Putoajat.

Laskuvarjohyppääjät kiihtyvät pudotessaan noin 200km/h:ssa. Sukkulat matkustajineen kiertoradallaan ovat kuitenkin varsinaisessa vapaapudotuksessa. Millä vauhdilla esim. ISS-matkustajat putoavat maata kohti?
16930
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Noin kahdeksan (8) kertaisella kiväärinluodin nopeudella.

Äänestä

Eivät ISS:n matkustajat putoa maata kohden. Laskuvarjohyppääjä on vapaan pudotuksen tilassa. ISS:n matkustaja on painottomassa tilassa. Syynä on, että ISS:n matkustajalla on myös ISS:n radan suuntainen nopeus (ISS:n kiertonopeus). Koska ISS:n rata on maata kiertävä ympyrärata, sen keskipakovoima kumoaa maata kohden suuntautuvan putoamisen. Laskuvarjohyppääjä taas ei yleensä ole maata kiertävällä ympyräradalla.

Äänestä
  • Yleinen väärinkäsitys on, että laskuvarjohyppääjät ovat vapaassa pudotuksessa. Kitka estää vapaan pudotuksen. Muuten heidän nopeus kasvaisi maahan saakka. Kiertoradalla olevat sensijaan ovat vapaassa pudotuksessa kuitenkaan lähentymättä merkittävästi kappaletta jonka gravitaatiokenttä heihin eniten vaikuttaa.

    ----------------------------------------------------

    Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi. Juuri vapaa-pudotus aiheuttaa painottomuuden tunteen. Esimerkiksi noin 360 km:n korkeudessa kiertoradalla olevaan kansainväliseen avaruusasemaan vaikuttaa noin 90 % siitä painovoimasta mikä vaikuttaa maan pinnalla.

    Äänestä

  • BullBugler kirjoitti:

    Yleinen väärinkäsitys on, että laskuvarjohyppääjät ovat vapaassa pudotuksessa. Kitka estää vapaan pudotuksen. Muuten heidän nopeus kasvaisi maahan saakka. Kiertoradalla olevat sensijaan ovat vapaassa pudotuksessa kuitenkaan lähentymättä merkittävästi kappaletta jonka gravitaatiokenttä heihin eniten vaikuttaa.

    ----------------------------------------------------

    Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi. Juuri vapaa-pudotus aiheuttaa painottomuuden tunteen. Esimerkiksi noin 360 km:n korkeudessa kiertoradalla olevaan kansainväliseen avaruusasemaan vaikuttaa noin 90 % siitä painovoimasta mikä vaikuttaa maan pinnalla.

    Onko missään sitten oikeaa painottomuutta? Avaruushan on täynnä eri planeettojen gravitaatioita. Voiko avaruudessa olla paikallaan ja kokea painottomuutta?

    Äänestä

  • missä? kirjoitti:

    Onko missään sitten oikeaa painottomuutta? Avaruushan on täynnä eri planeettojen gravitaatioita. Voiko avaruudessa olla paikallaan ja kokea painottomuutta?

    Siis paikallaan minkä suhteen...?

    Äänestä

  • BullBugler kirjoitti:

    Yleinen väärinkäsitys on, että laskuvarjohyppääjät ovat vapaassa pudotuksessa. Kitka estää vapaan pudotuksen. Muuten heidän nopeus kasvaisi maahan saakka. Kiertoradalla olevat sensijaan ovat vapaassa pudotuksessa kuitenkaan lähentymättä merkittävästi kappaletta jonka gravitaatiokenttä heihin eniten vaikuttaa.

    ----------------------------------------------------

    Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi. Juuri vapaa-pudotus aiheuttaa painottomuuden tunteen. Esimerkiksi noin 360 km:n korkeudessa kiertoradalla olevaan kansainväliseen avaruusasemaan vaikuttaa noin 90 % siitä painovoimasta mikä vaikuttaa maan pinnalla.

    http://hypertextbook.com/facts/JianHuang.shtml

    Kun laskuvarjohyppääjä ei putoa laskuvarjo avattuna, kutsutaan pudotusta "vapaaksi pudotukseksi" ja sen äärinopeus on n. 200 km/h. Joten älä nyt selitä mitään omiasi, koska terminologia on tuo mikä se on.

    Joten HÖPÖ HÖPÖ TAAS ITTELES!

    Äänestä

  • Paikallaan kirjoitti:

    Siis paikallaan minkä suhteen...?

    Jos avaruudessa ei voi olla paikallaan niin kuinka sitten voidaan ilmaista millä nopeudella kuljetaan ja pitääkö sanoa minkä suhteen?

    Äänestä

  • leijuminen kirjoitti:

    Jos avaruudessa ei voi olla paikallaan niin kuinka sitten voidaan ilmaista millä nopeudella kuljetaan ja pitääkö sanoa minkä suhteen?

    Liikkeen ilmaiseminen ja havaitseminen vaatii aina jonkin kiintopisteen liikkeen suhteen. Lisäksi avaruuden valtavissa mittasuhteissa suuretkin nopeudet voivat tuntua olemattomilta. Esimerkiksi sinä kierrät maata sen pinnan mukana noin 400 m/s. Ja aurinkoa maan mukana noin 30 km/s. Ja linnunradan keskustaa noin 500 km/s. Ja ehkä paikallisen galaksijoukon keskustaa noin 10000 km/s. Tai toinen vaihtoehto on se, että sinä pysyt paikallasi ja kaikki muu kiertää sinua. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään absoluuttista kiintopistettä, jonka suhteen kaikki liikkuvat. Paitsi jos sinä päätät tehdä itsestäsi sen kiintopisteen.

    Äänestä

  • Vastaaja... kirjoitti:

    Liikkeen ilmaiseminen ja havaitseminen vaatii aina jonkin kiintopisteen liikkeen suhteen. Lisäksi avaruuden valtavissa mittasuhteissa suuretkin nopeudet voivat tuntua olemattomilta. Esimerkiksi sinä kierrät maata sen pinnan mukana noin 400 m/s. Ja aurinkoa maan mukana noin 30 km/s. Ja linnunradan keskustaa noin 500 km/s. Ja ehkä paikallisen galaksijoukon keskustaa noin 10000 km/s. Tai toinen vaihtoehto on se, että sinä pysyt paikallasi ja kaikki muu kiertää sinua. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään absoluuttista kiintopistettä, jonka suhteen kaikki liikkuvat. Paitsi jos sinä päätät tehdä itsestäsi sen kiintopisteen.

    Kuinka sitten valon nopeudelle voidaan ilmoittaa lukema jos kaikki liikkuu vain suhteessa toisiin?

    Äänestä

  • BullBugler kirjoitti:

    Yleinen väärinkäsitys on, että laskuvarjohyppääjät ovat vapaassa pudotuksessa. Kitka estää vapaan pudotuksen. Muuten heidän nopeus kasvaisi maahan saakka. Kiertoradalla olevat sensijaan ovat vapaassa pudotuksessa kuitenkaan lähentymättä merkittävästi kappaletta jonka gravitaatiokenttä heihin eniten vaikuttaa.

    ----------------------------------------------------

    Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi. Juuri vapaa-pudotus aiheuttaa painottomuuden tunteen. Esimerkiksi noin 360 km:n korkeudessa kiertoradalla olevaan kansainväliseen avaruusasemaan vaikuttaa noin 90 % siitä painovoimasta mikä vaikuttaa maan pinnalla.

    "... Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi..."


    Mitäs höpötystä tuo on. Miten gravitaatiovoimat lisäävät kiertävän kappaleen nopeutta? Minulla on ollut se käsitys, että avaruusalusten nopeutta täytyy lisätä rakettien avulla. Ja jos nopeus ei ole tarpeeksi suuri, avaruusalus tippuu takaisin maan pinnalle. Se ei siis kaikilla nopeuksilla tipu maapallon ohi vaan nopeuden täytyy olla tiettyä rajanopeutta suurempi ennenkuin avaruusalus pysyy radallaan.
    Nopeus riippuu radan korkeudesta eli säteestä.

    Ja ympäräradalla täytyy radan sentripetaalivoiman (ei nyt käytetä nimitystä keskipakovoima, koska se on kuulemma vanhanaikaista)täytyy kumota gravitaatiovoima. Muuten avaruusalus tippuisi takaisin maanpinnalle.

    Äänestä

  • BullBugler kirjoitti:

    Yleinen väärinkäsitys on, että laskuvarjohyppääjät ovat vapaassa pudotuksessa. Kitka estää vapaan pudotuksen. Muuten heidän nopeus kasvaisi maahan saakka. Kiertoradalla olevat sensijaan ovat vapaassa pudotuksessa kuitenkaan lähentymättä merkittävästi kappaletta jonka gravitaatiokenttä heihin eniten vaikuttaa.

    ----------------------------------------------------

    Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi. Juuri vapaa-pudotus aiheuttaa painottomuuden tunteen. Esimerkiksi noin 360 km:n korkeudessa kiertoradalla olevaan kansainväliseen avaruusasemaan vaikuttaa noin 90 % siitä painovoimasta mikä vaikuttaa maan pinnalla.

    "..Esimerkiksi noin 360 km:n korkeudessa kiertoradalla olevaan kansainväliseen avaruusasemaan vaikuttaa noin 90 % siitä painovoimasta mikä vaikuttaa maan pinnalla."

    Otetaan tähän lainaus Wikipediasta:

    Vapaassa pudotusliikkeessä ympyräradalla keskipako- ja keskuskappaleen vetovoima kumoavat toisensa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Geostationaarinen_rata

    Äänestä

  • voimat kirjoitti:

    "... Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi..."


    Mitäs höpötystä tuo on. Miten gravitaatiovoimat lisäävät kiertävän kappaleen nopeutta? Minulla on ollut se käsitys, että avaruusalusten nopeutta täytyy lisätä rakettien avulla. Ja jos nopeus ei ole tarpeeksi suuri, avaruusalus tippuu takaisin maan pinnalle. Se ei siis kaikilla nopeuksilla tipu maapallon ohi vaan nopeuden täytyy olla tiettyä rajanopeutta suurempi ennenkuin avaruusalus pysyy radallaan.
    Nopeus riippuu radan korkeudesta eli säteestä.

    Ja ympäräradalla täytyy radan sentripetaalivoiman (ei nyt käytetä nimitystä keskipakovoima, koska se on kuulemma vanhanaikaista)täytyy kumota gravitaatiovoima. Muuten avaruusalus tippuisi takaisin maanpinnalle.

    Tuossa siis tarkoitetaan sitä, että kappaletta kiihdytettän sitä nopeampaan voimaan esim. raketeilla, mitä lähempänä kappale on kiertämäänsä kappaletta. Eli gravitaatiovoimien takia kappaleen täytyy liikkua sitä noepammin mitä lähempänä kappaletta on.

    Äänestä

  • mutta tota kirjoitti:

    Kuinka sitten valon nopeudelle voidaan ilmoittaa lukema jos kaikki liikkuu vain suhteessa toisiin?

    poikkeus, jonka ympärille koko suhteellisuusteoria
    rakentuu.
    Valon nopeus tyhjiössä on AINA SAMA riippumatta
    havaitsijan liikenopeudesta.
    Juttu, jonka ymmärtäminen riittää aateluuteen,
    mutta näin se on.

    Äänestä

  • voimat kirjoitti:

    "... Gravitaatiovoimien takia kappale kulkee sitä suuremmalla nopeudella mitä lähempänä se on kiertämäänsä kappaletta. Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi..."


    Mitäs höpötystä tuo on. Miten gravitaatiovoimat lisäävät kiertävän kappaleen nopeutta? Minulla on ollut se käsitys, että avaruusalusten nopeutta täytyy lisätä rakettien avulla. Ja jos nopeus ei ole tarpeeksi suuri, avaruusalus tippuu takaisin maan pinnalle. Se ei siis kaikilla nopeuksilla tipu maapallon ohi vaan nopeuden täytyy olla tiettyä rajanopeutta suurempi ennenkuin avaruusalus pysyy radallaan.
    Nopeus riippuu radan korkeudesta eli säteestä.

    Ja ympäräradalla täytyy radan sentripetaalivoiman (ei nyt käytetä nimitystä keskipakovoima, koska se on kuulemma vanhanaikaista)täytyy kumota gravitaatiovoima. Muuten avaruusalus tippuisi takaisin maanpinnalle.

    olisi
    "Periaatteessa kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseensa nopeutensa vuoksi..."

    ...kiertoradalla oleva kappale on koko ajan vapaassa pudotuksessa, mutta ei koskaan osu emokappaleeseen koska sivusuuntainen nopeus
    tekee sen että emokappale menee koko ajan "alta
    pois" ja liikeestä tulee ympyrärata ...

    Äänestä

  • mutta tota kirjoitti:

    Kuinka sitten valon nopeudelle voidaan ilmoittaa lukema jos kaikki liikkuu vain suhteessa toisiin?

    Valon nopeushan ilmoitetaan suhteessa havaitsijaan.

    Äänestä

ISS kiertää maata noin nopeudella 27700 km/h. Samoin avaruussukkula ollessaan sen kanssa samalla kiertoradalla. Kun sukkula aloittaa laskeutumisen takaisin maahan, kiihtyy sen nopeus vielä hieman isommaksi ennen sen saapumista ilmakehään, jolloin sen nopeus alkaa hidastua ilmanvastuksen vaikutuksesta.

Laskuvarjohyppääjä tai mikä tahansa vastaava kappale kiihtyy vapaassa pudotuksessa alailmakehässä korkeintaan noin nopeuteen 200 km/h johtuen ilmanvastuksesta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Carcasso kirjoitti:

Laskuvarjohyppääjät kiihtyvät pudotessaan noin 200km/h:ssa. Sukkulat matkustajineen kiertoradallaan ovat kuitenkin varsinaisessa vapaapudotuksessa. Millä vauhdilla esim. ISS-matkustajat putoavat maata kohti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu