Kirjoitin pienen esseen Etelän Kuningattaresta eli Saban Kuningattaresta. Osaako joku kertoa, oliko kyse tosiaan Egyptin ainoasta naisfaraosta ja onko tuolta Meroemin kaupungista Libyan puolelta löytynyt pyramideja myös?
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Saban_kuningatar-Queen_of_the_South.htm
Pauli Ojala
biokemisti, drop-out
MSci-Master of Sciing
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Saban_kuningatar-Queen_of_the_South.htm
Pauli Ojala
biokemisti, drop-out
MSci-Master of Sciing
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ensiksi, Egyptin ainoa naisfaarao oli hatsepsut.
Toiseksi, Meroe oli faaraoiden ajan Kushin maassa, nykyisessä Sudanissa. Sen tunnettu naishallitsija oli Candace Aleksanteri Suruen aikana.
Kolmanneksi, Saaban kuningatar on taruhahmo, mutta hänet on sijoitettu milloin Etiopiaan (poika Menelik olisi sen mukaan Etiopian ensimmäinen keisari) tai nykyiseen Jemeniin.
Neljänneksi, KVG.
Kiitos korjauksista.
Sanoin kyllä ainoan naisfaaraon olleen Hatsepsut. Kiitos varmistuksesta.
"Toiseksi, Meroe oli faaraoiden ajan Kushin maassa, nykyisessä Sudanissa. Sen tunnettu naishallitsija oli Candace Aleksanteri Suruen aikana." Taisin mainita tuon Kuusin ja Meroeminkin. Candace on siis elänyt paljon myöhemmin. Meinaatko, ettei tuo liki 800 vuotta varhaisempana aikana egyptin valta ulottunut niin pitkälle Etelään? Eikö juuri sen painottaminen, että hallintapaikka oli "Etelässä" viittaa siihen, että siinä oli jotakin epätavallista?
"Kolmanneksi, Saaban kuningatar on taruhahmo, mutta hänet on sijoitettu milloin Etiopiaan (poika Menelik olisi sen mukaan Etiopian ensimmäinen keisari) tai nykyiseen Jemeniin."
Niin. Historiassa on se vaikea puoli, että toisin kuin luonnontieteellisiä eksperimenttejä, historiaa ei voi toistaa.
mitä mieltä olet näistä kuvista, luolamaalauksista ja mosaiikeista dokumentteina:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Dinoglyfs.htm
kirjalliset lähteet antiikista:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Dinosauruslegendat.htm
Pauli Ojala
biokemisti, antiikkitieton keräilijä
Kleopatra oli egyptin viimeinen Faarao. Ja heitä saman nimisiä oli 7 joten Luulisin lkeopatra 7 olisi ollut viimeinen.
Kouluajoista on kyllä 60v
Hepreassa sanana ”etelä” käytetään Raamatussa usein sanaa ”oikea(puoli)”. Ts., kun seistiin kasvot itään (josta aurinko nousi, ja johon suuntaan myös Jerusalemin temppeli suuntautui) oli etelä henkilön oikealla puolella. Heprean sana ”oikea(puoli)” on taas jamin, joka perustuu samaan sanajuureen j-m-n kuin maan nimi Jemen, joka on Palestiinasta itäänpäin seistessä henkilön oikealla puolella, siis etelässä.
Jemenissä tiedetään ainakin varmuudella olleen Saba-niminen valtakunta jonka ajalta on säilynyt myös piirtokirjoituksia. Tutkijat ovatkin keskittyneet mm. ko. alueelle Saban kuningattaren tarinan selvittämiseksi.
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=115&vl=2005
Raamatun kertomus Saban kuningattaresta on myöhäinen, 500-luvulta, eli pakkosiirtolaisuuden ajalta jolloin alennustilassa tuolloin eläneen kansan mennyttä historiaa nostalgisoitiin ym. Myöhemmissä juutalaisten ja muiden lähi-idän kansojen teksteissä oli yleistä, että kansan historiaa yhdistettiin ainakin kirjoitusajankohtana tunnettuihin maailmanhistorian merkkihenkilöihin, esim. säilyneet kertomukset Aleksanteri Suuren erityisestä suhteesta juutalaisiin tai samarialaisiin tai muihin alueen kansoihin. Vastaavaa ”tekaistua” loisteliasta historiaa on voinut hyvinkin tapahtua Raamatun Saban kuningatar ja Salomo -tarinan kohdalla eikä ko. kuningattaren (mistä sitten lieneekin ollut kotoisin) ole tarvinnut olla edes Salomon aikalainen.
Immanuel Velikovskysta, johon viittaat aloitusviestisi linkin kirjoituksessasi ja jolta tuo Saban kuningatar = Egyptin faarao Hatsepsut -samaistuskin on peräisin (ja jonka kirjoja olen itsekin joskus lukenut), esim.:
http://en.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Velikovsky
Unohdin Kleopatran. Ne aikaisemmat Kleopatrat olivat Ptolemaiosten vaimoja, tämä Rooman ajan julisti itsensä faaraoksi. Heitä oli siis kaksi, Hatsepsut ja Kleopatra.
Tosin on sitten makuasia verrataanko Hatsepsutia ja Kleopatraa keskenään, toinen oli egyptiläinen ja toinen makedonialaista sukujuurta. Vaan toki jos Ptolemaiokset lasketaan dynastioihin niin silloin Kleopatra pitää laskea mukaan.
Hyvä tarkennus noista muinaisen Egyptin viimeisistä vaiheista.
Egyptin viimeisten vaiheiden kleapatroista taas Wikipedia kertoo, että Kleopatra I taas oli Egyptin kuningatar noin vuosina 215 eaa. - 176 eaa. Hänen vanhempansa olivat seleukidien kuningas Antiokhos III ja tämän puoliso Laodike. Kleopatra I oli Raamatun mukaan "naisten tytär". Hänet naitettiin poliittisista syistä Ptolemaios V:lle vuonna 193 eaa. Liiton tarkoituksena oli alistaa Egypti Antiokos III:n vallan alle. Pari sai kaksi poikaa ja tyttären: Ptolemaios VI, Kleopatra II ja Ptolemaios VIII.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/dinosaur.htm
Onko peräti valtakunnanarienaaja Matti Myllymatti kertonut sinulle tämän tiedon? Teologisessa taisi reputtaa muusta vastauksesta.
Danielin kirja on keskeinen aiheessa. Se ennustaa erityisesti Aleksanteri Suuren, "sankarikuninkaan", valloituksia niin vakuuttavasti, että räkänokkateologiassa on jankutettu sen olleen jälkikäteen tehty väärennös. Ainoa ongelma on, että Danielissa esiintyy terminologiaa jota käytettiin ainoastaan varhaisempana aikana, mikä viittaa vahvasti autenttisuuteen.
Pitkäänhän ilkuttiin Raamatun kuvaukselle salomon kultaisista selkäkilvistä. Nykyään arkeologiassa on löydetty jopa suurempia kultaisia selkäkilpiä paikasta jos toisestakin, ja tuokin kuvaus vaikuttaa jopa triviaalin uskottavalta. Jos tahdot ymmärtää Danielia ja erityisesti hänen vuoden tarkkuudella oikeaan osunutta ennustustansa Messiaaan tulosta ja Palmusunnuntaista, niin sinun pitäisi tutustua teemaan "maagit" eli itämaan "tietäjät", joista mainitaan Jeesuksen syntymän yhteydessä:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Daniel_eunukki_astrologi_vai_profeetta.htm
Laajempana taustana ylikansallinen profeetallinen teema Lunastajan tulosta ja pelastushistoriasta Eläinradan tähtikuvioiden pedagogiikassa:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/horoskoopit.htm
Juutalaisen kalenterin kuukaudethan olivat suoraan eläinradan kuvioita ja sekä Jaakobin (Israelin) että Mooseksen kuolinvuoteiltaan lausumat testamentit tai siunaukset pojilleen ja sukukunnille viittaavat seikkaperäisesti tähtikuvioihin ja jopa jokaista tukeviin 3x12 dekaaniin eli apukuvioon:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/horoskoopit.htm
En myöskään löytänyt mainintaani Jerusalemin hebrealaisen yliopiston perustajiin kuuluneesta Immanuel Velikovskysta. Tämä menee ehkä lähimmäksi hänen teoretisointiaan esseistäni:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/vedenpaisumus.htm
Pauli Ojala
laskisi Ptolemaioksia dynastioihin, mutta Kleopatra pani painoa faaraollisuudelleen (jos sellainen sana on olemassa) ja esiintyi egyptiläisenä - kaiketi valtaansa vahvistaakseen. Hänen jälkeensä homma sitten loppuikin, Egypti liitettiin suoraan Rooman valtakuntaan.
Velikovsky tunnetaan kaiketi yleisimmin (jos tunnetaan) hänen typerryttävistä harhalyönneistään tähtitieteen alalla.
Minua on kiinnostanut hänen teoriansa, että Ekhnaton oli Oidipus. Teoriassa on nimittäin joitakin kiinnostavia ajatuksia (kreikkalaisten "sataporttinen Theba" olisikin Egyptin Theba kunniaportteineen), mutta muuten kehitelmä on - no, kaukaa haettu.
Sen sijaaan hänen tähtitieteensä on syvältä.
No mitä sinä sitten odotit tähtitieteilijänä kirjastonhoitajalta? Sarja sarjansa mukaan. Minä puhun biotieteilijänä ja sanon että "something rotten in the state of Denmark":
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Haeckelianlegacy_ABC5.pdf
Onko kyse samasta Velikovskystä? Ja miksi itse vetosit häneen, jos hän on mielestäsi "kirjastonhoitaja"?
Immanuel Velikovsky oli psykiatri ja psykoanalyytikko, jolla oli muun muassa suuri rooli Heprealaisen Yliopiston perustamisessa Jerusalemiin.
Yhdysvalloissa hän tuli tunnetuksi nimenomaan epäilyttävillä tähtitieteellisillä teorioillaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Velikovsky
Kuten sanoin, en oikein ymmärrä mihin tekstiini viittaatte. En mielestäni rakenna mitenkään olennaisesti Velikovskyn varaan, vaan mainitsen hänet enemmän kursorisesti.
Minä kyllä sympatiseeraan Velikovskyä ja olen kertonut miten Albert Einstein kuoli hänen kirjansa rintansa päällä. Erityisesti hän on minulle esimerkki siitä, miten dilettantti voi tuulettaa keskustelua. Hän itse kuvasi itseään jossakin yhteydessä "kirjastonhoitajaksi" joka ehti myös lukea järjestelemiänsä kirjoja, hyvä että korjasit tuon. Ilmeisesti se oli lyhykäinen pesti.
Olen itse kirjoittanut esseen juutalaistaustaisista psykoanalyysin perustajista ja muista psykologeista tänne:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Kallonkutistajat.html
Pauli Ojala
Jos sinulle on epäselvää viittaukseni Velikovskysta ja samastuksesta Hatsepsut = Saban kuningatar tuolla yhdessä yllä olevassa viestissäni ja jollaisen samastuksen esittelet yhden viestisi linkissä kuin omana ajatuksenasi (ainakaan et viittaat siellä ko. yhteydessä mihinkään kirjaan lähteenä tms.), niin kehoitan lukaisemaan hieman tarkemmin ko. linkkisi artikkelissa itse ohimennen mainitsemasi Velikovskyn kirjan Ages in Chaos: