Sanomalehti- , juliste- ja kirjapainoissa laitetaan päivittäin valtaville pinta-aloille suurella tarkkuudella monia eri kemikaaleja. Julisteessa mikroskooppisen ohut kemikaalikerros kyllä absorboi auringonvalon, mutta sähköksi muuntaminen on ihan eri juttu. Tarkalleen kuinka paljon ja millä tavoilla ihan eri juttu, on valtavan tärkeä koko ihmiskuntaa koskettava kysymys.
Painokoneen - ehkä kirjaimellisesti olemassaolevan kirjapainon olemassaolevasta painokoneesta muunnettu malli - tekemä aurinkopaneeli tarvitsee ainakin muutamanlaisia kemikaaleja. Ainoat niiden kemikaalien käyttötarkoitusten nimitykset, jotka itse tiedän, ovat sähkönjohdin ja eriste.
Paino"muste" voi olla sähkönjohdinta ja se voi olla eristettä. Yhdessä, kahdessa tai useammassa kerroksessa oleva kuvio johtaa "ihmeellisistä" photovoltaic-kemikaaleista tulevan sähkön "julisteen" reunalle varsinaisiin sähköjohtoihin.
Tämä visio herättää ainakin nämä kysymykset:
Kuinka puhtaita kemikaalien on oltava, tai mikä on hyötysuhde puhtauden funktiona? Ja miten kemikaaliyhtiö laskuttaa puhtauden funtiona? Pitääkö kemikaalit tehdä samaan tapaan kuin esim. lääkkeet vaiko samaan tapaan kuin talomaalit tai bensiini?
Kuinka pieniä yksityiskohtia tarvitaan? Riittääkö nykyinen kirjapainotaito, jonka tarkkuus on viritetty ihmissilmän resoluution mukaan, vai pitääkö tehdä sata tai miljoona kertaa tarkemmin?
Tai mikä on hyötysuhde tarkkuuden funktiona?
Mikä on paras alusta paneelille? Aikakauslehtipaperi, alumiinifolio, kinkkufolio(alumiini paperi), kuparifolio, teräsfolio, lasi, pleksi(akryyli), teräslevy, keramiikka, muovi vai peräti puu?
Ainakin joidenkin puulajien pintaan saattaa muodostua nanokokoisia rakenteita, joita voi kenties hyödyntää jotenkin... Tämä on puhdasta spekulaatiota.
Kyllä, jotkut edellisistä aineista eivät kestä säätä yhtään, mutta säältä suojaaminen ei ole mikään ongelma. Yksi mahdollinen suojauskeino on läpinäkyvien muovipullojen aine.
Jotkut alusta-aineet tarjoavat itsessään johteen tai eristeen ja jos Ihmeellinen Photovoltaic-Aine -kerros pitää tai kannattaa tehdä läpikuultavaksi, niin heijastava alusta auttaa hyödyntämään valoa sekä tulo- että menomatkalla.
Vai onko tekstiiliteollisuus kirjapainoja parempi esikuva photovoltaic-paneelien tuotannolle? vai niiden yhdistelmä?
Painokoneen - ehkä kirjaimellisesti olemassaolevan kirjapainon olemassaolevasta painokoneesta muunnettu malli - tekemä aurinkopaneeli tarvitsee ainakin muutamanlaisia kemikaaleja. Ainoat niiden kemikaalien käyttötarkoitusten nimitykset, jotka itse tiedän, ovat sähkönjohdin ja eriste.
Paino"muste" voi olla sähkönjohdinta ja se voi olla eristettä. Yhdessä, kahdessa tai useammassa kerroksessa oleva kuvio johtaa "ihmeellisistä" photovoltaic-kemikaaleista tulevan sähkön "julisteen" reunalle varsinaisiin sähköjohtoihin.
Tämä visio herättää ainakin nämä kysymykset:
Kuinka puhtaita kemikaalien on oltava, tai mikä on hyötysuhde puhtauden funktiona? Ja miten kemikaaliyhtiö laskuttaa puhtauden funtiona? Pitääkö kemikaalit tehdä samaan tapaan kuin esim. lääkkeet vaiko samaan tapaan kuin talomaalit tai bensiini?
Kuinka pieniä yksityiskohtia tarvitaan? Riittääkö nykyinen kirjapainotaito, jonka tarkkuus on viritetty ihmissilmän resoluution mukaan, vai pitääkö tehdä sata tai miljoona kertaa tarkemmin?
Tai mikä on hyötysuhde tarkkuuden funktiona?
Mikä on paras alusta paneelille? Aikakauslehtipaperi, alumiinifolio, kinkkufolio(alumiini paperi), kuparifolio, teräsfolio, lasi, pleksi(akryyli), teräslevy, keramiikka, muovi vai peräti puu?
Ainakin joidenkin puulajien pintaan saattaa muodostua nanokokoisia rakenteita, joita voi kenties hyödyntää jotenkin... Tämä on puhdasta spekulaatiota.
Kyllä, jotkut edellisistä aineista eivät kestä säätä yhtään, mutta säältä suojaaminen ei ole mikään ongelma. Yksi mahdollinen suojauskeino on läpinäkyvien muovipullojen aine.
Jotkut alusta-aineet tarjoavat itsessään johteen tai eristeen ja jos Ihmeellinen Photovoltaic-Aine -kerros pitää tai kannattaa tehdä läpikuultavaksi, niin heijastava alusta auttaa hyödyntämään valoa sekä tulo- että menomatkalla.
Vai onko tekstiiliteollisuus kirjapainoja parempi esikuva photovoltaic-paneelien tuotannolle? vai niiden yhdistelmä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://en.wikipedia.org/wiki/Nanosolar
http://www.scientificblogging.com/jane_poynter/inkjet_printable_solar_panels_really
Periaate tuossa lienee, että painavat kuvia, joissa eri värit ovat noita eristeitä, johtimia ja aurinkoenergiankeräysmateriaaleja. Pohjamateriaali voi olla jotain sopivaa kestävää ainetta.
Kyllä tuollaiset toimisi, jos tekniikka hyvin suunniteltua.
Aineet voivat olla joskus epäterveellisiä, joka tulisi hyvin huomioida!
Aurinkovoiman voi kai nähdä myös tällä tavalla:
On kalvolle levitetty akku, joka on samalla myös filmi, jota aurinko valottaa. Valottumista tarkoittava kemiallinen tapahtuma on samalla myös akun varaamista. Akku/filmin varausta puretaan sitä mukaa kun aurinko valottamalla varaa sitä filmi/akkua.
Eli aurinko aiheuttaa kalvoakulle /filmille samanlaisen ilmiön kuin jos sen laittaisi laturiin. En tiedä voiko sanoa olevan sellaista kalvomaista akkua, jossa valon ja sähköllä varaamisen vaikutus sattuu olemaan täsmälleen sama. Ehkä se on tapa kuvata kaikkea photovoltaic-energiaa tai sitten se on mahdotonta.
Tai ehkä tarpeeksi pienet lyijyakut, litiumakut tms. läpinäkyvässä kotelossa ollessaan saavat varausta kuin itsestään, altistuessaan tarpeeksi kirkkaalle valolle...
Lieneekö silmässäkin olevat valonaistin solut valoenergian tuottajia vaiko valovastuksia?
Entä miksi maidon sanotaan pilaantuvan auringonvalossa heti?
Mitä yksityiskohtien tarkkuuteen tulee, olisi aikamoinen sattuma, että nykyisten kirjapainotekniikoiden (ei nykyisten kirjapainolaitteiden) suurin mahdollinen tarkkuus olisi sama kuin ihmissilmän resoluutio. Eli luultavasti on mahdollista vain mittakaavoja muuttamalla tehdä painokoneita, jotka tekevät kymmenen tai tuhat kertaa hienompaa jälkeä kuin mitä paljaalla silmällä voi erottaa. Jossain mittakaavassa tulee vastaan sellaisia fysiikan lakeja, joiden vuoksi tarvitaan uudenlaisia rakenteita eli laadullisesti erilaista painokonetta.
Mutta tässä tapauksessa ei tiedä olisiko sellaisesta tarkkuudesta/hienoudesta mitään erityistä hyötyä... Jossain muussa sovelluksessa (kuten elektroniikassa) olisi, mutta ei ehkä tässä.