Olen hankkimassa polkupyörää kuntoilutarkoitukseen. Ajelen pääosin hiekkateitä, mutta joskus päällystettyäkin tietä. Maastoon tms ei kuitenkaan tarve mennä.
Ikää on melkein 50 v ja painoa n. 90 kg.
Olen katsellut Tunturi park cafe miesten pyörää, jossa napavaihde 7v, 28" renkaat mallia "jotain asfaltin ja maaston väliltä". Hintaa hieman yli 500 e.
Kertokaapa tuosta mainitusta pyörästä kokemuksia tai vinkkejä paremmista vaihtoehdoista.
Terv. nimim. 15 kiloa pois ennen joulua.
Ikää on melkein 50 v ja painoa n. 90 kg.
Olen katsellut Tunturi park cafe miesten pyörää, jossa napavaihde 7v, 28" renkaat mallia "jotain asfaltin ja maaston väliltä". Hintaa hieman yli 500 e.
Kertokaapa tuosta mainitusta pyörästä kokemuksia tai vinkkejä paremmista vaihtoehdoista.
Terv. nimim. 15 kiloa pois ennen joulua.
Vastaukset 54
Vanhimmat
on myös 15 kiloa painoa pudotettavaksi. osta Cyclocrossari, paras hiekkatielle ja käy myös asfaltille, eikä paina puoliakaan Tunturin painosta !
Ihan tavallien maantiepyöräkin vähän tuhdimmalla rengastuksella käy, mutta ideaali on esimerkiksi cyclocrossari tai retkipyörä. Vaihtoehtoja on lukuisia. Tässä muutama crossarivaihtoehto:
http://www.larunpyora.com/fo_08_mares_expert.htm
http://www.system1.fi/template.php?yksikko=systemone&sivu=pyorat&alasivu=rossano&alasivu_taso_2=kampanjamallit&catID=120&prodID=414
http://velosport.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=557&products_id=247
ja retkipyörä
http://www.pyorahuolto.com/show.php?type=maantie&id=14
http://www.konaworld.com/08_sutra_w.htm
Fillarilehden ensimmäisessä numerossa on joka vuosi lista markkinoilla olevista vaihtoehdoista. Hae kirjstosta, siinä on mm. maahantuojien yhteystiedot, joilta saa taas tiedot myyjistä.
Kun tarjoutat lenkkipyörää, niin muista laittaa samaan tarjouspakettiin ainakin:
- lukkopolkimet,
- kengät,
- pullotelineet,
- satulalaukku,
- työkalut ja vararengas,
- valot sekä
- kello.
Näiden lisäksi valitse mittariksi sellainen, joka antaa kadenssin. Jos sinulla ei ole sykemittaria erikseen, niin silloin kannattaa harkita sellaista sykemittaria, johon saa myös kadenssin (esim: Polar CS200CAD). Ammattitaitoinen pyöräkauppias yleensä kysyy nämä jutut, mutta urheiluvälineliikkeissä, joista voisinänsä saada ihan hyvän fillari, ei myyjien ammattitaito aina riitä.
Pyörän malliakin tärkeämpi asia on, että hankit oikean kokoisen pyörän, jota on hyvä ajaa. Tehtaiden kokotaulukoihin voiusein suhtautua pienellä varauksella, niiden mukaan kaikki pyörät sopivat kaikille :D
Pohjaksi kannattaa lukea muutama kirja:
Pyöräilijän käsikirja on hyvä yleisteos pyörää valittaessa:
http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789525592771
Kuntoilijan lajitekniikkakoulussa on lyhyt pyöräilyosuus, joka täydentää edellistä
http://www.docendo.fi/?p=showproduct&product=951-846-252-6
Alfamer'n uudessa Polkupyöräkirjassa on tekniikan lisäksi vähän muutakin
http://www.alfamer.fi/naytatuote.asp?haku=S234
Ovat vähän niin ja näin. Kadenssin voi tarvitaessa tarkastaa laskemalla 15 sekunnin pyörityksen ja kertomalla neljällä. Suositellut kadenssit ovat tietyssä haarukassa 90-110 minuutissa. Jos hankkii kadenssimittarin niin pitäisi tietää oma optimaalinen pyöritysnopeus.
Jos on harrastanut urheilua muussa muodossa, niin oman suoritustason tietää suhteellisen hyvin ja tietää milloin mennään liian kovaa. Itse en käytä sykemittaria. Ensimmäinen 10 kilometriä menee lämmittelyyn ja sen jälkeen sykkeen hallinta on aika simppeliä.
Mitä enemmän mittareita niin sitä enemmän stressiä.
Tärkein varuste maantiepyöräilijän listasta puuttui: suojakypärä!! Ajohanskat ovat myös tarpeen ja värikkäät ajovaatteet.
...Jos on harrastanut urheilua muussa muodossa, niin oman suoritustason tietää suhteellisen hyvin ja tietää milloin mennään liian kovaa...
Olet täysin oikeassa. Kyse onkin siitä, että aloittelija harvoin tuntee kroppaansa riittävän hyvin, vaan revitetään aivan liikaa. Ainakin minulle sykemittarilla on sellainen "rauhoittava vaikutus". Saman suuntaisen radiojutun kuuntelin toukokuun lopussa, jossa pitkään haastateltiin jotain liikuntaa ammatikseen tekevää ihmistä.
Kadenssin kanssa ihan kuten sanoit, mutta aloittelijalle on taas helpompi katsoa lukema suoraan tangosta. Ensimmäisenä kesänä pidin näytössä kadenssin isolla ja samoin yhä keväisin pyöräilykauden alkaessa. En aja ympäri vuotta. Tuo mainitsemasi haarukka on hyvä lähtökohta, kun aloittaa lukkopolkimilla. Liian pienellä nopeudella paukauttaa aloittelija ihan varmasti jalat rikki.
Lisäysksesi muista tarvikkeista oli myös todella asiaa. Itse pyrin hankkimaan kaikki ajoasut huomiokeltaista tai limea.
Ja ajovaatteet tärkeä asia. sellainen, mikä ei lepata ja halkoo liukkaasti ilmaa.
peruspyörä tuo park cafe. Varmasti hyvä valinta sulle, varsinkin jos ei hirveesti ole aiemmin pyöräillyt. Nuo cyklorossarit yms. vauhtimallit on vähän turhan etukenossa ajettavia kokemattomalle kuskille. Varsinkin jos vielä omistaa vatsaa enempip kun lääkäri määrää, ei ole mikään nautinto ajella syvässä etukumarassa :-)
Kannattaa alottaa tuollasella "normaali" ajoasento pyörällä ja sitte kun se 15kg on palanut pois, vaihtaa sportimpaan jos siltä tuntuu.
Kiitoksia vaan neuvoista. Paljon näkyisi olevan opittavaa polkupyöristä :D
En nyt kuitenkaan aio ensimmäisenä lähteä eurooppaa kiertämään vaan ihan tässä lähiseuduilla polkea.
Muutama kysymys kuitenkin lisää :
Onko tuollainen napavaihde nexus 7 ihan ..ska ? Olisiko sittenkin järkevämpää hankkia sellaisilla rissahässäköillä toimiva pyörä ?
Arvostan myös lokasuojia sekä tavaratelinettä. Toki ne painaa, mutta ei se tässä tilanteessa taida olla se mistä ensin pitäisi tiputtaa :-(
Tuolla näkyisi olevan myös tuollaiset T210 ja T310 samalta valmistuttajalta. Niisä ei taida olla muuta eroa tuohon parkkikahviin kuin erilainen vaihteisto ?
Noista Maantiepyöräilijän varusteista muut tunnistin, mutta mitkä ne lukkopolkimet on ja mihin minä niitä tarvitsen ?
Jos joku jaksaa vielä vastailla niin mielelläni otan tietoa vastaan.
ihan paska, vaan erittäin hyvä napavaihteisto. Käytännössä huoltovapaa ja kestävä vaihteisto. Tietysti niissä "rissahässäköissä" on hivenen parempi hyötysuhde, eli napavaihteen rattaisto hukkaa tehoa hieman, mutta eipä sitä normaaliajossa huomaa.
Ketjuvaihde on parempi siinä, että välityssuhteita löytyy enempi, eli vaihteiden välillä ei ole niin suuria hyppäyksiä kuin napavaihteessa. Mutta vaatii säännöllistä putsausta, paskasena ei toimi kunnolla ja kuluu nopeammin. Mitä halvempi vaihtaja, sitä herkempi on paskalle.
Kyllä niissä tuntureissa on muutakin eroa kuin vaihteisto. Kun hinta laskee, laskee myös komponenttien taso. Lukkopolkimet mahdollistaa pyöräilykenkien kiinnittämisen polkimiin. Eli jalka ei irtoa polkimelta ja voit pyörittää polkimia, eli pohkeet pääsee töihin. Vaatii tietysti tuon pyöritystekniikan opettelua. Jalan irrotus tapahtuu kääntämällä kantapäätä ulospäin polkimelta.
Lukkopolkimia et taida vielä tarvita :-) alkuun pääsee hyvin ilmankin.
Opittavaa on. Itse olen jo sen oppinut, että teetpä minkä hyvänsä valinnan pyörän suhteen, tulee joku sanomaan, että paskanpa ostit.
Mikäli olen oikein ymmältänyt, niin 8-napavaihteissa on eroa 7-vaihteisiin vastaaviin se, että ne rullaa jo huomattavasti (?!) paremmin. Että siis jalkajarru on siinä mielessä huonompi vaihtoehto. Joissan "kaseissa" alkaa olemaan levyjarruja, ainakin Crescentiltä löytyy tämä Sport 308. Mitä lie muita vastaavia, vaihtoehtojahan aina löytyy vaikka kuinka?
Mitä tulee lukkopolkimiin, niin ne on kyllä hyvä hankkia kokemattoman pyöräilijän, ainakin jos haluaa kokeilla, miltä tuntuu kaatua pyörällä!
Trekin edullinen hybridi, 24 vaihdetta, vannejarrut, Alivion ja C102:n vaihtajat.
Oli keväällä tarjouksessa 419 euroa, ei paha ottaen huomioon, mitä rahalla saa!
Viime viikolla silmiini osui joku Inseran hybridi-malli hydraulisilla levyillä ja Deoren vaihtajilla ja hintakin oli jotain alle 500 euroa!
Jos Inseraa arvostaa, voisi olla hyväkin hankinta...
"Muutama kysymys kuitenkin lisää :
Onko tuollainen napavaihde nexus 7 ihan ..ska ? Olisiko sittenkin järkevämpää hankkia sellaisilla rissahässäköillä toimiva pyörä ? "
Ei, mutta ei se myöskään ole mitenkään huoltovapaa ja mm. renkaan vaihto on vähän hankalampaa kuin normaalivaihteisessa pyörässä. Jos päädy napavaihteiseen niin ilmeisesti Nexus 8 on parempilaatuinen kuin seiska ja tietysti sitten Kalkhoff on omaa luokkaansa. Napavaihde täytyy avata, puhdistaa ja öljytä vuosittain ja se on sen verran kinkkinen homma, että kannattaa usein jättää osaavan pyörähuollon tehtäväksi.
http://www.kalkhoff.de/
Joten snoisin, että huollon helppouden takia kannattaa satsata hyvälaatuiseen "rissahässäkkään".
"...Arvostan myös lokasuojia sekä tavaratelinettä..."
Lokasuojat ovat lenkkipyörässä tarpeettomia, mutta työmatkapyörässä ja varsinkin kauppakassissa sekä ehkä retkipyörässä tarpeellisia. Lenkkivaatteet päätyy kuitenkin aina pesukoneeseen lenkin jälkeen, joten suojausta ei tarvitse. Ei minulla ole työmatkatykissäkään lokasuojia, enkä koskaan niitä ole kaivannut.
Esitetyt cyclocrossarit ovat siitä hyviä, että niihin mahtuu lähes poikkeuksetta myös lokarit, jos haluaa. Täälläpäin niitä on tullut reippaasti lisää työmatkaliikenteeseen ja ehkä 15% on varustettu lokareilla. Kokeneen näköisiä ja kovareitisiä kuskeja muutamat, joten saattavat ajaa ympäri vuoden?
Tavaratelinen on joskus tarpeellinen. Itselläni on Topeak:n teline, joka tulee kiinni satulaputkeen. Lenkeillä sille ei ole käyttöä, mutta joskus muuten kyllä. Samanlaisia on eri valmistajilla ja osa on sellaisai, joihin saa kiinni laukut.
http://www.bikecompany.fi/kauppa/index.php?main_page=product_info&cPath=47_88&products_id=973&zenid=1b3c0ac97f1179e83aea318735fd4d0e
Lenkeillä tavarat kulkevat pyöräilyasusteissa olevissa selkätaskuissa. Siloin ne eivät ole tiellä. Satulalaukku kannattaa valita niin iso, että sinne menee sekä työkalut että vararengas. Jotkut käyttävät vielä isompia satulalaukkuja, niin että niihin menee kännykkä, sadetakki yms.
http://suomenurheiluaitta.fi/urheiluaitta/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=45&category_id=30&option=com_virtuemart&Itemid=46
"Tuolla näkyisi olevan myös tuollaiset T210 ja T310 samalta valmistuttajalta. Niisä ei taida olla muuta eroa tuohon parkkikahviin kuin erilainen vaihteisto ?"
Eivät mitään lenkkipyöriä, mutta varmaan ihan kelvollisia retkipyöriä, jos tykkää ajaa suoralla tangolla. Kokoja on hyvin vähän, joten eivät sovi kovin monelle. Tämä ei ole pelkästään Tunturin ongelma, vaan aika moni muukin halpojen pyörien tuottaja säästää tekemällä vain paria kolmea kokoa. Jos osuu, niin ok, mutta jotkut kauppiaat haluavat väkisin myydä sitten väärän kokoisia pyöriä, mikä ei ole hyvä.
Jos täytyy pysyä Tunturin valikoimissa, niin lenkkipyöräksi suosittelisin Lapierreä. Ne ovat ainakin paperilla ihan hyviä ja jos sellaiseen laittaa vähän tuhdimman renkaan, niin se menee ihan hyvin hiekkatielläkin. Tosin vastaavia pyöriä saanee halvemmallakin.
http://bicycles-fi.tunturi.com/pages/detail_v2/s1/20000000031037-2-20000000000008.aspx
"Noista Maantiepyöräilijän varusteista muut tunnistin, mutta mitkä ne lukkopolkimet on ja mihin minä niitä tarvitsen ? "
Kun ajattelee pyöräilyä kuntoilumuotona, niin oli lopullinen pyörävalinta mikä tahansa, niin tarvitset sykemittarin ja lukkopolkimet. Lukkopolkimet tarvitset sen takia, ettet runttaa jalkoja heti rikki. Lukkopolkimissa pikalukolla kenkä kiinitetään polkimeen ja polkeminen ei ole runttausta alaspäin vaan pyörivä liike. paikat pysyvät kunnossa paljon paremmin.
Jokainen on joskus aloittanut lukkiksilla ja varmaan myös kaatunut. Niin minäkin olen. On täysin turhaa kuunnella noita peloittelijoita. Kyse ei ole sen kummemmasta asiasta kuin vaikkapa laskettelusiteen avaaminen. Itse en ymmärrä pyöräkauppiasta, joka myy fillarin kuntoilukäyttöön ilman lukkopolkimia ja niihin sopivia pyöräilykenkiä. Riski jalkojen hajoamiseen on liian iso. Kokenut polkija polkee fläteilläkin, mutta aloittelija ei.
http://www.kauppaveljet.fi/tuote/651/
Toinen yhtä tärkeä asia on sykemittari. Ja se on tärkeä nimen omaan vauhdin hidastajana. Muuten tulee aloitettua liian lujaa. Linkittämässäni Pyöräilijän käsikirjassa on pari treeniohjelmaa oloittelijoille, jotka tähtäävät "satamailiseen" eli 180 km:n kuntoajon suoritukseen. Tuollainen kuntotempaus syksyllä on hyvä motivaattori. Suosittelen!
Nexus8 on suurempi tehohäviö kun seiskassa, rakenteesta johtuen. En nyt muista mikä se ero viralliselta nimeltä on, mutta hammasrattaita "pirusti" enempi ku seiskassa. Siis enempi kun yksi, vaikka välitys suhteita tulee vain se yksi lisää. Ei ainakaan tuttu kauppias kasia suositellut.
Eikä niitä tartte vuosittain availla, suurinta osaa suomessa käytössä olevista napavaihteista ei ole avattu koskaan ja silti toimivat :-) Eli kyllä se on helppohoitoisin ratkaisu. Vähän öljyä ketjuun ja ajoa. Ketjuvaihdetta saa olla väh. kerran kuussa puhdistamassa jos haluaa ettei kulu ennen aikaisesti. Tosin kyllähän niitäkin suurin osa käyttää koskaan putsaamatta ja näyttävät nuo etenevän, vikinän ja rohinan saattelemina ;-)
Kannattaa olla rehellinen itelleen, pyörän valinnassakin. Millaiseen käyttöön, aloitteleva vai jo paljonkin polkenut?
Kokenut pyöräilijä ihmettelee miten joku voi ostaa napavaihteisen kohtuu pystyasennossa ajettavan fillarin. Aloittelija ihmettelee esim. cyklorossaria katsoessaan, että miten joku voi ajaa noin etukumarassa ja noin kapealla penkillä.
Monen aloittelijan into on sammunut liian sporttisen ensipyörän takia. Takapuoli kipeytyy, kädet puutuu, niska ja hartiat jumissa liian kumaran asennon takia ja ei se höyhenen kevyt pyöräkään itsestään kulje, sitäkin on polettava. Vielä kun välityksetkin on mitoitettu kokeneemmille reisille on jalatkin aivan tönkkönä :-)
"...Monen aloittelijan into on sammunut liian sporttisen ensipyörän takia. Takapuoli kipeytyy, kädet puutuu, niska ja hartiat jumissa liian kumaran asennon takia ja ei se höyhenen kevyt pyöräkään itsestään kulje, sitäkin on polettava. Vielä kun välityksetkin on mitoitettu kokeneemmille reisille on jalatkin aivan tönkkönä :-)"
Väittäisin tilanteen olevan pyöräilyssä ihan sama kuin muussakin liikunnassa, eli tasan toisin päin. Ostetaan joku hybridihimmeli, joka pahimmillaan on vielä väärän kokoinen. Ajo takkuaa, kun liian leveä satula hiertää ja vastatuuleen ei kulje liian pystyn ajoasennon takia. Liikunnan mukavuus ja sitä kautta ilo häviää epäsopivien varusteiden takia.
Jos aikoo lenkkeillä pyörällä, kannattaa hankkia siihen käyttöön sopiva laite. Ei sen välttämättä tarvitse olla italialainen maantiepyörä, mutta todennäköisemmin se on sopiva kuin joku marketista ostettu kulkine. Valitettavasti myös pääosa suurista urheiluliikkeistä on luettava tässä suhteessa marketeiksi.
Tärkeintä on, että pyörä on oikean kokoinen ja oikeasta pyöräliikkeestä saa todennäköisimmin oikein mitoitetun pyörän. Euroopassa yleinen sport, C2C jne. maantiepyörä (yleistäen: kilpapyörää korkeampi ajoasento, avorenkaat ja rennommat kulmat) on paras vaihtoehto ensimmäiseksi lenkkipyöräksi noin yleisesti.
Nyt alkuperäinen kysyjä toi korostetusti esille hiekkatiet, joten cyclocrossari on luonnollinen vaihtoehto. Siinä on mm. maantiepyörää rennompi ohjauskulma, monta milliä isommat renkaat ja tangonhan saa ostettaessa sille korkeudelle kuin haluaa. Vai mitä Tuna?
Kannattaa lukea ReadMe.fi:n julkaisema Pyöräilijän käsikirja. Se ei ole välinekeskeinen, mutta esittää oikeat kysymykset myös pyörän valinnassa.
pitää olla oikean kokoinen, oli se sitten mitä tyyppiä tahansa. Eikä se ole pyörätyypistä kiinni pelkästään vaan asenteesta, soratiellä pärjää jopollakin jos niin haluaa.
"Ajo takkuaa, kun liian leveä satula hiertää ja vastatuuleen ei kulje liian pystyn ajoasennon takia. Liikunnan mukavuus ja sitä kautta ilo häviää epäsopivien varusteiden takia. "
Totta tuokin, mutta muistetaan nyt kuitenkin sen kuskinkin ominaisuudet. Jos on aloittelija, edellisestä pyöräilykaudesta on vaikka se 10 vuotta ja ylipainoa se 15kg, niin ei se huippu maantiepyöräkään kulje vastatuuleen sen kovempaa kun hybridikään. Kuskilla on täysi työ saada pyörä kulkemaan tasaisellakin, vaikka ois myötätuuli apuna.
Tottumaton kroppa ei taivu suosiolla matalaan ajoasentoon, vaatii kilometrejä alle ennen kuin se onnistuu mukavasti.
"cyclocrossari on luonnollinen vaihtoehto. Siinä on mm. maantiepyörää rennompi ohjauskulma, monta milliä isommat renkaat ja tangonhan saa ostettaessa sille korkeudelle kuin haluaa. Vai mitä Tuna?"
Rossari on hyvä valinta jos kuskilla riittää "eväät" siitä nauttimiseen. En kyllä näe järkeä siinä, että rossarin tankoa aletaan mihinkään hybridikorkeuteen nosteleen. Siitä seuraa sitten ongelmia satulan suunnassa, yläroppa nousee, painoa siirtyy satulalle, vai mitä Maantiepyöräilijä? Satulahan on tietysti suunniteltu sille matalammalle asennolle, saattaapi painaa hiukkasen ;-) Sitten jos vielä pitää saada lokarit ja tarakka, niin koko rossarin idea vesittyy.
Muistetaan vielä sekin, että sana lenkkeily on venyvä käsite. Kovakuntosille se on rajua puristusta omaa kestävyyttä koitellen ja toisille reippailua pienellä hiellä. Välineiden vaatimuksissa on tuolloin suuria eroja.
"Kannattaa lukea ReadMe.fi:n julkaisema Pyöräilijän käsikirja. Se ei ole välinekeskeinen, mutta esittää oikeat kysymykset myös pyörän valinnassa."
En tarvitse apua pyörän valintaan. Aktiivista pyöräilyä aikuisiällä nyt 20v takana. Omistuksessani ollut melkeimpä kaikki yleisimmät pyörätyypit. Perus miestenpyörä, maastureista täysjäykkä, etujousitettu ja täysjousto. Matkapyörä, hybridi, jopo. Ja tietysti nojapyörä ;-) Jokainen ollut vähintään vuoden käytössä. Yksikään ei ole ollut mikään halpisversio, eikä tule olemaan.
Nytkin löytyy pihalta nojis, jopo, maasturi, hopeasauma miesten pyörä. Osia ja varusteita muutama kaapillinen. Joten on tässä kierretty muutakin kun tahkoa ;-)
...ymmärtää, mitkä ovat lenkkippyörän ominaisuudet.
"...Jos on aloittelija, edellisestä pyöräilykaudesta on vaikka se 10 vuotta ja ylipainoa se 15kg, niin ei se huippu maantiepyöräkään kulje vastatuuleen sen kovempaa kun hybridikään..."
No ei se nyt ihan noinkaan ole. Kyllä 23 millinen rengas oikeilla paineilla rullaa ihan jotain muuta kuin joku onneton nelikymppinen - vaikka pyörän päällä onkin onneton nelikymppinen :D Ihan fysiikan lakienkin mukaan se maantiepyörä ajoasennon antaessa pienemmän ilmanvastuksen, kulkee reippaammin.
"...En kyllä näe järkeä siinä, että rossarin tankoa aletaan mihinkään hybridikorkeuteen nosteleen. Siitä seuraa sitten ongelmia satulan suunnassa, yläroppa nousee, painoa siirtyy satulalle, vai mitä Maantiepyöräilijä? ..."
Tuossa olet siinä mielessä oikeassa, ettei tankoa kananta hirveän ylös nostaa, oli pyörä tyyppi mikä tahansa. Kolmesta viiten sentiin tekee kuitenkin aika paljon, vai mitä? Nämä ovat juuri asiita, jotka osaava kauppias tai paljon ajanut kaveri osaa neuvoa.
Täällä päin on kyllä aika paljon cyclocrossareita lokareilla työmatkakäytössä. Eihän levyjarrutkaan ole sääntöjen mukaiset, mutta niitä kuitenkin asennetaan aika paljon crossareihin nykyään. Itse en ole työmatkapyörässä kaivannut lokareita enkä tavaratelinettä.
"...Muistetaan vielä sekin, että sana lenkkeily on venyvä käsite. Kovakuntosille se on rajua puristusta omaa kestävyyttä koitellen ja toisille reippailua pienellä hiellä. Välineiden vaatimuksissa on tuolloin suuria eroja."
Tämä on tärkeä asia. Kovakuntoisillekkin, jos he haluavat kehittyä, kyse on aika paljon PK-lenkkien tahkoamisesta. Erityisen tärkeää tämä on aloittelijoille. Usein innostuksen huumassa ajetaan aivan liian kovatahtisia lenkkejä. Siksi sykemittaria on tärkeä erityisesti aloittelijoille.
Mitä taas pyöriin tulee, niin maantiepyörä on molemmille paras PK-lenkki pyörä, oli kyseessä sitten kokenut harrastaja tai aloittelija. Käsittääkseni jopa maastopyöräilijät ajavat PK-lenkkejään maantiellä ja maantiefillarilla. Maantiefillareita on monenlaisia ja niistä täytyy löytää se oikea kuhunkin tarkoitukseen. Nyt tarkoitan maantiepyöriä laajasti tulkittuna ml. jopa fitnesspyörät ja crossarit.
Noihin nojakkeihin en ota tarkemmin kantaa. Voisit täydentää tätä lyhyellä kirjotuksella nojakeista ja hiekkateistä. Tiedän yleisesti niiden hyvät ja huonot puolet verrattuna maantiepyöriin?
kuskin taas.
"Kyllä 23 millinen rengas oikeilla paineilla rullaa ihan jotain muuta kuin joku onneton nelikymppinen - vaikka pyörän päällä onkin onneton nelikymppinen :D Ihan fysiikan lakienkin mukaan se maantiepyörä ajoasennon antaessa pienemmän ilmanvastuksen, kulkee reippaammin. "
Tottakait se maantiepyörä on nopeampi ja kapeampi rengas rullaavampi, siitähän ei ollut kysymyskään, vaan kuskin "eväistä". Ei se onneton vatsakas nelikymppinen yksinkertaisesti pysty ajamaan syvässä kumarassa. Tai ei ainakaan nauti siitä, eli aivan vaikka ajelee niillä nelikymppisillä, hiukan painavammalla ja reilusti lepposamman ajoasennon omaavalla pyörällä. Vauhtiin se ei kyseisessä tapauksessa vaikuta mainittavasti, mukavuuteen suurestikin.
Mitä haluat tietää nojakeista ja hiekkatiestä? Nojakkeja on niin monen laisia, löytyy myös hiekkatielle sopivia.
http://lowride.info/phpBB2/posting.php
Tuolla voit täydentää nojakki tietämystäsi.
"Nyt tarkoitan maantiepyöriä laajasti tulkittuna ml. jopa fitnesspyörät ja crossarit. "
Hauskoja nuo sun tulkinnat :-)
Mulle maantiepyörä on aito kilpuri, siis sellainen kun se on aina ollut. Mitä näihin uusiin kotkotuksiin tulee, niin tuo fitnes on kyllä lähinnä riisuttu hybridi jossa kapeammat renkaat. Cyklorossari taas uusin muotijuttu suomessa, ihan kuin oli maasturi sillon 1990 luvun alkupuolella.
Miksihän noista rossareista ei puhuttu oikeastaan mitään vielä 10v sitten, vaikka pyörätyyppinä paljon maastopyörää vanhempi?
"...Ei se onneton vatsakas nelikymppinen yksinkertaisesti pysty ajamaan syvässä kumarassa. Tai ei ainakaan nauti siitä, eli aivan vaikka ajelee niillä nelikymppisillä, hiukan painavammalla ja reilusti lepposamman ajoasennon omaavalla pyörällä..."
Tuo muuten ei pidä paikkansa. Tiedän sen :D Oli aikamoinen harppaus retkipyörästä maantiepyörään, kun sen muutama vuosi ja toista kymmentäkiloa sitten tein. Kyllä yksi iso juttu siinä, että vuosien tauon jälkeen taas innostuin pyöräilemään, oli kunnollinen pyörä pitkästä aikaa.
Olen tietysti vähän huono mainostamaan muita kuin kilpapyöriä, koska omani ajoasento on aika tiukka. Siihen on historialliset syyt, sillä aikoinaan ajoin vähän liian pienellä rungolla varustetulla retkipyörällä.
"...Hauskoja nuo sun tulkinnat :-) Mulle maantiepyörä on aito kilpuri..."
Maantiepyöriä on erilaisia ja on aina ollut. Ovatko audax-, aika-ajo- tai C2C-pyörä maantiepyöriä? Maantiepyöriä on hyvin monenlaisia eri tarkoitukseen ja perinteinen kilpapyörä on yksi niistä. Sekin on kehittynyt vuosien varella. Tosin kehitys on ollut hidasta UCI:n rajoitaessa ehkä turhankin paljon uusien innovaatioiden, kuten nojakkien, yleistymistä. Fitnesspyörä on puhtaimmillaan lähinnä maantiepyörä suoralla tangolla. Aika monelle lenkkeilijälle sport/C2C/yms. pyörä on paras vaihtoehto lenkkipyöräksi, juuri hieman helpomman ajettavuuden ja aavistuksen pystymmän ajoasennon vuoksi.
"... Cyklorossari taas uusin muotijuttu suomessa, ihan kuin oli maasturi sillon 1990 luvun alkupuolella."
Tästä olen samaa mieltä. Mutta se on parempi muoti, kuin nykyisin jylläävät hybridit, joten sitä kannattaa levittää. Pyörämarketeille tilanne on kinkkinen, koska sisäänostot tehdään paljon aikaisemmin. Entä jos kaikki hybridit jäävätkin juuri tänä kesänä käsiin, kun crossarin lopullinen läpimurto tulee. Ei helppoa ja siksi on turvallista mainostaa niitä.
mitä kirjoitin. Jos sinä nautit 20kg ylipainoisena syvästä ajoasennosta, olet melko friikki. Muutenkin alkaa vaikuttaa, että ollaan vissiin ennenkin jankutettu pyöräilystä.
Termistöä sulta löytyy, mutta kirjoittamasi perusteella ajokokemusta vain virtuaalisesti. Aiemmin kehuit ja mainostit biltemaa ja yosemiteä, nyt maantiepyörää. Ettei vaan herra asiajantuntija ole taas paikalla ;-)
Tuota voisi pitää jo loukkauksena ;) Oikein pahanakin sellaisena :D
Olen joskus kirjoittanut positiivistakin B-kaupasta, mutta en kyllä kokonaisista pyöristä. Tarvikepuolella siellä on ihan asiallisiakin artikkeleita, kuten Wellgon maastolukkikset.
Täällä on aivan varmasti kavereita, joilla on enemmän kilometrejä fillarin satulassa. Varsinkin kun minulla oli monen vuoden lähes totaalinen tauko. Sen sijaan juuri omiin kokemuksiini nojautuen voin väittää, että tiedän ja tunnen paremmn keski-ikäisen miehen aivoitukset, kun fillarista halutaan kuntoiluvälinettä,
Minua suunnattomasti ärsyttävät jotkut friikit, joiden mielstä hyvä pyörä kuuluu vain pitkään ajaneelle, lukkopolkimet ovat liian vaikeat paitsi pitkään kilpaa ajaneelle tai että maantiepyörän ajoeasento on hankala. Tuo viimeksimaminittukin on kiinni muutamasta sentistä ja itse ajan melko matalalla asennolla, mutta ymmärrän niitä, jotka nostavat tankoa kolmesta viiteen senttiin. Ai, niitähän sanotaan triathlonisteiksi ;)
Liikunnan iloa hyvät herrat ja siihen luuluvat asialliset välineet. Lenkkeily maantiepyörällä on kivaa. Lenkkeily sinkulalla on ekstreemiä. Lenkkeily markettipyörällä on...
Ihan hyvää vääntöä arvon keskustelijoilla. Asioita on ihan hyvä kyseenalaistaa ja kertoa omat mielipiteensä. Jossain tuolla viitattiin onnettomaan nelikymppiseen. Ikä kyllä täsmää melkein, mutta onneton en ole.
Ne ylimääräiset 15 kg on toki aika hyvin asettuneet tuohon napapiirille, mutta kyllä tässä vielä jonnekkin taipuu.
Nyt lähden lukemaan pyöräilijän käsikirjaa :-)
Samanlainen vänkyttäjä olet kuin nimimerkki asijantuntija. Yhtä asiaa pitää mainostaa ja muiden tietämys tyrmätä, vaikkei itsellä näytä sitä tietoa olevan. Kirjoitusvirheiden määräkin täsmää nimimerkki asijantuntijaan.
"tai että maantiepyörän ajoeasento on hankala. Tuo viimeksimaminittukin on kiinni muutamasta sentistä "
Täyttä paskaa, siinä ei muutama sentti auta. Ensinnäkin, maantiepyörän runko on pitkä, joka madaltaa asentoa. Vatsakkaalle pitää tanko saada istuinta ylemmäs, jotta ajo ois mukavaa. Tietysti jos laittaa mahdollisimman lyhyen kannattimen ja tangon korkeuden istuimen tasalle, asento menettelee kohtuullisen vatsan omistajalla.
"joiden mielstä hyvä pyörä kuuluu vain pitkään ajaneelle"
Kuka on väittänyt ettei aloittelija saisi ostaa hyvää pyörää, hyviä pyöriä on muitakin kuin se maantiepyörä ja rossari, lenkkeilyynkin ;-)
"...Täyttä paskaa, siinä ei muutama sentti auta..."
Vaikka vastauksesi onkin asiaton, niin tuohon voin kokemuksella sanoa, ettet tiedä mistä puhut. Minä tiedän, sillä ylipainoa oli reilut kymmenen kiloa, kun muutama vuosi sitten aloitin pyöräilyn uudestaan. Itse asiassa ajan tanko ihan normaalisti satulan alapuolella, enkä ainakaan itse ole kokenut sitä mitenkään hankalana. Nyt muuten olen ihannepainossa.
Pyörän oikea pituus on itse asiassa paljon kriittisempi siinä mielessä, että aloittelijat harvoin tulevat sitä ajatelleeksi. Siinä mielessä maantiepyörä osaavasta pyöräliikkeestä on turvallisempi vaihtoehto kuin muut, koska ammattitaitoiset myyjät osaavat katsoa myös fillarin oikean pituuden joko silmämääräisesti tai telineellä.
Jos silloin olisin hakenut pyörän jostain halvalla ja saanut jotain sinne päin, en varmastikaan olisi innostunut pyöräilystä uudestaan. Nyt sain Mäkelänkadulta nappi kulkineen, joka sopi kuin hanska käteen.
...tuosta nojakki linkistä.
ettei sun jutut perustu kokemusperäiseen tietoon, ainakaan kirjoittamasi perusteella. Mutta tyylisihän on pelkästään jankuttaa, näköjään.
"Siinä mielessä maantiepyörä osaavasta pyöräliikkeestä on turvallisempi vaihtoehto kuin muut, koska ammattitaitoiset myyjät osaavat katsoa myös fillarin oikean pituuden joko silmämääräisesti tai telineellä. "
Pyörä pitäisi aina ostaa osaavasta liikkeestä. Et vaan tajunnut jutun pointtia tuossa pituus asiassa. Kuten käy kun ei ole todellista kokemusta asiasta. Mites sinä sitä vaakaputken pituutta valmiista rungosta enää muutat, et mitenkään. Runko koko valitaan ensisijaisesti korkeuden mukaan, vaakaputken pituus määräytyy sitten pyörätyypin mukaan. Kilpakäyttöön pitkää ja kruisailuun lyhyttä. Maantiepyörissä käytetään pitkää vaakaputkea, juuri siitä syystä, että saadaan matala/nopea asento, kohtuullisella ohjain kannattimen pituudella.
En kyllä ole niin tarkkaan asiaan perehtynyt, että voisin vannoa tietäväni, mutta uskoisin ettei ainakaan harrastajahintaan (max 2000€) myytäviä maantiepyöriä saa samaa runkokorkeutta usealla vaakaputken mitalla. Ohjainkannattimen pituudella hienosäädetään asentoa, mutta ei silläkään hirveitä aikaan saada. Alkaa ohjaus heikkeneen :-)
Väitän edelleen, ettei reilusti vatsakas nauti matalasta asennosta, vaan sen pitää olla lähempänä mallia Oiva tai Jopo. Muutenkaan en suosittelisi sille onnettomalle nelikymppiselle, joka ei pysty kuntonsa puolesta ajamaan nelikymppistä, ensimmäiseksi jotain maantie/rossari mallia.
Kaikista viisainta olisi hankkia ihan perus miesten- tai naistenpyörä, tai vaikka jopo ;-) Sillä alkaa ajamaan ihan arki ajoa, työmatkaa, kauppareissuja ja näin totuttaa kroppansa taas liikkumaan ja kuntokin kohenee huomaamatta. Sitten kun pystyy ajamaan sen nelikymppisen, alkaa suunnittelemaan säännöllistä ja tavoitteellista lenkkeilyä ja kaluston lisäämistä. Se peruspyörähän on hyvä olla sen kilpurin kaverina :-)
Ja kyllä mullakin on kokemusta tuosta ylipainosta, ihan oma kohtaisesti, että silleen.
hyvä, joko rekisteröidyit :-)
...ainakaan vielä. Tuntuvat sen verran hurjalta menolta, kun niitä katselee tuolla työmatkalla. En kuitenkaan sano, etten koskaan.
"...Mites sinä sitä vaakaputken pituutta valmiista rungosta enää muutat, et mitenkään. Runko koko valitaan ensisijaisesti korkeuden mukaan, vaakaputken pituus määräytyy sitten pyörätyypin mukaan..."
Parhaissa runkomerkeissä voi valita sekä korkeuden, että pituuden. Sitten tulevat ne, joissa on korkeus sentin parin välein. Seuraavaksi ovat S, M, L jne. mitoitetut rungot. Vähiten vaihtoehtoja on "marketti" pyörissä, joita tehdääm yhtä tai korkeintaan kahta kokoa. Käsittääkseni vähän alta parin tonnin alkaa jo löytyä pyöriä, joissa sekä pituus että korkeus on valittavissa. Minulla ei ole sellaiseen ollut varaa.
Stemmillä, satulaputkella ja rungon koolla voidaan sitten pelata näissä runkovaihtoehdoissa, joissa ei voi valita sekä pituutta että korkeutta. Siinä tarvitaan kokemusta, jotta tuollaisen S, M, jne. mitoitetun pyörän saa sopimaan. Lisäksi siinä tarvitaan rohkeutta sanoa asiakkaalle, ettei tästä fillarista löydy hänelle sopivaa. Työkaveri osti muutama viikko sitten hiilarin ja kauppiaalla oli rohkeutta sanoa, ettei se pyörä, jota hän oli ajatellut, sovi.
"...Väitän edelleen, ettei reilusti vatsakas nauti matalasta asennosta,.."
Tiedän omasta kokemuksesta, ettei maantiefillari matalalla ajoasennolla ole mikään ongelma reilun kymmenen liikakilon kanssa. Joten tuo ei kyllä pidä paikkansa. Nyt ei noita kiloja enää ole :) C2C/sport jne. pyörät ovat vielä helpompia ajettavia, joten turha pelätä.
Väitän yhä, että kun hakee uutta fillaria kuntoilumielessä, niin maantiepyörä on paras vaihtoehto. C2C on maantiepyöristä varmmaan usein se paras, jos alusta on pääosin asfalttia. JOPO jne. ovat ihan hyviä pyöriä, mutta ei niistä ole lenkkipyöriksi. JOPO:n ja maantiepyörän välillä valinta ei ole joko/tai vaan ennemin sekä/että.
Rungon korkeus ja vaakaputken pituus? Jos korkeus on oikea niin putken vaakapituus täsmää myös, mikäli ajajan ruumiinosat ovat normaali suhteessa toisiinsa nähden. Korkeuden määrittämiseen löytyy mittataulukoita ja osaava myyjä näkee suoraan asiakkaalle oikean koon. Itse ostin aikanaan maantiepyörän myyjältä, joka on itse ajanut ammatikseen. Olimme suht koht saman mittaisia, joten koon määritys oli aika helppoa.
Maantiepyörän "kippurasarvet" tarjoavat monta mahdollisuutta ajo-otteelle. Itse ajan aika harvoin alaotteella. Koitappa seurata Tour de France ajoa niin kilpapyöräilijätkin käyttävät aika paljon muuta kuin alaotetta.
On olemassa myös ns fitness pyörämalli. Siinä kategoriassa jotkut pyörämerkit tarjoavat lähes tulkoon maantiepyörän suoralla ohjaustangolla. Joidenkin fitness mallit ovat taas lähempänä hybridiä kuin maantiepyörää.
Itsellä on maastopyörä maantiepyörän lisäksi, jolla liikun kaupunkiolosuhteissa.
Maantiepyörä kannattaa ostaa asiantuntijaliikkeestä. Parhaimmissa pyörä kasataan osista liikkeessä ja nimenomaan asiakkaan tarpeisiin. Myöhemmin takuu ja huoltoasiat löytyvät samasta paikasta.
Lopuksi haluaisin todeta, että hyvillä ja tarkoituksen mukaisilla välineillä on ilo harrastaa mistä pitää.
ollenkaan näitä vastauksia? Vai onko luetun ymmärtämisessä vikaa???
"JOPO jne. ovat ihan hyviä pyöriä, mutta ei niistä ole lenkkipyöriksi."
Luehan uudestaan mitä aiemmin kirjoitin, jospa sitte ymmärtäisit, mutta etpä taida edes haluta ymmärtää. Sun täytyy vaan saada jankuttaa siitä maantiepyörästä.
Aiemmin epäilin, mutta nyt olen varma, että olet nimimerkki asiantuntija, joten turha enää jatkaa jankutusta, saatko oikein nautintoa siitä, että mainostat täällä maantiepyörää????? Ei nimittäin ole tämä ketju ainoa missä sähellät.
"Jos korkeus on oikea niin putken vaakapituus täsmää myös, mikäli ajajan ruumiinosat ovat normaali suhteessa toisiinsa nähden"
Sinäkin voisit lukasta edellisen kirjoituksen uudestaan. Tuosta ei nimittäin ollut kysymys. Tottakait se vaakaputken mitta täsmää kunhan korkeus on oikea. Kyse olikin siitä, että eri pyörämalleissa on erilainen runkomitoitus. Maantiepyörä on mitoitettu matalalle ja vauhdikkaalle ajoasennolle ja vaakaputken mitta sen mukainen. Jos laitetaan vierelle joku city/perus pyörämalli, samalla runkokorkeudella on vaakaputki taatusti lyhempi.
"...Tottakait se vaakaputken mitta täsmää kunhan korkeus on oikea..."
Siis se täsmää keskimäärin, mutta ei aina. Sen takia jotkin runkovalmistajat tarjoavat valittavaksi sekä korkeutta että pituutta.
Pienet heitot voidaan korjata stemmin pituutta säätämällä, mutta jotkut runkomallit vain eivät sovi joillekkin kuskeille. Kaverille kävi juuri näin, kun oli tehnyt hyvän pohjatyön ja päätöksen tehneenä marssi liikkeeseen sovittamaan fillaria. Ammattitaitoinen myyjä (ja mittapenkki) auttoivat tilanteessa ja löysivat sopivan rungon samasta hintaluokasta.
"...Kyse olikin siitä, että eri pyörämalleissa on erilainen runkomitoitus..."
Tämä pitää paikkansa, mutta jotkut valmistajat tekevät esimerkiksi kaikki retkipyöränsä samaan runkoon oli tanko käyrä, suora tai perhonen. Joten myynnissä on malleja, jotka eivät edes sovi keskimääräiselle kuskille, vaikka ovat joillekkin todella erinomaisia.
Lisäksi täytyy muistaa, että naisten- ja miestenpyörän suurin ero on juuri korkeuden ja pituuden suhde, koska miesten ja naisten kroppa on keskimäärin erlainen. Siis esimerkiksi runkomallilla ei ole sen kanssa periaatteessa mitään tekemistä.
"Luehan uudestaan mitä aiemmin kirjoitin, jospa sitte ymmärtäisit, mutta etpä taida edes haluta ymmärtää..."
Tarjoat väen väkisin lenkkipyöräksi sellaista, joka varmasti tappaa liikunnan ilon. Kauppakassi, jossa on pysty ajoasento, on hyvä pyörä parin kilometrin matkalle, mutta siitä ei ole lenkkipyöräksi.
Et pidä siitä, että kyseenalaistan ajatuksesi, vaikka teen sen syystä. En väitä, että maantiepyörä on ainoa vaihtoehto, eikä tässäkään tapauksessa edes cyclocrossari, mutta ne kumpikin ovat hyviä vaihtoehtoja. Ja ne kannattaa kokeilla, koska ne ovat paljon parempia kuin moni muu vaihtoehto.
"....ihan perus miesten- tai naistenpyörä, tai vaikka jopo ;-) Sillä alkaa ajamaan ihan arki ajoa, työmatkaa, kauppareissuja ..."
"Tarjoat väen väkisin lenkkipyöräksi sellaista, joka varmasti tappaa liikunnan ilon. Kauppakassi,..."
Tarjoanko?
Saat toki kyseenalaistaa ajatukseni, kunhan ensin opettelet ymmärtämään lukemasi, ettet erehdy kuten äsken. Minä puhun arkiajosta, sinä väität minun puhuneen lenkkeilystä.
K.untoilija kysyi aloituksessaan sopivaa pyörää kuntoilutarkoitukseen. Hän käyttää hiekkateitä ja päällystettyjä teitä. Siis arkiajopyörät (=jopot,oivat,ainottaret) eivät vastaa hänen tarkoitustaan. Ne on tyypillisä kaupppakasseja.
Aiheessa pysyen neuvoisin häntä hankkimaan fitness pyörän ja rengasvalinnaksi hiekkatielle sopiva rengaskoko. 28 leveys voisi olla ihan sopiva,mutta liikkeessä tietävät tämän paremmin. Hyvä fitness pyörä maksaa noin tonnin. Esimerkiksi Giantilla on hyviä pyöriä, kannattaa tsekata myös Corratec.
mitan mukaan.
Vaakaputken pituus ja emäputken korkeus.
Loput kyllä seuraa niitä.
Vaakaputken pituus, jotta saa sopivan mittaisen stemmin.
Emäputken mitta, jotta saa tangon tarpeeksi alas, mutta toisaalta ei tarvitse tajutonta pinoa spacereitä...
ihan uutta meikäläiselle. Ei ole tullut vastaan tuollasta mitoitus systeemiä. Tuossa on kyllä ideaa, emäputken mitalla on tosiaankin suuri vaikutus, jos ei halua sitä "tajutonta pinoa..." ;-)
Miltä merkiltä saa pyörää samalla vaakaputken mitalla eri emäputken korkeuksilla?
"Miltä merkiltä saa pyörää samalla vaakaputken mitalla eri emäputken korkeuksilla?"
Tarviitko niitä useampia?
Kyllähän se jo oli viestissä. Valitset sopivalla emäputkella ja vaakaputkella olevan. Pystyputki on mikä on. Oikea. Sen (pystyputken) korkeudellahan ei ole mitään merkitystä. Paitsi nettiväittelyissä traditionaalisen ja nykypyörän visuaalisista eroista... Satulaputkihan on säädettävissä. Eli satulan korkeus.
Ja jos emäputken korkeus tai vaakaputken pituus ei natsaa, ostetaan sen merkkinen pyörä jossa natsaa.
"Miltä merkiltä saa pyörää samalla vaakaputken mitalla eri emäputken korkeuksilla?"
Trekiltä. Trek Madone. Ei kylläkään minun makuuni.
"Kyllähän se jo oli viestissä. Valitset sopivalla emäputkella ja vaakaputkella olevan"
Niin, niin, mutta jos valitse vaakaputken pituudeksi vaikka 56cm. Niin millä merkillä on tarjota minulle eri emäputken pituuksia. Muutenhan tuossa mitotus tavassa ei ole mitään järkeä, jos pitää yrittää tuurilla ettiä sellanen runko jossa molemmat mitat täsmää.
Taidan ostaa vastakin pyöräni vanhalla systeemillä, eli runkokorkeuden mukaan.
Turhan kalllis meikäläiselle tuo, mutta kunnon nojakista vois tuon verran maksaa :-)
tehdään samalle pystyputken pituudelle eri epituisia emäputkia?
Ei taida olla olemassa...
Ja vaikka olisi niin sitten vain tyydytään siihen vaakaputkeen mikä siinä sattuu olemaan, ja pelataan ylipitkillä tai lyhyillä stemmeillä?
Ja pyörän pituushan se ajamisessa tuntuu, ei se onkon vaakaputki reisiesi välissä muutaman sentin ylempänä tai alempana. Mieti nyt vaikka slouppaavia runkoja... Jos se slouppaa vaikka 3cm tai onkin vaakasuorassa, millä tavalla se vaikuttaa ajamiseen? Entä sama vaakaputkessa? Tai jos vaakaputken lyhyyden tai pituuden takia joudut käyttämään 90mm stemmiä tai 130mm stemmiä, onko eroa?
Ja käytännössähän jos tarkkoja ollaan sinunkin systeemilläsi joutuu etsimään rungon jonka vaakaputki sopii pystyputkeen. Sillä pystyputken korkeudella vaan ei ole mitään merkitystä ajoon.
Eri pyörämerkit vielä ilmoittavat sen eri tavalla, osa keskiön keskeltä putken päähän, osa keskeltä vaakaputken päälle, osa keskeltä vaakaputken puoliväliin, osa keskeltä johonkin kohtaan vaakaputkea (Jos kovin korkea vaakaputki). Eli ilmoitettu korkeus voi heittää valmistajasta riippuen useita senttejä.
Mutta yhteenvetona: Sinä taaplaat tyylilläsi, minä omallani.
täytyy laittaa tähän, kun ei pysty enää tuohon kysymykseen vastaamaan. Viesti hierarkkia liian syvä.
"Mieti nyt vaikka slouppaavia runkoja... Jos se slouppaa vaikka 3cm tai onkin vaakasuorassa, millä tavalla se vaikuttaa ajamiseen? Entä sama vaakaputkessa? Tai jos vaakaputken lyhyyden tai pituuden takia joudut käyttämään 90mm stemmiä tai 130mm stemmiä, onko eroa?"
Se slouppaus vaikuttaakin runkon jäykkyyteen ei niinkään ajoasentoon. Mutta noilla stemmin pituuksilla on valtava vaikutus ohjauksen nopeuteen, 90mm on paljon hätäsempi kun 130mm.
että se historiassa opittu tapa ei välttämättä ole hyvä...
"Se slouppaus vaikuttaakin runkon jäykkyyteen ei niinkään ajoasentoon. Mutta noilla stemmin pituuksilla on valtava vaikutus ohjauksen nopeuteen, 90mm on paljon hätäsempi kun 130mm."
"Taidan ostaa vastakin pyöräni vanhalla systeemillä, eli runkokorkeuden mukaan."
Eli sinä ostat edelleen pyöräsi runkokorkeuden mukaan, ja vaakapuken pituutta sitten säädät esimerkiksi 90mm-130mm stemmillä? Vaikka niillä stemmin pituudella tosiaan on valtava vaikutus ohjaukseen!
Jos valitset pyörääsi oikean mittaisella vaakaputkella johon saat sopivan mittaisen stemmin, usko, kyllä se pystyputki on sopiva...
Mulle XC5 tuli maksamaan noin 900 ekee kaikkine muutoksineen (lokarit, tarakka, lukkopolkimet, perhostanko kannattimineen jne.). Pyörä kulkee mainiosti hiekkatiellä ja poluilla. Olen ollut tyytyväinen niinhin 1500 km jotka tänä keväänä ajanut. Kts kuva:
http://purkka0206.spaces.live.com/photos/cns!2AF60CD4B4AEFBB3!650/
Kiitokset vastauksista. Asiallisia ohjeita ja näkemyksiä.
Tuo Tunturi merkki oli minulla ensimmäisenä, koska se nyt vaan saattuu olemaan tuttu merkki kymmenien vuosien ajalta ja sillä on myynti/huolto lähellä ja vielä jollainlailla tuttu sekä luotettavan tuntuinen kauppias.
Toki muitakin merkkejä täytyy katsella avoimin silmin ja käydä kokeilemassa jos jostain lähiseuduilta sattuu löytymään.
Se monessa paikassa mainostettu käsikirjakin löytyi bookplussasta ja tullenee ennen juhannusta.
Jos yhdellä pyörällä haluaa hoidella mahdollisimman monipuoliset pyöräilytarpeet suositttelen ehdottomasti cc-pyörää.
Itse pyöräilin nuoruudessani (1970-luvulla) paljon sen ajan retkipyörillä, sekä matkaa että lenkkiä.
Sitten tuli lähes parinkymmenen vuoden tauko ja aloitin uudelleen. Tarjolla oli silloin maastopyöriä ja hybridejä. Niillä menin paremman puutteessa kunnes Suomen markkinoille ilmestyi joku vuosi sitten cc-fillareita.
Oli kuin olisin löytänyt vanhan rakkauden uudelleen. Kippurasarvi mahdollisti monipuolisen vaihdeltavan ajoasennon, maantiepyörää paksummat renkaan antoivat tilaisuuden ajaa millä vaan alustalla kohtuullisen mukavasti. Oli myös mahdollista laittaa lokasuojat ja tarvittaessa tavarateline. Jos ajat talvella alle mahtuu nastarenkaat. Halutessasi voit pitää käytössä kahdet kiekot; toiset kapeat asfaltille ja toiset karkeammalle pinnalle.
CC-pyörä on oikeasti monipuolisin ja käyttökelpoisin pyörä vaihteleviin alusta-, keli- ja sääolosuhteisiin.
maantipyöräilijä, KPY, Kpyörä ja mita milloinkin. Sä olet S.ä.ä.l.i.t.t.ä.v.ä.
:D
Näin sanoo kauppias, jolle on jäämässä käsiin hyppykepillä varustetuja hybridejä, joita kukaan ei halua. Kannattaa vierailla vähän muillakin foorumeilla, niin huomaa mikä on trendi. Seuraava muoti-ilmiö on joko maantiepyörä, joka lyö juuri läpi esimerkiksi USA:ssa tai sitten CC, jota täällä povataan seuraavaksi trendiksi. Molemmat ovat parempia lenkki ja yleispyöriä, kuin nykyinen villitys, hybridit.
Sinäkin, jos joku sulle suostuu palkkaa maksamaan. Minä myyn samassa paketissa tietoa, osaamista ja ymmärrystä. Kauppa käy ja aurinko paistaa. Ihmettelen kyllä tosissani, mitä sulta joku voi ostaa?
En ole käyttänyt täällä muuta kuin yhtä nimimerkkiä. Mikäli tietyn pyörämerkin malliin viittaava nickini ärsyttää sinua en voi sille mitään. Koeta jaksaa elämässäsi vaikeuksista huolimatta !
(enkä todellakaan ole minkään tavaran kauppias)
Itse laitoin tossa pari kuukautta sitten marvil giant step-pyörän.Ajelen pyörällä lähinnä hiekkateillä ja asfaltilla.Joskus eksyn myös metsäreiteille.Tarkoituksenani on tuoda liikuntaan lisää vaihtelevuutta sekä kohottaa kuntoa.
Mitä mieltä olette, onko pyörä hyvä tuommoiseen tarkoitukseen?
Vastauksia kiitos :)
laitoit Marvilin ?!?!