingissä ESA:n astronautti Jean Clervoy innostui puhumaan hyvin runollisesti esimerkiksi siitä, miten jokainen puu on tärkeä kokonaisuuden kannalta, eikä niitä tulisi liian kevein perustein kaataa. Tämä saattaa kuulostaa sentimentaaliselta kakilta sellaisesta ihmisestä, joka ei ole omin silmin nähnyt ihmisen toiminan jälkiä avaruusaluksen ikkunasta. Kehoittaisin heitä tutustumaan planeettaan paremmin. Se ei ole ääretön.
Google Earth on hyvä työkalu tällaiseen tutustumiseen, tosin se näyttää vain Maan pinnan, eikä ilmakehän upeita pilvimuodostelmia.
Lopuksi hieno, ja ehkä ajatuksia herättävä, satelliitin ottama kuva Ranskan, Belgian, Hollannin ja Britannian yläpuolelta loppuvuodesta 2003. Kuvassa näkyy lentokoneiden aiheuttamia tiivistysvanoja taivaalla (ja ehkä myös voimaloiden ja laivaliikenteen savuvanoja?).
http://visibleearth.nasa.gov/view_rec.php?id=6143 => [3200 x 2400 JPEG (1.2MB)]
-tässä sää on varmaankin sattunut suotuisaksi tiivistysvanojen muodostumiselle, mutta tietysti sama määrä koneita lentää tuolla alueella joka päivä. Näkyi niiden vanoja tai ei.
Noin satasella näyttää nyt pääsevän Lontooseen ja takaisin lentäen, se taitaa näkyä jossakin. Vuonna 2003 lennot olivat muuten kalliimpia kuin nyt. Pitäisikö lentämistä suitsia jotenkin, tai edes laittaa vero lentopolttoaineelle? Vai olisiko se vaarallinen uhka talouskasvulle ja hyvinvoinnille?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihan riippumatta siitä uskooko ilmastonmuutoksen vai ei, lentämistä pitää suitsia. Matkustelun pitää olla varakkaiden herkkua, vähän niin kuin 70-luvulla. Nythän joka ainoalla ääliöllä on varaa laukata thaimaassa kaksi kertaa vuodessa. Monissa paikoissa ei viitsi enää juuri tämän juntti-invaasion takia käydä.
Myös kansanedustajat, MEP:it ja liikemiehet lentomatkustavat "työkseen" ja eräät aina kaukoitään asti. Hyi heitä!
EU ihmisiä. Ilmastokin voi paremmin, kun EU lopetetaan.
..herkkua. Vrt satu hassi. Retostaa lentämisillään.
Hei,
muutama vuosi sitten ollessani eräällä lentokentällä odottamassa jatkolentoa laskin huvikseni kaikki elämäni aikana siihen mennessä kertyneet lennot. Hämmästyin luvun suuruutta, olin nuori ja köyhä ja lentänyt kuitenkin melko vähän moneen muuhun verrattuna. Silti lentämiseni aiheuttama saastemäärä olisi moninkertainen verrattuna siihen, mitä elämäni aikana kykenisin tekemään ympäristön hyväksi. Sen jälkeen en ole halunnut enää lentää kevyin perustein.
Viimeksi olen lentänyt vuonna 2006, se liittyi työhön, mutta silti se harmitti, kun kyse oli kuitenkin Euroopan-lennosta, jotka ovat aika turhia.
En myöskään halua lentää lasteni kanssa. Se niitä toki harmittaa, mutta odotan, että kasvavat niin isoiksi että voidaan matkustaa junilla myös pidempiä matkoja.
Matkailulla on monia positiivisia vaikutuksia: vieraat kulttuurit tulevat tutummiksi, oma elinpiiri näyttäytyy uudessa valossa, loman ansiosta saa voimia arkeen yms.
Matkailulla on myös negatiivinen konnotaatio eskapismin eräänä muotona. Myös se, että matkailu monilla maailmankolkilla on aiheuttanut ekologisia/sosiaalisia (varsinkin seksiturismi) ongelmia, on valitettava asia. Matkat suuntautuvat useimmiten 'rikkaasta' 'köyhään' osaan maailmaa. Tämä herättää myös monia ajatuksia...
Joka tapauksessa, en lennä enää. Lomalla voi tehdä muutakin: omassa puutarhassa, lähimmillä rannoilla, uimahalleissa, kirjastoissa, puistoissa. Työmatkoja ei ole onneksi ulkomaille nyt tullut, jos tulisi, harkitsisin tarkkaan eri matkustusvaihtoehtoja.
Jo nyt polttoaineen hinnannousu lisää paineita nostaa lentojen hintaa. Tämä on mielestäni hyvä, vaikka ilmiöön liittyy lentoyhtiöiden teettämät kohtuuttomat työvuorot kulujen pitämiseksi entisenlaisina.
Työkseen lentävät työmatkalaiset voivat tällä hetkellä omantuntonsa mukaan maksaa 'subventiota' jollekin ympäristö-tms projektille, mutta mielestäni tilannetta tulisi muuttaa niin, että lentomatkan aiheuttava työnantaja/organisaatio tulisi velvoittaa jonkinlaisiin korvauksiin.
Ehdottomasti lentämistä tulisi rajoittaa vain välttämättömimpään - silloin kun on tärkeää liikkua hyvin nopeasti, tai hyvin kauas.
Mutta lentäminen on liiketoimintaa, jossa haetaan kasvua - jopa kestämättömästi. Tähän liiketoimintaan puuttuminen koetaan varmasti yhteiskunnassamme 'vääränä', 'markkinoiden vastaisena' yms. Silti siihen tulisi mielestäni ryhtyä säätelemällä lentämistä. En tiedä, mikä olisi tähän hyvä keino? Lentoyhtiökohtaiset lentokiintiöt? Polttoainekiintiöt? Yrityskiintiöt? Lentokenttäveron kaltaiset ilmastomaksut?
Talouskasvu on jokatapauksessa kääntymässä taantumaan. Voi myös olla, että raaka-ainepulan aiheuttama talouskriisi kärjistyy eri globaalien ryhmien välillä entisestään, ja edessämme on räjähdysherkällä planeetallamme jälleen uusi ja ennennäkemättömän raaka sota. Maapallomme, tämä kotimme, on hyvin väkivaltainen paikka, jossa useita sotia on käynnissä tälläkin hetkellä, ja jossa asearsenaalia on useamman planeetan tuhoamiseen.
Väkivallaton toiminta on siis hyvin tärkeää elämän suojelemisen takia. Ajattelen tätä hyvin laajasti, omien aggressioiden hallinnasta ja naapurien ystävällisestä tervehtimisestä alkaen, maailmanlaajuiseen oikeudenmukaisuuteen asti - myös lentämättömyys voi olla osa väkivallattomuutta.
Elintason lasku ja kilpailun vähentäminen, vähempään tyytyminen ja vähästä/paljosta vapaaehtoisesti jakaminen on mielestäni parempi ratkaisu kuin kynsin ja hampain mistä tahansa 'omaisuudesta' taisteleminen.
Hieman hippihenkisesti olen sitä mieltä, että kaikki mitä omistan, on hyvin hetkellisesti minulla lainassa. Ja että oikeastaan maat ja metsät omistavat minut, sillä ilman niitä ei minua olisi. Se mitä haluan jättää jälkeeni on immateriaalinen rakkaus, toisista välittäminen, rauha. Elämän rikkaus ei ole rahalla mitattavissa, tai lentomatkojen määrässä.
Olen todennut jo useammankin kerran eräässä hyvin tuntemassani yrityksessä ns. IT-ihmisten matkustelevan enemmän kuin kenenkään muiden - erilaisten IT-projektien vuoksi.
Voisin kuvitella nykyaikana voitavan kokouksia hoitaa videokonferenssien avullakin. IT-ammattilaisilla luulisi olevan hallussaan parhaimmat yhteydenpitovälineet, mutta eipä niitä paljon käytetä.
Nyt sen sijaan lentomatkustetaan ja kokoonnutaan saman pöydän ääreen pariksi tunniksi katselemaan projektipäällikön laatimaa PowerPoint-esitystä, jota olisi aivan yhtä hyvin voitu katsoa omassa työpaikassa. Muut kokousosallistujat eivät ole juuri kukaan valmistautuneet kokoukseen muuten kuin tilaamalla lentoliput ja hotellihuoneen. Siksi antikin jää vähäiseksi.
Vrt. avointen ohjelmistojen kehittäminen: kaikki yhteydenpito on netissä. Ei siinä paljon kerosiinia kulu. Tuloksetkin puhuvat puolestaan, esim. Linux ja siihen liittyvät lukemattomat ilmaissovellukset (GNU-lisenssi).
Tuo on totta. Aika (käsittämättömän) paljon ihmiset lentelevät ympäri maailmaa ihan mitättömien asioiden takia.
Tietenkin matkustelu on myös statusasia, eli tavallaan omaa tärkeyttä toimiston muihin rottiin verrattuna korostetaan olemalla kovasti kiireisen näköisiä ja matkustamalla ahkerasti.
Toisaalta matkustaminen lentäen on tolkuttoman halpaa. Esimerkiksi laivalla meno Saksaan on kalliimpaa kuin lentäminen. Tämähän johtuu vain siitä, että valtiot tukevat jatkuvasti lentoyhtiöitä pitämällä polttoaineen verottomana ja rahoittamalla lentoasemien ja niiden infrastruktuurin rakentamista todella avokätisesti. Lentämistähän pidetään jostakin syystä "nykyaikaisuuden" merkkinä ja siksi on tärkeää profiloitua "air port cityksi".
Nykyisin työpaikoilla on niin kova kiire, että työn tekeminen (tai siis jonkin järkevän tuloksen aikaansaaminen) jää monesti toisarvoiseksi. Siinä sitä sitten varaillaan täysin kritiikittä ja kovalla tohinalla lentoja joka suuntaan kun ne on niin halpojakin. Ja pomot tykkää kun alaiset on "aktiivisia" ja "liikenteessä". Tolkkua puuttuu työelämästä (varsinkin toimistojen puolelta) aika paljon. Tämä on "tehostamisen", eli jatkuvan juustohöyläpolitiikan tulos.
www.iti.fi sivulla sanotaan lentoliikenteen päästöjen kertoimeksi 8.
Sillä arvolla pitää kertoa hiilidioksidipäästö yläilmakehässä,
verrattuna maanpäälliseen.
Osaako vaikkapa Finnair käyttää kertolaskua hurskasteluissaan?
Toinen lukuarvo on säteilypakotteen kerroin, 170.
Jos poltan yhden nuotion, se lämmittää ympärillä.
Mutta sen vaikutus tulevana sadan vuoden aikana,
on kuin polttaisi 170 nuotiollista.
Monet ihmiset ajattelevat, että lentokoneen hukkalämpö, hyi.
Mutta 8 * 170 = 1360 kertainen haitta.
Minä en löytänyt http://www.iti.fi sivustoa ollenkaan, tuossa oli varmaan jokin näppivirhe?
Sinällään tuollainen päästökerroin on aika hyvä keino havainnollistaa korkealla ilmakehässä tapahtuvien päästöjen suurempaa haitallisuutta (vaikutusta).
"Osaako vaikkapa Finnair käyttää kertolaskua?"
-eipä taida osata kertolaskua markkinointi- ja ympäristömanagerit tässä asiassa, sehän voisi haitata busineksen kehitystä :)
Säteilypakotteen kerroin on kanssa mielenkiintoinen havainnollistus. Eli siinä ilmeisesti otetaan huomioon polttamisessa muodostuvan hiilidioksidin vaikutus kun se absorboi auringon valoa sen luokkaa sadan vuoden aikana, jonka se periaatteessa säilyy keskimäärin ilmakehässä nykyisin.
Oikein hyviä havainnollistuksia, sitten kun saisi tuon tietolähteen vielä esiin...