hei! Mietin sellaista, että kun absorptiojäähdytin ilmee lämpöä ja "siirtää" sen lauhdutinaineeseen, esim ilma, niin minkä on lämpötase eli "pumppaako" systeemi lämpöä viilennettävästä kohteesta siten että sitä siirtyisi jouleina lauhdutinaineeseen periaatteessa kuumentimen höyrystimessä luovuttaman lämmön ja kylmätilasta otetun lämmön summa.
Vai onko prosessi sellainen, että lämmön energiapotentiaali ikäänkuin käännetään vastakkaismerkkiseksi, jolloin siis höyrystymiseen sitoutunut lämpö "kuluu" vastakkaismerkkisen lämpötilanmuutoksen aikaansaamiseksi eli lauhdutinaineeseen siirtyvä energia jouleina olisi vähemmän kuin mitä prosessiin syötettiin.
Ei oikein minulla ajatus pelaa tässä asiassa kun en vielä pysty käsittämään prosessin fysikaalisia periaatteita.
Periaatteessa kannattaisiko absorptiojäädhytysjärjestelmällä periaatteessa lisäjäähdyttää esimerkiksi polttoprosessin (lämmityspannu) kuumana harakoille karkaavia savukaasuja? Sitä ajan takaa...
(käännöskoneella suomennettu wikipediasta)
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Absorption_chiller&sa=X&oi=translate&resnum=1&ct=result&prev=/search?q=absorption wiki cold&hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=QMP&sa=G
(kaksivaiheinen absorptiojäähdytys
http://www.helsinginenergia.fi/kaukojaahdytys/os2_2.html
Vai onko prosessi sellainen, että lämmön energiapotentiaali ikäänkuin käännetään vastakkaismerkkiseksi, jolloin siis höyrystymiseen sitoutunut lämpö "kuluu" vastakkaismerkkisen lämpötilanmuutoksen aikaansaamiseksi eli lauhdutinaineeseen siirtyvä energia jouleina olisi vähemmän kuin mitä prosessiin syötettiin.
Ei oikein minulla ajatus pelaa tässä asiassa kun en vielä pysty käsittämään prosessin fysikaalisia periaatteita.
Periaatteessa kannattaisiko absorptiojäädhytysjärjestelmällä periaatteessa lisäjäähdyttää esimerkiksi polttoprosessin (lämmityspannu) kuumana harakoille karkaavia savukaasuja? Sitä ajan takaa...
(käännöskoneella suomennettu wikipediasta)
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Absorption_chiller&sa=X&oi=translate&resnum=1&ct=result&prev=/search?q=absorption wiki cold&hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=QMP&sa=G
(kaksivaiheinen absorptiojäähdytys
http://www.helsinginenergia.fi/kaukojaahdytys/os2_2.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä jääkaappi on yhden lajin lämpöpumppu. Toisaalta esittämäsi savukaasujen lämmöntalteenottolaite olisi toisenlainen lämpöpumppu.
Lämpöpumpulla voidaan siis ylittää varsin suurikin lämpötilaero. Elikkä saadaan jäähdytettyä jääkaapin sisältöä huoneilmalla, kun vain pumpun avulla ylitetään se lämpötilojen ero mikä estäisi lämmön siirtymisen suoraan.
Lämpöpumpussa käytetään hyväksi kaasujen kykyä laajetesaan ja supistuessaan sitoa taikka luovuttaa lämpöä. Ja paineita sopivasti muuttelemalla eri lämmönvaihtimissa (putkiston osissa) saadaan kulloinkin haluttu efekti aikaan. Kompressori on siis lämpöpumpussa se välttämätön osa ja sillä kaasu saadaan korkeampaan paineeseen (ja venttiilillä matalampaan).
Joku (korealainen?) on ainakin hakenut patenttia absorptiojäähdyttimelle,
"Energy-saving and compact absorption type refrigerating machine"
● materiaalikustannuksiltaan -30%...-50% tavanomaisesta (huomattavan edullinen sarjatuotannossa)
● käyttäisi lämmönlähteenään korkean lämpötilan lämpöä (kuten kuuma savu)
● imisi primäärifluidin +10 asteiseksi (kuten savun...) ja lämmittäisi sekundäärifluidin +40 asteiseksi (sen lämpimämmäksi ei lämminvesivaraajaa olekaan taloudellista lämmittää, kunhan lämmönvaihdinkierukat on oikein mitoitettu!!)
● energia siirtyy kokonaisuudessaan sekundäärifluidiin - ei energiahäviöitä
=> kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa (lämminvesivaraajan peruslämpötilaksi 40 astetta optimi (vesi on "kuumaa" mutta lämmönhukka varaajasäiliön eristevaipan läpi on mahdollisimman pieni), mutta jossain kaukolämmössä (vaaditaan 120 asteen lämpötilaa...) ei toimisi. Kenties sarjatuotannossa tuo vempele voisi olla jopa kustannustehokas yksittäisiin kiinteistöihin asennettuna? "Mosaiikkinäytön" perusteella näyttäisi siltä, että keksijä on nimenomaan tämän kokoluokan vehjettä ajatellutkin, ei mitään teollisuuslaitosta.
http://v3.espacenet.com/publicationDetails/biblio?DB=EPODOC&adjacent=true&locale=fi_fi&FT=D&date=20090624&CC=CN&NR=101464067A&KC=A
Patentti ilmeisesti myönnetty kesäkuussa 2009 ??