Valaiseva artikkeli

Vuotuinen aberraatio (eli maa rataliikkeen aiheuttama tähden suunnan näennäinen muutos) voi olla nolla vain silloin jos tähti on sellaisella suunnalla että maa liikkuu suoraan ko.tähteä kohti tai suoraan poispäin ko.tähdestä. Läheskään kaikilla tähdillä aberraatio ei ole koskaan nolla, vaan nolla on harvinainen erikoistapaus.

Maan pyöriminen aiheuttaa vuorokautisen aberraation, mutta se on pienempi tekijä.

Tyypillisesti vuotuinen aberraatio ilmenee siten että vuoden aikana tähti näyttää liikkuvan pienessä ellipsissä keskipaikkansa ympäri (sen max. noin 20 kulmasekuntia).

Astronomiassa yleensä käytetään pallopolaarikoordinaatteja, eli kahta kulmaa kuten rektaskensio (kulmaetäisyys tietystä taivaan napojen kautta kulkevasta meridiaanista) ja deklinaatio (kulmaetäisyys taivaan ekvaattorista).

Pallotähtitieteen lähteistä löytyy kaavat joilla aberraatio voidaan korjata, eli aberraation vaikutus voidaan poistaa tähden havaitusta paikasta (tämä on klassinen tehtävä). Ja ehkä päinvastoinkin eli miten tähden keskipaikasta voidaan laskea tähden paikka sellaisena kuin se havaitaan.

Aberraatio ei kuitenkaan ole ainoa huomioitava tekijä, vaan tässä yhteydessä täytyy ottaa huomioon monta muutakin tekijää, kuten kevättasauspisteen paikka (ekvinoktium, koordinaatiston asento), tähden ominaisliike (epookki), parallaksi (etäisyyden vaikutus), nutaatio (kuun vaikutus), refraktio (ilmakehän vaikutus). Erillisenä ilmiönä aberraatiota ei liene kovin helppo käsitellä?

koko6tuumaa kirjoitti:

Vuotuinen aberraatio (eli maa rataliikkeen aiheuttama tähden suunnan näennäinen muutos) voi olla nolla vain silloin jos tähti on sellaisella suunnalla että maa liikkuu suoraan ko.tähteä kohti tai suoraan poispäin ko.tähdestä. Läheskään kaikilla tähdillä aberraatio ei ole koskaan nolla, vaan nolla on harvinainen erikoistapaus.

Maan pyöriminen aiheuttaa vuorokautisen aberraation, mutta se on pienempi tekijä.

Tyypillisesti vuotuinen aberraatio ilmenee siten että vuoden aikana tähti näyttää liikkuvan pienessä ellipsissä keskipaikkansa ympäri (sen max. noin 20 kulmasekuntia).

Astronomiassa yleensä käytetään pallopolaarikoordinaatteja, eli kahta kulmaa kuten rektaskensio (kulmaetäisyys tietystä taivaan napojen kautta kulkevasta meridiaanista) ja deklinaatio (kulmaetäisyys taivaan ekvaattorista).

Pallotähtitieteen lähteistä löytyy kaavat joilla aberraatio voidaan korjata, eli aberraation vaikutus voidaan poistaa tähden havaitusta paikasta (tämä on klassinen tehtävä). Ja ehkä päinvastoinkin eli miten tähden keskipaikasta voidaan laskea tähden paikka sellaisena kuin se havaitaan.

Aberraatio ei kuitenkaan ole ainoa huomioitava tekijä, vaan tässä yhteydessä täytyy ottaa huomioon monta muutakin tekijää, kuten kevättasauspisteen paikka (ekvinoktium, koordinaatiston asento), tähden ominaisliike (epookki), parallaksi (etäisyyden vaikutus), nutaatio (kuun vaikutus), refraktio (ilmakehän vaikutus). Erillisenä ilmiönä aberraatiota ei liene kovin helppo käsitellä?

Helppokäyttöisin tietämäni harrastajalle sopiva opus on (jo hiukan ajan patinoima) tähtiluettelo ...

Sky Catalogue 2000.0: Volume 1

... joka sisältää myös selkeät ohjeet aberraation sisältävistä palloastronomian laskelmista.

http://www.amazon.com/Sky-Catalogue-2000-0-20000-2nd/dp/0521427363