Refluksi ja työ

REFLUKSITAUTI

Tavoitteet
Suljetaan nopeasti pois kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, jos närästykseen tai rinnanaluspoltteeseen liittyy muu äkillinen tai voimakas oire, kuten rintakipu, vatsakipu tai verioksennus; kardiovaskulaariset sairaudet, vaikea esofagiitti, komplisoitunut ulkustauti, ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet.
Hoidetaan aluksi oireenmukaisesti muut kuin mainituista oireista kärsivät potilaat ja tehdään jatkotutkimuksia, jos oireet pitkittyvät.

Määritelmä
Närästys on polttava tunne rintalastan takana. Sitä ei voi luonnehtia selväksi kivuksi. Närästystä provosoivat usein kylmä tai kuuma juoma, sitrusmehu ja alkoholi. Antasidit tyypillisesti helpottavat närästystä.
Ruokatorven refluksitaudissa henkilö altistuu gastroesofageaalisen refluksin aiheuttamille komplikaatioille tai hänen elämänlaatunsa on huonontunut refluksioireiden vuoksi.
Epidemiologia
Amerikkalaisessa selvityksessä terveistä sairaalahenkilökunnan jäsenistä närästystä oli päivittäin 7 %:lla ja viikoittain 14 %:lla.
Raskauden aikana närästys on vielä tavallisempaa (25–80 %).
Närästys- ja refluksioireilu lisääntyvät iän myötä. Vain pieni osa potilaista hakeutuu tutkimuksiin.

Etiologia
Närästyksen ja rinnanaluspoltteen mekanismiksi katsotaan yleensä gastroesofageaalinen refluksi. Sairauksia, joihin liittyy närästystä ja rinnanaluspoltetta, ovat refluksisairaus (joko liittyy esofagiittiin tai ilmenee ilman todettavaa esofagiittia) ruokatorven muut motoriset häiriöt (akalasia, diffuusit spasmit, pähkinänsärkijäesofagus) peptinen ulkustauti
mahalaukun tyhjenemishäiriöt ärtyvän suolen oireyhtymä ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet.
Palleatyrä edistää usein oireen syntyä.
Refluksia ilmenee usein ilman anatomista poikkeavuuttakin. Useimmiten palleatyrään ei liity refluksioireita.
Tärkein refluksitaudin etiopatogeneettinen tekijä on lisääntynyt hetkittäinen alasulkijan relaksaatio (TLESR).

Komplikaatiot
Refluksiesofagiitti on useimmiten lievä sairaus ilman vakavia komplikaatioita. Jatkuva hoitamaton tulehdus voi aiheuttaa ruokatorven levyepiteelin korvautumista metaplastisella lieriöepiteelillä (Barrettin epiteeli). Sitä tavataan n. 8–20 %:lla esofagiittipotilaista, ja siihen sisältyy adenokarsinooman vaara. Pitkään kestänyt ulseroiva esofagiitti voi aiheuttaa strikturoitumista ja nielemisvaikeuksia. Esofagiitti aiheuttaa noin 7 % kaikista ruoansulatuskanavan verenvuodoista. Esofagiittivuoto on lähes aina anemisoivaa tihkuvuotoa.

Ilman selvää esofagiittia refluksisairauden ei tiedetä varmasti johtavan pysyviin ruokatorvivaurioihin. Refluksisairauteen voi liittyä aspiraatiota ja toistuvia hengitystieinfektioita erityisesti lapsilla ja vanhuksilla. Hampaiden kiillevaurioiden on esitetty liittyvän refluksisairauteen.

Potilaan taustatiedot ja status
Refluksisairauteen viittaavat oireet:
Närästys on refluksisairauden tärkein oire. Sitä ilmenee 75 %:lla refluksisairauden oireista kärsivistä. Oireen sensitiivisyys on kuitenkin huono.
Oire liittyy ruokailuun: runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut pahentavat oireita. Maito ja antasidit usein helpottavat niitä.
Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat tilaa, samoin makuulla olo.
Närästykseen liittyvät muut ruokatorvioireet: rintakipu, nielemisvaivat, röyhtäily, karvaan nesteen nousu suuhun.
Refluksisairauspotilailla esiintyy usein muita toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ummetusta, vatsan turvottelua ja kaasuvaivoja.
Hengitystieoireita, erityisesti yöllisiä yskänkohtauksia, on vanhuksilla aspiraation vuoksi.

Hälyttävät oireet, jolloin endoskopia on heti aiheellinen:
Verioksennukset
Verenvuoto
Anemia
Nielemisvaivat
Ruoan takertumisen tunne
Laihtuminen
Rintakivut
Merkit, jotka viittaavat, että oireen takana on muukin kuin refluksisairaus
Vatsakivut ja aristus ylävatsalla viittaavat ulkustautiin tai muuhun ylävatsan alueen orgaaniseen sairauteen.
Rasitukseen liittyvä rintakipu on usein sydänperäistä. Joskus samat tekijät voivat pahentaa sekä ruokatorvi- että sydänperäisiä oireita. Nitraatit auttavat myös ruokatorviperäisissä kivuissa. Refluksisairaus voi myös pahentaa sepelvaltimotaudin oireita.
Nielemisvaivat liittyvät ruokatorven striktuuraan, kasvaimeen tai primaarisiin motiliteettihäiriöihin.
Hoitokokeilu ennen gastroskopiaa
Diagnostinen hoitokokeilu B protonipumpun estäjällä A voidaan tehdä alle 55-vuotiaille, joilla on tyypilliset refluksisairauden oireet, mutta ei hälyttäviä oireita. Käytettäessä tätä strategiaa voidaan välttää turhia endoskopioita. Lievien oireiden hoito voidaan aloittaa myös lievemmällä lääkityksellä: antasidit, H2-reseptorin salpaajat. Potilasohje närästyslääkkeistä 2.

Jos oireet kestävät yli 3 viikkoa tai uusivat nopeasti, ovat ensivaiheen tutkimukset suositeltavia. Jos potilaan vointi on hyvä, eikä hälyttäviä oireita ole, voidaan toistuvat ja pitempiaikaisetkin hoidot sallia alle 55-vuotiailla vaikkei gastroskopiaa ole tehty.
Jos uusia ja hälyttäviä oireita (kuten nielemisvaikeudet) ilmaantuu, on gastroskopia aiheellinen.
Jos oireen syy on selvitetty ja oireet uusivat hoidon jälkeen, voidaan kokeilla uudelleen sitä hoitoa, jolla oireet paranivat.
Ensivaiheen tutkimukset
Tehdään kaikille, joilla on yli 3 viikkoa kestänyt päivittäinen tai usein toistuva oireilu tai hälyttäviä oireita
Gastroskopia
PVK
Refluksiesofagiitti diagnosoidaan luotettavasti gastroskopialla ja sen yhteydessä otetulla esofagusbiopsialla. Biopsialöydöksen merkitys ilman makroskooppisia löydöksiä on kyseenalainen. Gastroskopiassa voidaan osoittaa tai sulkea pois myös muita närästyksen ja rinnanaluspoltteen syitä, kuten ulkus ja mahan tai ruokatorven kasvaimet. Refluksisairauden endoskooppinen luokittelu. Lääkkeen valinnan ja lääkityksen keston määrää esofagiitin vaikeusaste, joka määritellään Los Angeles -luokituksen avulla:

1. Esofagiitin luokittelu (Los Angeles) Aste1) Endoskopialöydös 2)
Asteet C ja D = vaikea esofagiitti. Esofagiitin komplikaatiot, kuten striktuura, haava ja Barrettin metaplasia, luokitellaan erikseen.
2) Limakalvon rikkouma on normaalista limakalvosta tarkasti erottuva punoittava tai fibriinipeitteinen alue.

A Yksi tai useampi limakalvon rikkouma poimun päällä, pituus ≤ 5 mm
B Yksi tai useampi > 5 mm:n mittainen limakalvon rikkouma poimun päällä mutta ei yhtenäisenä poimujen välissä
C Kahden tai useamman pitkittäisen poimun välissä yksi tai useampia limakalvon rikkoumia, jotka kattavat alle 75 % ympärysmitasta
D Limakalvon rikkoumia, jotka kattavat vähintään 75 % ruokatorven ympärysmitasta

Jatkotutkimukset
Jos ei todeta endoskooppista esofagiittia, on syytä pyrkiä refluksitaudin tai motiliteettihäiriön osoittamiseen toistuvia hankalia ja hoitoon reagoimattomia oireita ja epäselviä rintakipu- tai hengitystieoireita potevilla.

Ruokatorven pH:n pitkäaikaismonitoroinnissa kotona todetaan pidentynyt kokonaisrefluksiaika (pH alle 4 yli 5 % mittausajasta), pitkiä refluksiepisodeja (yli 5 min; oirekorrelaatio).
Ruokatorven paineenmittaus tehdään ennen leikkaushoitoa tai epäiltäessä primaarista motiliteettihäiriötä, kuten akalasiaa.
Ruokatorvi röntgenkuvataan motiliteettihäiriöepäilyissä. Negatiivinen löydös ei varmuudella sulje pois lievää motiliteettihäiriötä.
Sydänperäisten syiden selvittely tulee kysymykseen, jos närästelyn ja rinnanaluspoltteen lisäksi ilmenee rintakipuja, ja erityisesti, jos ne liittyvät rasitukseen:
keuhkokuva
EKG
rasitus-EKG.
Refluksisairauden hoito
Hoidon päätavoite on oireiden lievitys.
Useat potilaat tarvitsevat myös pitkäaikaista ylläpitohoitoa.
Hoidon tavoitteet
Oireettomuus
Endoskooppisesti nähtävän tulehduksen rauhoittaminen
Esofagiitin uusiutumisen estäminen
Komplikaatioiden estäminen
Elämäntapamuutokset ja antasidi
Eivät usein yksin riitä lievittämään oireita riittävästi
Sängyn pääpuolen kohotus D
Laihduttaminen
Ilta-aterioiden välttäminen
Pienet ateriat usein
Ärsyttävien ruokien välttäminen (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi)
Tupakoinnin lopettaminen
Tiettyjen lääkkeiden välttäminen (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet)
Alginaatti tai antasidi tarvittaessa

Potilasohje 1
Lääkehoito
Lääkehoidon periaatteet ovat samat riippumatta siitä, onko hänellä endoskopoimaton, endoskopiassa normaalilta näyttävä vai endoskooppisesti lievä refluksisairaus.
Vaikeusasteet (Los Angelesin luokitus), ks. taulukko 3
Oireiden lievittäminen ja esofagiitin parantaminen
Lievä esofagiitti (aste A tai B)
Happopumpun salpaaja 4–6 viikkoa A (omepratsoli 20 mg × 1 A; lansopratsoli 30 mg × 1 A; pantopratsoli 40 mg × 1; rabepratsoli 20 mg × 1; esomepratsoli 40 mg × 1 A)
H2-salpaaja, normaali annos kahdesti vuorokaudessa (ranitidiini, nitsatidiini 150 mg × 2, famotidiini 20 mg × 2) 12 viikkoa
Vaikeat oireet tai vaikea-asteinen esofagiitti (aste C tai D), hoidon kesto 8–12 viikkoa
Omepratsoli 20–40 mg × 1–2 A
Lansopratsoli 30 mg × 1–2 A
Pantopratsoli 40 mg × 1–2
Rabepratsoli 20 mg × 1–2
Esomepratsoli 40 mg × 1 A
Esofagiitin uusiutumisen esto
Esofagiitti tai oireet uusiutuvat 60–80 %:lla vuoden kuluessa.
Ei endoskooppista esofagiittia tai lievä esofagiitti
Happopumpun salpaaja A kerran päivässä. Pienin annos riittää usein.
Lievä, kohtalainen tai vaikea esofagiitti
Happopumpun salpaaja A kerran päivässä hoitoannoksena tai pienenä hoitoannoksena (omepratsoli 10–20 mg × 1; lansopratsoli 15–30 mg × 1; pantopratsoli 20–40 mg × 1; esomepratsoli 20 mg × 1)
Pitkäaikaishoito
Refluksisairauden oireet uusivat vuoden kuluessa noin 80 %:lla antisekretorisen hoiton loputtua.
Nykyisin pyritään käyttämään lievintä hoitoa, jolla potilas pysyy oireettomana.
Pitkäaikaisessa estohoidossa protonipumpun estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja turvallisiksi A.
Kirurginen hoito (Nissenin fundoplikaatio) on tarpeen alle 10 %:lla refluksiesofagiittipotilaista. Sen aiheet ovat seuraavat:
esofagiitti ei pysy oireettomana lääkehoidolla tai uusiutuu usein.
esofagiitin komplikaatiot: striktuurat, Barrettin epiteeli ja jatkuva esofagiitti, vuoto, vaikeat aspiraatio-oireet.
Seuranta
Lievää esofagiittia ei tarvitse endoskooppisesti kontrolloida, jos oireet paranevat.
Keskivaikean ja vaikean esofagiitin paraneminen on suositeltavaa varmistaa endoskopialla, jotta tiedetään hoidon teho. Jos oireet muuttavat luonnettaan, on tähystyskontrolli tarpeen.
Jos todetaan Barrettin esofagus, ovat endoskopiakontrollit dysplasian toteamiseksi tarpeen 3–5 vuoden välein. Barrettin esofagukseen sisältyy suurentunut adenokarsinooman vaara.
Jos endoskooppisesti ei todeta esofagiittia, refluksisairautta hoidetaan samoin periaattein kuin refluksiesofagiittia. Jos oireet paranevat, eivät kontrollit ja seuranta ole tarpeen.
Ruokatorven primaarit motiliteettihäiriöt
Ks. myös 4
Hoidon tavoitteena on oireiden helpottaminen sekä komplikaatioiden, erityisesti akalasian keuhkokomplikaatioiden, estäminen.
Motiliteettihäiriöiden hoito
Ensivaiheessa voidaan akalasiassa ja diffuuseissa esofagusspasmeissa kokeilla lääkehoitoa, jonka tulokset ovat vaihtelevia:
lyhytvaikutteinen glyseryylinitraatti ennen ateriaa tai
isosorbididinitraatti ennen ateriaa.
Jos nitraatit eivät auta, voidaan kokeilla kalsiuminestäjiä: nifedipiini, diltiatseemi. On huomattava, että kalsiuminestäjät voivat pahentaa joidenkin potilaiden refluksioireita.
Akalasian hoito on pneumaattinen dilataatio. Ellei tästä ole apua, suositellaan myotomiaa (Hellerin leikkaus).



OMASTA SAIRAUDESTANI: MINUT ON TÄHYSTETTY PARIIN KERTAAN. SAIRAUS ON HYVIN HALLINNASSA. JOSKUS KÄYTÄN SOMAC-LÄÄKITYSTÄ, RAVINON KANSSA OLEN TARKKA JA LISÄKSI OTAN ASTAVITA-NIMISTÄ RAVINTOLISÄÄ PÄIVITTÄIN, KOSKA LÄÄKÄRINI KERTOI, ETTÄ SE SUOJAA LIMAKALVOVAURIOTA JA ESTÄÄ MM. HELIKOBAKTEERI PULORI-INFEKTIOITA. OLEN TARKKAAN KUUNNELLUT LÄÄKÄRINI, JOLLE ANNAN 10 PISTETTÄ, OHJEITA SAIRAUDESTANI. MINUN EI TARVITSE TOIMITTAA SAIRAUSLOMATODISTUSTA TYÖNANTAJALLENI,SILLÄ OLEN KESKUSTELLUT ASIASTA HÄNEN KANSSAAN JA HÄN YMMÄRTÄÄ TILANTEEN. TOISAALTA TYÖSSÄPOISSAOLOJA ON OLLUT VAIN 1-2 PÄIVÄÄ VUODESSA.

T. tämänkin sairauden kanssa voi elää

apua tarjolla kirjoitti:

REFLUKSITAUTI

Tavoitteet
Suljetaan nopeasti pois kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, jos närästykseen tai rinnanaluspoltteeseen liittyy muu äkillinen tai voimakas oire, kuten rintakipu, vatsakipu tai verioksennus; kardiovaskulaariset sairaudet, vaikea esofagiitti, komplisoitunut ulkustauti, ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet.
Hoidetaan aluksi oireenmukaisesti muut kuin mainituista oireista kärsivät potilaat ja tehdään jatkotutkimuksia, jos oireet pitkittyvät.

Määritelmä
Närästys on polttava tunne rintalastan takana. Sitä ei voi luonnehtia selväksi kivuksi. Närästystä provosoivat usein kylmä tai kuuma juoma, sitrusmehu ja alkoholi. Antasidit tyypillisesti helpottavat närästystä.
Ruokatorven refluksitaudissa henkilö altistuu gastroesofageaalisen refluksin aiheuttamille komplikaatioille tai hänen elämänlaatunsa on huonontunut refluksioireiden vuoksi.
Epidemiologia
Amerikkalaisessa selvityksessä terveistä sairaalahenkilökunnan jäsenistä närästystä oli päivittäin 7 %:lla ja viikoittain 14 %:lla.
Raskauden aikana närästys on vielä tavallisempaa (25–80 %).
Närästys- ja refluksioireilu lisääntyvät iän myötä. Vain pieni osa potilaista hakeutuu tutkimuksiin.

Etiologia
Närästyksen ja rinnanaluspoltteen mekanismiksi katsotaan yleensä gastroesofageaalinen refluksi. Sairauksia, joihin liittyy närästystä ja rinnanaluspoltetta, ovat refluksisairaus (joko liittyy esofagiittiin tai ilmenee ilman todettavaa esofagiittia) ruokatorven muut motoriset häiriöt (akalasia, diffuusit spasmit, pähkinänsärkijäesofagus) peptinen ulkustauti
mahalaukun tyhjenemishäiriöt ärtyvän suolen oireyhtymä ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet.
Palleatyrä edistää usein oireen syntyä.
Refluksia ilmenee usein ilman anatomista poikkeavuuttakin. Useimmiten palleatyrään ei liity refluksioireita.
Tärkein refluksitaudin etiopatogeneettinen tekijä on lisääntynyt hetkittäinen alasulkijan relaksaatio (TLESR).

Komplikaatiot
Refluksiesofagiitti on useimmiten lievä sairaus ilman vakavia komplikaatioita. Jatkuva hoitamaton tulehdus voi aiheuttaa ruokatorven levyepiteelin korvautumista metaplastisella lieriöepiteelillä (Barrettin epiteeli). Sitä tavataan n. 8–20 %:lla esofagiittipotilaista, ja siihen sisältyy adenokarsinooman vaara. Pitkään kestänyt ulseroiva esofagiitti voi aiheuttaa strikturoitumista ja nielemisvaikeuksia. Esofagiitti aiheuttaa noin 7 % kaikista ruoansulatuskanavan verenvuodoista. Esofagiittivuoto on lähes aina anemisoivaa tihkuvuotoa.

Ilman selvää esofagiittia refluksisairauden ei tiedetä varmasti johtavan pysyviin ruokatorvivaurioihin. Refluksisairauteen voi liittyä aspiraatiota ja toistuvia hengitystieinfektioita erityisesti lapsilla ja vanhuksilla. Hampaiden kiillevaurioiden on esitetty liittyvän refluksisairauteen.

Potilaan taustatiedot ja status
Refluksisairauteen viittaavat oireet:
Närästys on refluksisairauden tärkein oire. Sitä ilmenee 75 %:lla refluksisairauden oireista kärsivistä. Oireen sensitiivisyys on kuitenkin huono.
Oire liittyy ruokailuun: runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut pahentavat oireita. Maito ja antasidit usein helpottavat niitä.
Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat tilaa, samoin makuulla olo.
Närästykseen liittyvät muut ruokatorvioireet: rintakipu, nielemisvaivat, röyhtäily, karvaan nesteen nousu suuhun.
Refluksisairauspotilailla esiintyy usein muita toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ummetusta, vatsan turvottelua ja kaasuvaivoja.
Hengitystieoireita, erityisesti yöllisiä yskänkohtauksia, on vanhuksilla aspiraation vuoksi.

Hälyttävät oireet, jolloin endoskopia on heti aiheellinen:
Verioksennukset
Verenvuoto
Anemia
Nielemisvaivat
Ruoan takertumisen tunne
Laihtuminen
Rintakivut
Merkit, jotka viittaavat, että oireen takana on muukin kuin refluksisairaus
Vatsakivut ja aristus ylävatsalla viittaavat ulkustautiin tai muuhun ylävatsan alueen orgaaniseen sairauteen.
Rasitukseen liittyvä rintakipu on usein sydänperäistä. Joskus samat tekijät voivat pahentaa sekä ruokatorvi- että sydänperäisiä oireita. Nitraatit auttavat myös ruokatorviperäisissä kivuissa. Refluksisairaus voi myös pahentaa sepelvaltimotaudin oireita.
Nielemisvaivat liittyvät ruokatorven striktuuraan, kasvaimeen tai primaarisiin motiliteettihäiriöihin.
Hoitokokeilu ennen gastroskopiaa
Diagnostinen hoitokokeilu B protonipumpun estäjällä A voidaan tehdä alle 55-vuotiaille, joilla on tyypilliset refluksisairauden oireet, mutta ei hälyttäviä oireita. Käytettäessä tätä strategiaa voidaan välttää turhia endoskopioita. Lievien oireiden hoito voidaan aloittaa myös lievemmällä lääkityksellä: antasidit, H2-reseptorin salpaajat. Potilasohje närästyslääkkeistä 2.

Jos oireet kestävät yli 3 viikkoa tai uusivat nopeasti, ovat ensivaiheen tutkimukset suositeltavia. Jos potilaan vointi on hyvä, eikä hälyttäviä oireita ole, voidaan toistuvat ja pitempiaikaisetkin hoidot sallia alle 55-vuotiailla vaikkei gastroskopiaa ole tehty.
Jos uusia ja hälyttäviä oireita (kuten nielemisvaikeudet) ilmaantuu, on gastroskopia aiheellinen.
Jos oireen syy on selvitetty ja oireet uusivat hoidon jälkeen, voidaan kokeilla uudelleen sitä hoitoa, jolla oireet paranivat.
Ensivaiheen tutkimukset
Tehdään kaikille, joilla on yli 3 viikkoa kestänyt päivittäinen tai usein toistuva oireilu tai hälyttäviä oireita
Gastroskopia
PVK
Refluksiesofagiitti diagnosoidaan luotettavasti gastroskopialla ja sen yhteydessä otetulla esofagusbiopsialla. Biopsialöydöksen merkitys ilman makroskooppisia löydöksiä on kyseenalainen. Gastroskopiassa voidaan osoittaa tai sulkea pois myös muita närästyksen ja rinnanaluspoltteen syitä, kuten ulkus ja mahan tai ruokatorven kasvaimet. Refluksisairauden endoskooppinen luokittelu. Lääkkeen valinnan ja lääkityksen keston määrää esofagiitin vaikeusaste, joka määritellään Los Angeles -luokituksen avulla:

1. Esofagiitin luokittelu (Los Angeles) Aste1) Endoskopialöydös 2)
Asteet C ja D = vaikea esofagiitti. Esofagiitin komplikaatiot, kuten striktuura, haava ja Barrettin metaplasia, luokitellaan erikseen.
2) Limakalvon rikkouma on normaalista limakalvosta tarkasti erottuva punoittava tai fibriinipeitteinen alue.

A Yksi tai useampi limakalvon rikkouma poimun päällä, pituus ≤ 5 mm
B Yksi tai useampi > 5 mm:n mittainen limakalvon rikkouma poimun päällä mutta ei yhtenäisenä poimujen välissä
C Kahden tai useamman pitkittäisen poimun välissä yksi tai useampia limakalvon rikkoumia, jotka kattavat alle 75 % ympärysmitasta
D Limakalvon rikkoumia, jotka kattavat vähintään 75 % ruokatorven ympärysmitasta

Jatkotutkimukset
Jos ei todeta endoskooppista esofagiittia, on syytä pyrkiä refluksitaudin tai motiliteettihäiriön osoittamiseen toistuvia hankalia ja hoitoon reagoimattomia oireita ja epäselviä rintakipu- tai hengitystieoireita potevilla.

Ruokatorven pH:n pitkäaikaismonitoroinnissa kotona todetaan pidentynyt kokonaisrefluksiaika (pH alle 4 yli 5 % mittausajasta), pitkiä refluksiepisodeja (yli 5 min; oirekorrelaatio).
Ruokatorven paineenmittaus tehdään ennen leikkaushoitoa tai epäiltäessä primaarista motiliteettihäiriötä, kuten akalasiaa.
Ruokatorvi röntgenkuvataan motiliteettihäiriöepäilyissä. Negatiivinen löydös ei varmuudella sulje pois lievää motiliteettihäiriötä.
Sydänperäisten syiden selvittely tulee kysymykseen, jos närästelyn ja rinnanaluspoltteen lisäksi ilmenee rintakipuja, ja erityisesti, jos ne liittyvät rasitukseen:
keuhkokuva
EKG
rasitus-EKG.
Refluksisairauden hoito
Hoidon päätavoite on oireiden lievitys.
Useat potilaat tarvitsevat myös pitkäaikaista ylläpitohoitoa.
Hoidon tavoitteet
Oireettomuus
Endoskooppisesti nähtävän tulehduksen rauhoittaminen
Esofagiitin uusiutumisen estäminen
Komplikaatioiden estäminen
Elämäntapamuutokset ja antasidi
Eivät usein yksin riitä lievittämään oireita riittävästi
Sängyn pääpuolen kohotus D
Laihduttaminen
Ilta-aterioiden välttäminen
Pienet ateriat usein
Ärsyttävien ruokien välttäminen (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi)
Tupakoinnin lopettaminen
Tiettyjen lääkkeiden välttäminen (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet)
Alginaatti tai antasidi tarvittaessa

Potilasohje 1
Lääkehoito
Lääkehoidon periaatteet ovat samat riippumatta siitä, onko hänellä endoskopoimaton, endoskopiassa normaalilta näyttävä vai endoskooppisesti lievä refluksisairaus.
Vaikeusasteet (Los Angelesin luokitus), ks. taulukko 3
Oireiden lievittäminen ja esofagiitin parantaminen
Lievä esofagiitti (aste A tai B)
Happopumpun salpaaja 4–6 viikkoa A (omepratsoli 20 mg × 1 A; lansopratsoli 30 mg × 1 A; pantopratsoli 40 mg × 1; rabepratsoli 20 mg × 1; esomepratsoli 40 mg × 1 A)
H2-salpaaja, normaali annos kahdesti vuorokaudessa (ranitidiini, nitsatidiini 150 mg × 2, famotidiini 20 mg × 2) 12 viikkoa
Vaikeat oireet tai vaikea-asteinen esofagiitti (aste C tai D), hoidon kesto 8–12 viikkoa
Omepratsoli 20–40 mg × 1–2 A
Lansopratsoli 30 mg × 1–2 A
Pantopratsoli 40 mg × 1–2
Rabepratsoli 20 mg × 1–2
Esomepratsoli 40 mg × 1 A
Esofagiitin uusiutumisen esto
Esofagiitti tai oireet uusiutuvat 60–80 %:lla vuoden kuluessa.
Ei endoskooppista esofagiittia tai lievä esofagiitti
Happopumpun salpaaja A kerran päivässä. Pienin annos riittää usein.
Lievä, kohtalainen tai vaikea esofagiitti
Happopumpun salpaaja A kerran päivässä hoitoannoksena tai pienenä hoitoannoksena (omepratsoli 10–20 mg × 1; lansopratsoli 15–30 mg × 1; pantopratsoli 20–40 mg × 1; esomepratsoli 20 mg × 1)
Pitkäaikaishoito
Refluksisairauden oireet uusivat vuoden kuluessa noin 80 %:lla antisekretorisen hoiton loputtua.
Nykyisin pyritään käyttämään lievintä hoitoa, jolla potilas pysyy oireettomana.
Pitkäaikaisessa estohoidossa protonipumpun estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja turvallisiksi A.
Kirurginen hoito (Nissenin fundoplikaatio) on tarpeen alle 10 %:lla refluksiesofagiittipotilaista. Sen aiheet ovat seuraavat:
esofagiitti ei pysy oireettomana lääkehoidolla tai uusiutuu usein.
esofagiitin komplikaatiot: striktuurat, Barrettin epiteeli ja jatkuva esofagiitti, vuoto, vaikeat aspiraatio-oireet.
Seuranta
Lievää esofagiittia ei tarvitse endoskooppisesti kontrolloida, jos oireet paranevat.
Keskivaikean ja vaikean esofagiitin paraneminen on suositeltavaa varmistaa endoskopialla, jotta tiedetään hoidon teho. Jos oireet muuttavat luonnettaan, on tähystyskontrolli tarpeen.
Jos todetaan Barrettin esofagus, ovat endoskopiakontrollit dysplasian toteamiseksi tarpeen 3–5 vuoden välein. Barrettin esofagukseen sisältyy suurentunut adenokarsinooman vaara.
Jos endoskooppisesti ei todeta esofagiittia, refluksisairautta hoidetaan samoin periaattein kuin refluksiesofagiittia. Jos oireet paranevat, eivät kontrollit ja seuranta ole tarpeen.
Ruokatorven primaarit motiliteettihäiriöt
Ks. myös 4
Hoidon tavoitteena on oireiden helpottaminen sekä komplikaatioiden, erityisesti akalasian keuhkokomplikaatioiden, estäminen.
Motiliteettihäiriöiden hoito
Ensivaiheessa voidaan akalasiassa ja diffuuseissa esofagusspasmeissa kokeilla lääkehoitoa, jonka tulokset ovat vaihtelevia:
lyhytvaikutteinen glyseryylinitraatti ennen ateriaa tai
isosorbididinitraatti ennen ateriaa.
Jos nitraatit eivät auta, voidaan kokeilla kalsiuminestäjiä: nifedipiini, diltiatseemi. On huomattava, että kalsiuminestäjät voivat pahentaa joidenkin potilaiden refluksioireita.
Akalasian hoito on pneumaattinen dilataatio. Ellei tästä ole apua, suositellaan myotomiaa (Hellerin leikkaus).



OMASTA SAIRAUDESTANI: MINUT ON TÄHYSTETTY PARIIN KERTAAN. SAIRAUS ON HYVIN HALLINNASSA. JOSKUS KÄYTÄN SOMAC-LÄÄKITYSTÄ, RAVINON KANSSA OLEN TARKKA JA LISÄKSI OTAN ASTAVITA-NIMISTÄ RAVINTOLISÄÄ PÄIVITTÄIN, KOSKA LÄÄKÄRINI KERTOI, ETTÄ SE SUOJAA LIMAKALVOVAURIOTA JA ESTÄÄ MM. HELIKOBAKTEERI PULORI-INFEKTIOITA. OLEN TARKKAAN KUUNNELLUT LÄÄKÄRINI, JOLLE ANNAN 10 PISTETTÄ, OHJEITA SAIRAUDESTANI. MINUN EI TARVITSE TOIMITTAA SAIRAUSLOMATODISTUSTA TYÖNANTAJALLENI,SILLÄ OLEN KESKUSTELLUT ASIASTA HÄNEN KANSSAAN JA HÄN YMMÄRTÄÄ TILANTEEN. TOISAALTA TYÖSSÄPOISSAOLOJA ON OLLUT VAIN 1-2 PÄIVÄÄ VUODESSA.

T. tämänkin sairauden kanssa voi elää

Lue lisää

lisätietoa refluksista saa googlaamalla myös refluksiin liittyviä tekstejä englanniksi (GERD, LPR, acid reflux, treatment of reflu jne) - sitä löytyy melko paljon.

kommenteja edelliseen lainaustekstiin - uusimpia tutkimustuloksia tässä tekstissä ei näkynyt ja muutamat kohdat ovat myöskin kyseenalaisia:

Valitettavasti suomessa keskitytään liiallisesti alarefluksiin, laryngofaryngeaalaisen refluksin
toteamisen/tutkimisen kustannuksella. Tällöin perinteinen
närästyksen tunne usein puuttuu (itsellä pelkkää kurkkurefluksia, en muista perinteistä närästystä pariin vuoteen). Ja ennenkaikkea - suositukset lääkityksestä laryngofaryngeaaliseen refluksiin ovat viimeaikaisten tutkimusten (n. 8v) mukaan erilaisia (!!):
kaksinkertainen lääkitys 3-6 kk (ja jopa enemmän).
Tämän tietävät ainakin osa kurkkulääkäreistä, jotka kurkun puolelle menevää refluksia hoitavat.
Tieto löytyy kaikista englanninkielisistä vähääkään vakavammin otettavista teksteistä.


Maito auttaa pienissä määrin mutta on petollinen, koska sen kalsium lisää hapon tuotantoa.
Samanlainen vaikutus myös ilmeisesti kaikilla kalsiumia sisältävillä tuotteilla? Harvinaista, että tätä ei mainita.



"Refluksipotilailla esiintyy usein myös ummetusta ym......" - hyvä lausahdus kunhan sitä ei tulkita väärin - nykyoppien mukaisesti refluksi ei siis aiheuta kyseisiä muita tauteja vaan pikemminkin päinvastoin (esim ummetus lisää painetta vatsalaukussa, joka saattaa provosoida refluksia). Lääkärini totesi kunnon suoliston toimimisesta olevan etua refluksipotilaille.

"useimmiten palleatyrään ei liity ....." -
tämähän on juuri päinvastoin mitä lääkärit
useimmiten ehdottelevat (refluksi saattaa johtua pelkästään palleatyrästä, joka haittaa r-torven normaalia toimintaa)...

Kannattaa vertailla eri tekstejä.

tekstiin kirjoitti:

lisätietoa refluksista saa googlaamalla myös refluksiin liittyviä tekstejä englanniksi (GERD, LPR, acid reflux, treatment of reflu jne) - sitä löytyy melko paljon.

kommenteja edelliseen lainaustekstiin - uusimpia tutkimustuloksia tässä tekstissä ei näkynyt ja muutamat kohdat ovat myöskin kyseenalaisia:

Valitettavasti suomessa keskitytään liiallisesti alarefluksiin, laryngofaryngeaalaisen refluksin
toteamisen/tutkimisen kustannuksella. Tällöin perinteinen
närästyksen tunne usein puuttuu (itsellä pelkkää kurkkurefluksia, en muista perinteistä närästystä pariin vuoteen). Ja ennenkaikkea - suositukset lääkityksestä laryngofaryngeaaliseen refluksiin ovat viimeaikaisten tutkimusten (n. 8v) mukaan erilaisia (!!):
kaksinkertainen lääkitys 3-6 kk (ja jopa enemmän).
Tämän tietävät ainakin osa kurkkulääkäreistä, jotka kurkun puolelle menevää refluksia hoitavat.
Tieto löytyy kaikista englanninkielisistä vähääkään vakavammin otettavista teksteistä.


Maito auttaa pienissä määrin mutta on petollinen, koska sen kalsium lisää hapon tuotantoa.
Samanlainen vaikutus myös ilmeisesti kaikilla kalsiumia sisältävillä tuotteilla? Harvinaista, että tätä ei mainita.



"Refluksipotilailla esiintyy usein myös ummetusta ym......" - hyvä lausahdus kunhan sitä ei tulkita väärin - nykyoppien mukaisesti refluksi ei siis aiheuta kyseisiä muita tauteja vaan pikemminkin päinvastoin (esim ummetus lisää painetta vatsalaukussa, joka saattaa provosoida refluksia). Lääkärini totesi kunnon suoliston toimimisesta olevan etua refluksipotilaille.

"useimmiten palleatyrään ei liity ....." -
tämähän on juuri päinvastoin mitä lääkärit
useimmiten ehdottelevat (refluksi saattaa johtua pelkästään palleatyrästä, joka haittaa r-torven normaalia toimintaa)...

Kannattaa vertailla eri tekstejä.

Lue lisää

taidampa käydä kurkkulääkärillä taas,viimeksi sain nenänhuuhtelukannun ja suositteli jatkamaan 40mg Nexiumia vrk.
Ei ole auttanut,yskin koko ajan,maitoa olen käyttänyt päivittäin helpottamaan oloa,mutta pitäskös sekin jättää jos se lisää happojen määrää.
Ihmetelen myös,miksi kukaan ei puhu että vaiva on vaan kurkussa,eikö lääkärit tiedä tätä?

refluksi kirjoitti:

taidampa käydä kurkkulääkärillä taas,viimeksi sain nenänhuuhtelukannun ja suositteli jatkamaan 40mg Nexiumia vrk.
Ei ole auttanut,yskin koko ajan,maitoa olen käyttänyt päivittäin helpottamaan oloa,mutta pitäskös sekin jättää jos se lisää happojen määrää.
Ihmetelen myös,miksi kukaan ei puhu että vaiva on vaan kurkussa,eikö lääkärit tiedä tätä?

Lue lisää

en saanut kannua lääkäriltä vaan sano et osta apteekista ja sillä huuhdella poskiontelot,minulla on kyllä valkosia kokkareita usein nielussa,johtuu varmaan refluksista.

refluksi kirjoitti:

en saanut kannua lääkäriltä vaan sano et osta apteekista ja sillä huuhdella poskiontelot,minulla on kyllä valkosia kokkareita usein nielussa,johtuu varmaan refluksista.

Ihanteellista olisi, jos gastro ja kurkkupuolen
ihmiset toimisivat yhteistyössä.


Niitä valkoisia pallukoita (proput) nielurisojen poimuissa ja "kraatereissa" on jokaisella
jossakin vaiheessa, toisilla enemmän, toisilla
vähemmän - ei liity refluksiin. Täysin vaarattomia - jos ne haittaa, niitä voi itse poistaa topsilla jos haluaa. Jotkut kurlailee lisäksi suuvesillä. Pahanhajuisiahan ne ovat tietenkin.
Ne koostuvat bakteereista, ruoantähteistä
(syödessä jäävistä) yms - lääkärin mukaan
kuuluvat nielun normaalitoimintaan. Toiset eivät edes huomaa niiden olemassaoloa vaan nielaisevat ne esim ruoan mukana alas.

tekstiin kirjoitti:

lisätietoa refluksista saa googlaamalla myös refluksiin liittyviä tekstejä englanniksi (GERD, LPR, acid reflux, treatment of reflu jne) - sitä löytyy melko paljon.

kommenteja edelliseen lainaustekstiin - uusimpia tutkimustuloksia tässä tekstissä ei näkynyt ja muutamat kohdat ovat myöskin kyseenalaisia:

Valitettavasti suomessa keskitytään liiallisesti alarefluksiin, laryngofaryngeaalaisen refluksin
toteamisen/tutkimisen kustannuksella. Tällöin perinteinen
närästyksen tunne usein puuttuu (itsellä pelkkää kurkkurefluksia, en muista perinteistä närästystä pariin vuoteen). Ja ennenkaikkea - suositukset lääkityksestä laryngofaryngeaaliseen refluksiin ovat viimeaikaisten tutkimusten (n. 8v) mukaan erilaisia (!!):
kaksinkertainen lääkitys 3-6 kk (ja jopa enemmän).
Tämän tietävät ainakin osa kurkkulääkäreistä, jotka kurkun puolelle menevää refluksia hoitavat.
Tieto löytyy kaikista englanninkielisistä vähääkään vakavammin otettavista teksteistä.


Maito auttaa pienissä määrin mutta on petollinen, koska sen kalsium lisää hapon tuotantoa.
Samanlainen vaikutus myös ilmeisesti kaikilla kalsiumia sisältävillä tuotteilla? Harvinaista, että tätä ei mainita.



"Refluksipotilailla esiintyy usein myös ummetusta ym......" - hyvä lausahdus kunhan sitä ei tulkita väärin - nykyoppien mukaisesti refluksi ei siis aiheuta kyseisiä muita tauteja vaan pikemminkin päinvastoin (esim ummetus lisää painetta vatsalaukussa, joka saattaa provosoida refluksia). Lääkärini totesi kunnon suoliston toimimisesta olevan etua refluksipotilaille.

"useimmiten palleatyrään ei liity ....." -
tämähän on juuri päinvastoin mitä lääkärit
useimmiten ehdottelevat (refluksi saattaa johtua pelkästään palleatyrästä, joka haittaa r-torven normaalia toimintaa)...

Kannattaa vertailla eri tekstejä.

Lue lisää

"Refluksipotilailla esiintyy usein myös ummetusta ym......" - hyvä lausahdus kunhan sitä ei tulkita väärin - nykyoppien mukaisesti refluksi ei siis aiheuta kyseisiä muita tauteja vaan pikemminkin päinvastoin (esim ummetus lisää painetta vatsalaukussa, joka saattaa provosoida refluksia). Lääkärini totesi kunnon suoliston toimimisesta olevan etua refluksipotilaille.
==================================================Niin mä luulen myös, että ummetus tai huono vatsan toiminta lisää refluksitaudin riskiä, enkä usko että ummetus kuuluu refluksitautiin, mutta ummetus/huono vatsan toiminta voi käynnistää refluksitaudin.

"Happosalpaajat ovat olleet käytössä jo pidempään tarvittaessa ja auttavatkin usein jotain, mutta en voi niitä kovin pitkäjaksoisesti syödä, alkavat aiheuttaa taas muita ongelmia. Elimistö menee jotenkin kokonaan tukkoon ja epätasapainoon"


Voisitko hieman tarkentaa, että mitä ongelmia tuosta pitkäaikaiskäytöstä aiheutuu?

apua tarjolla kirjoitti:

REFLUKSITAUTI

Tavoitteet
Suljetaan nopeasti pois kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, jos närästykseen tai rinnanaluspoltteeseen liittyy muu äkillinen tai voimakas oire, kuten rintakipu, vatsakipu tai verioksennus; kardiovaskulaariset sairaudet, vaikea esofagiitti, komplisoitunut ulkustauti, ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet.
Hoidetaan aluksi oireenmukaisesti muut kuin mainituista oireista kärsivät potilaat ja tehdään jatkotutkimuksia, jos oireet pitkittyvät.

Määritelmä
Närästys on polttava tunne rintalastan takana. Sitä ei voi luonnehtia selväksi kivuksi. Närästystä provosoivat usein kylmä tai kuuma juoma, sitrusmehu ja alkoholi. Antasidit tyypillisesti helpottavat närästystä.
Ruokatorven refluksitaudissa henkilö altistuu gastroesofageaalisen refluksin aiheuttamille komplikaatioille tai hänen elämänlaatunsa on huonontunut refluksioireiden vuoksi.
Epidemiologia
Amerikkalaisessa selvityksessä terveistä sairaalahenkilökunnan jäsenistä närästystä oli päivittäin 7 %:lla ja viikoittain 14 %:lla.
Raskauden aikana närästys on vielä tavallisempaa (25–80 %).
Närästys- ja refluksioireilu lisääntyvät iän myötä. Vain pieni osa potilaista hakeutuu tutkimuksiin.

Etiologia
Närästyksen ja rinnanaluspoltteen mekanismiksi katsotaan yleensä gastroesofageaalinen refluksi. Sairauksia, joihin liittyy närästystä ja rinnanaluspoltetta, ovat refluksisairaus (joko liittyy esofagiittiin tai ilmenee ilman todettavaa esofagiittia) ruokatorven muut motoriset häiriöt (akalasia, diffuusit spasmit, pähkinänsärkijäesofagus) peptinen ulkustauti
mahalaukun tyhjenemishäiriöt ärtyvän suolen oireyhtymä ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet.
Palleatyrä edistää usein oireen syntyä.
Refluksia ilmenee usein ilman anatomista poikkeavuuttakin. Useimmiten palleatyrään ei liity refluksioireita.
Tärkein refluksitaudin etiopatogeneettinen tekijä on lisääntynyt hetkittäinen alasulkijan relaksaatio (TLESR).

Komplikaatiot
Refluksiesofagiitti on useimmiten lievä sairaus ilman vakavia komplikaatioita. Jatkuva hoitamaton tulehdus voi aiheuttaa ruokatorven levyepiteelin korvautumista metaplastisella lieriöepiteelillä (Barrettin epiteeli). Sitä tavataan n. 8–20 %:lla esofagiittipotilaista, ja siihen sisältyy adenokarsinooman vaara. Pitkään kestänyt ulseroiva esofagiitti voi aiheuttaa strikturoitumista ja nielemisvaikeuksia. Esofagiitti aiheuttaa noin 7 % kaikista ruoansulatuskanavan verenvuodoista. Esofagiittivuoto on lähes aina anemisoivaa tihkuvuotoa.

Ilman selvää esofagiittia refluksisairauden ei tiedetä varmasti johtavan pysyviin ruokatorvivaurioihin. Refluksisairauteen voi liittyä aspiraatiota ja toistuvia hengitystieinfektioita erityisesti lapsilla ja vanhuksilla. Hampaiden kiillevaurioiden on esitetty liittyvän refluksisairauteen.

Potilaan taustatiedot ja status
Refluksisairauteen viittaavat oireet:
Närästys on refluksisairauden tärkein oire. Sitä ilmenee 75 %:lla refluksisairauden oireista kärsivistä. Oireen sensitiivisyys on kuitenkin huono.
Oire liittyy ruokailuun: runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut pahentavat oireita. Maito ja antasidit usein helpottavat niitä.
Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat tilaa, samoin makuulla olo.
Närästykseen liittyvät muut ruokatorvioireet: rintakipu, nielemisvaivat, röyhtäily, karvaan nesteen nousu suuhun.
Refluksisairauspotilailla esiintyy usein muita toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ummetusta, vatsan turvottelua ja kaasuvaivoja.
Hengitystieoireita, erityisesti yöllisiä yskänkohtauksia, on vanhuksilla aspiraation vuoksi.

Hälyttävät oireet, jolloin endoskopia on heti aiheellinen:
Verioksennukset
Verenvuoto
Anemia
Nielemisvaivat
Ruoan takertumisen tunne
Laihtuminen
Rintakivut
Merkit, jotka viittaavat, että oireen takana on muukin kuin refluksisairaus
Vatsakivut ja aristus ylävatsalla viittaavat ulkustautiin tai muuhun ylävatsan alueen orgaaniseen sairauteen.
Rasitukseen liittyvä rintakipu on usein sydänperäistä. Joskus samat tekijät voivat pahentaa sekä ruokatorvi- että sydänperäisiä oireita. Nitraatit auttavat myös ruokatorviperäisissä kivuissa. Refluksisairaus voi myös pahentaa sepelvaltimotaudin oireita.
Nielemisvaivat liittyvät ruokatorven striktuuraan, kasvaimeen tai primaarisiin motiliteettihäiriöihin.
Hoitokokeilu ennen gastroskopiaa
Diagnostinen hoitokokeilu B protonipumpun estäjällä A voidaan tehdä alle 55-vuotiaille, joilla on tyypilliset refluksisairauden oireet, mutta ei hälyttäviä oireita. Käytettäessä tätä strategiaa voidaan välttää turhia endoskopioita. Lievien oireiden hoito voidaan aloittaa myös lievemmällä lääkityksellä: antasidit, H2-reseptorin salpaajat. Potilasohje närästyslääkkeistä 2.

Jos oireet kestävät yli 3 viikkoa tai uusivat nopeasti, ovat ensivaiheen tutkimukset suositeltavia. Jos potilaan vointi on hyvä, eikä hälyttäviä oireita ole, voidaan toistuvat ja pitempiaikaisetkin hoidot sallia alle 55-vuotiailla vaikkei gastroskopiaa ole tehty.
Jos uusia ja hälyttäviä oireita (kuten nielemisvaikeudet) ilmaantuu, on gastroskopia aiheellinen.
Jos oireen syy on selvitetty ja oireet uusivat hoidon jälkeen, voidaan kokeilla uudelleen sitä hoitoa, jolla oireet paranivat.
Ensivaiheen tutkimukset
Tehdään kaikille, joilla on yli 3 viikkoa kestänyt päivittäinen tai usein toistuva oireilu tai hälyttäviä oireita
Gastroskopia
PVK
Refluksiesofagiitti diagnosoidaan luotettavasti gastroskopialla ja sen yhteydessä otetulla esofagusbiopsialla. Biopsialöydöksen merkitys ilman makroskooppisia löydöksiä on kyseenalainen. Gastroskopiassa voidaan osoittaa tai sulkea pois myös muita närästyksen ja rinnanaluspoltteen syitä, kuten ulkus ja mahan tai ruokatorven kasvaimet. Refluksisairauden endoskooppinen luokittelu. Lääkkeen valinnan ja lääkityksen keston määrää esofagiitin vaikeusaste, joka määritellään Los Angeles -luokituksen avulla:

1. Esofagiitin luokittelu (Los Angeles) Aste1) Endoskopialöydös 2)
Asteet C ja D = vaikea esofagiitti. Esofagiitin komplikaatiot, kuten striktuura, haava ja Barrettin metaplasia, luokitellaan erikseen.
2) Limakalvon rikkouma on normaalista limakalvosta tarkasti erottuva punoittava tai fibriinipeitteinen alue.

A Yksi tai useampi limakalvon rikkouma poimun päällä, pituus ≤ 5 mm
B Yksi tai useampi > 5 mm:n mittainen limakalvon rikkouma poimun päällä mutta ei yhtenäisenä poimujen välissä
C Kahden tai useamman pitkittäisen poimun välissä yksi tai useampia limakalvon rikkoumia, jotka kattavat alle 75 % ympärysmitasta
D Limakalvon rikkoumia, jotka kattavat vähintään 75 % ruokatorven ympärysmitasta

Jatkotutkimukset
Jos ei todeta endoskooppista esofagiittia, on syytä pyrkiä refluksitaudin tai motiliteettihäiriön osoittamiseen toistuvia hankalia ja hoitoon reagoimattomia oireita ja epäselviä rintakipu- tai hengitystieoireita potevilla.

Ruokatorven pH:n pitkäaikaismonitoroinnissa kotona todetaan pidentynyt kokonaisrefluksiaika (pH alle 4 yli 5 % mittausajasta), pitkiä refluksiepisodeja (yli 5 min; oirekorrelaatio).
Ruokatorven paineenmittaus tehdään ennen leikkaushoitoa tai epäiltäessä primaarista motiliteettihäiriötä, kuten akalasiaa.
Ruokatorvi röntgenkuvataan motiliteettihäiriöepäilyissä. Negatiivinen löydös ei varmuudella sulje pois lievää motiliteettihäiriötä.
Sydänperäisten syiden selvittely tulee kysymykseen, jos närästelyn ja rinnanaluspoltteen lisäksi ilmenee rintakipuja, ja erityisesti, jos ne liittyvät rasitukseen:
keuhkokuva
EKG
rasitus-EKG.
Refluksisairauden hoito
Hoidon päätavoite on oireiden lievitys.
Useat potilaat tarvitsevat myös pitkäaikaista ylläpitohoitoa.
Hoidon tavoitteet
Oireettomuus
Endoskooppisesti nähtävän tulehduksen rauhoittaminen
Esofagiitin uusiutumisen estäminen
Komplikaatioiden estäminen
Elämäntapamuutokset ja antasidi
Eivät usein yksin riitä lievittämään oireita riittävästi
Sängyn pääpuolen kohotus D
Laihduttaminen
Ilta-aterioiden välttäminen
Pienet ateriat usein
Ärsyttävien ruokien välttäminen (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi)
Tupakoinnin lopettaminen
Tiettyjen lääkkeiden välttäminen (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet)
Alginaatti tai antasidi tarvittaessa

Potilasohje 1
Lääkehoito
Lääkehoidon periaatteet ovat samat riippumatta siitä, onko hänellä endoskopoimaton, endoskopiassa normaalilta näyttävä vai endoskooppisesti lievä refluksisairaus.
Vaikeusasteet (Los Angelesin luokitus), ks. taulukko 3
Oireiden lievittäminen ja esofagiitin parantaminen
Lievä esofagiitti (aste A tai B)
Happopumpun salpaaja 4–6 viikkoa A (omepratsoli 20 mg × 1 A; lansopratsoli 30 mg × 1 A; pantopratsoli 40 mg × 1; rabepratsoli 20 mg × 1; esomepratsoli 40 mg × 1 A)
H2-salpaaja, normaali annos kahdesti vuorokaudessa (ranitidiini, nitsatidiini 150 mg × 2, famotidiini 20 mg × 2) 12 viikkoa
Vaikeat oireet tai vaikea-asteinen esofagiitti (aste C tai D), hoidon kesto 8–12 viikkoa
Omepratsoli 20–40 mg × 1–2 A
Lansopratsoli 30 mg × 1–2 A
Pantopratsoli 40 mg × 1–2
Rabepratsoli 20 mg × 1–2
Esomepratsoli 40 mg × 1 A
Esofagiitin uusiutumisen esto
Esofagiitti tai oireet uusiutuvat 60–80 %:lla vuoden kuluessa.
Ei endoskooppista esofagiittia tai lievä esofagiitti
Happopumpun salpaaja A kerran päivässä. Pienin annos riittää usein.
Lievä, kohtalainen tai vaikea esofagiitti
Happopumpun salpaaja A kerran päivässä hoitoannoksena tai pienenä hoitoannoksena (omepratsoli 10–20 mg × 1; lansopratsoli 15–30 mg × 1; pantopratsoli 20–40 mg × 1; esomepratsoli 20 mg × 1)
Pitkäaikaishoito
Refluksisairauden oireet uusivat vuoden kuluessa noin 80 %:lla antisekretorisen hoiton loputtua.
Nykyisin pyritään käyttämään lievintä hoitoa, jolla potilas pysyy oireettomana.
Pitkäaikaisessa estohoidossa protonipumpun estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja turvallisiksi A.
Kirurginen hoito (Nissenin fundoplikaatio) on tarpeen alle 10 %:lla refluksiesofagiittipotilaista. Sen aiheet ovat seuraavat:
esofagiitti ei pysy oireettomana lääkehoidolla tai uusiutuu usein.
esofagiitin komplikaatiot: striktuurat, Barrettin epiteeli ja jatkuva esofagiitti, vuoto, vaikeat aspiraatio-oireet.
Seuranta
Lievää esofagiittia ei tarvitse endoskooppisesti kontrolloida, jos oireet paranevat.
Keskivaikean ja vaikean esofagiitin paraneminen on suositeltavaa varmistaa endoskopialla, jotta tiedetään hoidon teho. Jos oireet muuttavat luonnettaan, on tähystyskontrolli tarpeen.
Jos todetaan Barrettin esofagus, ovat endoskopiakontrollit dysplasian toteamiseksi tarpeen 3–5 vuoden välein. Barrettin esofagukseen sisältyy suurentunut adenokarsinooman vaara.
Jos endoskooppisesti ei todeta esofagiittia, refluksisairautta hoidetaan samoin periaattein kuin refluksiesofagiittia. Jos oireet paranevat, eivät kontrollit ja seuranta ole tarpeen.
Ruokatorven primaarit motiliteettihäiriöt
Ks. myös 4
Hoidon tavoitteena on oireiden helpottaminen sekä komplikaatioiden, erityisesti akalasian keuhkokomplikaatioiden, estäminen.
Motiliteettihäiriöiden hoito
Ensivaiheessa voidaan akalasiassa ja diffuuseissa esofagusspasmeissa kokeilla lääkehoitoa, jonka tulokset ovat vaihtelevia:
lyhytvaikutteinen glyseryylinitraatti ennen ateriaa tai
isosorbididinitraatti ennen ateriaa.
Jos nitraatit eivät auta, voidaan kokeilla kalsiuminestäjiä: nifedipiini, diltiatseemi. On huomattava, että kalsiuminestäjät voivat pahentaa joidenkin potilaiden refluksioireita.
Akalasian hoito on pneumaattinen dilataatio. Ellei tästä ole apua, suositellaan myotomiaa (Hellerin leikkaus).



OMASTA SAIRAUDESTANI: MINUT ON TÄHYSTETTY PARIIN KERTAAN. SAIRAUS ON HYVIN HALLINNASSA. JOSKUS KÄYTÄN SOMAC-LÄÄKITYSTÄ, RAVINON KANSSA OLEN TARKKA JA LISÄKSI OTAN ASTAVITA-NIMISTÄ RAVINTOLISÄÄ PÄIVITTÄIN, KOSKA LÄÄKÄRINI KERTOI, ETTÄ SE SUOJAA LIMAKALVOVAURIOTA JA ESTÄÄ MM. HELIKOBAKTEERI PULORI-INFEKTIOITA. OLEN TARKKAAN KUUNNELLUT LÄÄKÄRINI, JOLLE ANNAN 10 PISTETTÄ, OHJEITA SAIRAUDESTANI. MINUN EI TARVITSE TOIMITTAA SAIRAUSLOMATODISTUSTA TYÖNANTAJALLENI,SILLÄ OLEN KESKUSTELLUT ASIASTA HÄNEN KANSSAAN JA HÄN YMMÄRTÄÄ TILANTEEN. TOISAALTA TYÖSSÄPOISSAOLOJA ON OLLUT VAIN 1-2 PÄIVÄÄ VUODESSA.

T. tämänkin sairauden kanssa voi elää

Lue lisää

Tuolla siitä lisää:
http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/afta.htm

Outo lintu kirjoitti:

"Refluksipotilailla esiintyy usein myös ummetusta ym......" - hyvä lausahdus kunhan sitä ei tulkita väärin - nykyoppien mukaisesti refluksi ei siis aiheuta kyseisiä muita tauteja vaan pikemminkin päinvastoin (esim ummetus lisää painetta vatsalaukussa, joka saattaa provosoida refluksia). Lääkärini totesi kunnon suoliston toimimisesta olevan etua refluksipotilaille.
==================================================Niin mä luulen myös, että ummetus tai huono vatsan toiminta lisää refluksitaudin riskiä, enkä usko että ummetus kuuluu refluksitautiin, mutta ummetus/huono vatsan toiminta voi käynnistää refluksitaudin.

Lue lisää

Niin, ilmeisesti se menee noin, mutta vielä olis kiva tietää, että miksi tuo ummetus iskee aina n. viikkoa ennen kuukautisia, etenkin jos kuukautisten alkaminen pitkittyy ja on vaikeat PMS-oireet (ja esim. esivaihdevuosiin liittyviä vuotohäiriöitä).
Usein silloin, kun kuukautiset alkavat tavallista aikaisemmin (esim. viikkoa ennen "normaalia") ja ilman esioireita (ja samantien kunnolla, että ei alkuun mitään tiputtelua, kuten tuossa pitkittyneessä versiossa saattaa olla), niin silloin ei myöskään yleensä ole tuota ummetusta.
Ruokavaliolla ei tunnu olevan merkitystä. Aina sama vaiva, vaikka lisäisi kaikenlaista mahdollista vatsan toimintaa edistävää (vielä entisestäänkin) hyvissä ajoin ennen tuota kriittistä ajankohtaa ja sen aikana.

Summerly kirjoitti:

"Happosalpaajat ovat olleet käytössä jo pidempään tarvittaessa ja auttavatkin usein jotain, mutta en voi niitä kovin pitkäjaksoisesti syödä, alkavat aiheuttaa taas muita ongelmia. Elimistö menee jotenkin kokonaan tukkoon ja epätasapainoon"


Voisitko hieman tarkentaa, että mitä ongelmia tuosta pitkäaikaiskäytöstä aiheutuu?

Lue lisää

On tullut sellaisia jaksoja pitkällisen happosalpaajien käytön jälkeen jolloin tuntuu, että ruoka ei enää sula kunnolla. Nexium tekee lisäksi esim. huonon olon ja Lasoprazolikin toisinaan.
En osaa selittää kovin tarkaan, mutta noista tulee usein sellainen hieman outo olo.

kysymykseen kirjoitti:

On tullut sellaisia jaksoja pitkällisen happosalpaajien käytön jälkeen jolloin tuntuu, että ruoka ei enää sula kunnolla. Nexium tekee lisäksi esim. huonon olon ja Lasoprazolikin toisinaan.
En osaa selittää kovin tarkaan, mutta noista tulee usein sellainen hieman outo olo.

Lue lisää

itselle tosi hyvin. Ei ole ollut kyllä mitään sulamisongelmia (itsellä kyllä refluksiystävällinen ruokavalio ruokien käsittely esim soseet, raasteet, höyrytys ym) ja suolistokin pelaa hyvin.

Usein kuulee että refluksista kärsivät juovat ruoan kanssa vettä/mineraalivesiä ym - nehän laimentaa normaalistikin happoja ja saattaa näin aiheuttaa sulamattomuutta/vatsanväänteitä. Lääkityksen kanssa se juominen kannattaisi ainakin lopettaa (lääke on jo vaikuttanut siihen happomäärään joten ei tarvi laimennusta enää).


Toivottavasti pystyt käyttämään edes jotain happosalpajaa isoimpiin vaivoihisi.

refluksista parantua kokonaan,ilman leikkausta?

refluksi kirjoitti:

refluksista parantua kokonaan,ilman leikkausta?

aina ryhmään, jossa ajoittaista refluksia esiintyy (en tiedä määritteleevätkö lääkärit näitä tapauksia refluksitaudiksi vielä ollenkaan?) - esim. raskaus ohitse (ei painetta ja portti toimii jälleen normaalisti) ja satunnaista portin toimintahäiriötä (mistä johtuu ei aavistustakaan). Nämä tapaukset taitavat kuulua niihin onnellisin lieviin tapauksiin joilla
jo yhden aineksen poistaminen (esim kahvi) ja sängynpäädyn kohotus lieventää oireita.

Jos portti on väljä, varsinaista muuta poistokeinoa ei ole kuin leikkaus (tämäkin kestää vain tietyn rajoitetun ajan, jonka jälkeen tilannetta korjataan uudella leikkauksella).

refluksi kirjoitti:

refluksista parantua kokonaan,ilman leikkausta?

kurkun alueen refluksiongelmat hävinneet, samoin hengenahdistusta selvästi vähemmän kuin noin kolme kuukautta sitten, närästystä on jonkin verran.

Minua tutkinut ja hutkinut vatsakirurgi sanoi että varsinaisesta refluksista voi leikkauksella parantua mutta tulee muita oireita, jotka eivät välttämättä paranna elämisen laatua. Lisäksi jotkut joutuvat/pääsevät korjausleikkaukseen, joten leikkausta - en ainakaan minä - pidä ykkösvaihtoehtona.

Monihan on parantunut refluksista ilman leikkaustakin, tai ainakaan ei ole enää tuntenut refluksitaudin oireita.

Outo lintu kirjoitti:

kurkun alueen refluksiongelmat hävinneet, samoin hengenahdistusta selvästi vähemmän kuin noin kolme kuukautta sitten, närästystä on jonkin verran.

Minua tutkinut ja hutkinut vatsakirurgi sanoi että varsinaisesta refluksista voi leikkauksella parantua mutta tulee muita oireita, jotka eivät välttämättä paranna elämisen laatua. Lisäksi jotkut joutuvat/pääsevät korjausleikkaukseen, joten leikkausta - en ainakaan minä - pidä ykkösvaihtoehtona.

Monihan on parantunut refluksista ilman leikkaustakin, tai ainakaan ei ole enää tuntenut refluksitaudin oireita.

Lue lisää

kun on tapahtunut parempaan suuntaan muutos,minullakin välillä tuntuu enempi ja välillä on että en huomaa ollenkaan.
Nexiumia olen kyllä syönyt jo useamman kuukuden,kohta pidän taas paussia ja kokeilen onko parempi olla.
Selvästi huomaan,kun syön sopimatonta,oireet paheee,ja liikasyöminen myös tekee huonon olon.
Stressiä pitää välttää,eikä alkoholikaan sovi kuin pieninä määrinä,joskus.

refluksi kirjoitti:

kun on tapahtunut parempaan suuntaan muutos,minullakin välillä tuntuu enempi ja välillä on että en huomaa ollenkaan.
Nexiumia olen kyllä syönyt jo useamman kuukuden,kohta pidän taas paussia ja kokeilen onko parempi olla.
Selvästi huomaan,kun syön sopimatonta,oireet paheee,ja liikasyöminen myös tekee huonon olon.
Stressiä pitää välttää,eikä alkoholikaan sovi kuin pieninä määrinä,joskus.

Lue lisää

pienemmällä annoksella eli Somac 20Mg aamuisin, lääkäri sanoi että saa ottaa kaksikin, toisen illalla jos on tarvetta tai olla kokonaan ilman, mutta otan yhden aamuisin, kun joudun käyttämään myös tulehduskipulääkettä ja Somac/Nexium estää mahdollisia vaurioita vatsassa, jos tulehduskipulääkkeellä on taipumusta niitä aiheuttaa.

Refluksitaudin "oireilu" on minulla vaihtelevaa, mutta tosiaan kurkkukipu, kurkun kutina on jäänyt pois. Hengenahdistus on selvästi vähentynyt, välillä kokonaan pois, josko sitten auttaa astmapiippu, kun allergia- ja astmatutkimuksissa minulta löytyi selviä allergialöydöksiä ja lievä astma.

taitaa kuulua kirjoitti:

aina ryhmään, jossa ajoittaista refluksia esiintyy (en tiedä määritteleevätkö lääkärit näitä tapauksia refluksitaudiksi vielä ollenkaan?) - esim. raskaus ohitse (ei painetta ja portti toimii jälleen normaalisti) ja satunnaista portin toimintahäiriötä (mistä johtuu ei aavistustakaan). Nämä tapaukset taitavat kuulua niihin onnellisin lieviin tapauksiin joilla
jo yhden aineksen poistaminen (esim kahvi) ja sängynpäädyn kohotus lieventää oireita.

Jos portti on väljä, varsinaista muuta poistokeinoa ei ole kuin leikkaus (tämäkin kestää vain tietyn rajoitetun ajan, jonka jälkeen tilannetta korjataan uudella leikkauksella).

Lue lisää

Hello!

Tuli mieleen tuosta refluksista ja raskaudesta, että pahentaako raskaus refluksin oireita entisestään: oksentelua, närästystä, pahoinvointia ym? Onko kokemuksia? Ootteko käyttäny mitä lääkitystä sitten raskauden aikana? Pelottaa vähän tulla raskaaksi, jos oireet oikein pahenevat.

*Kiisa* kirjoitti:

Hello!

Tuli mieleen tuosta refluksista ja raskaudesta, että pahentaako raskaus refluksin oireita entisestään: oksentelua, närästystä, pahoinvointia ym? Onko kokemuksia? Ootteko käyttäny mitä lääkitystä sitten raskauden aikana? Pelottaa vähän tulla raskaaksi, jos oireet oikein pahenevat.

Lue lisää

ollut refluksia raskauden yhteydessä.
Luulisi tilanteen pahenevan ainakin närästyksen osalta kun paine vatsalaukussa kasvavan sikiön takia lisääntyy vähitellen.
Tiukka dieetti ja asento jutut tärkeitä.
Soita apteekkiin ja kysy mikä sopii - farmaseutti tietää. Jotkut käytti perinteistä ruokasoodaa veden kanssa
( tippoja sitruunamehua) - auttaa kuulemma alle tunnin joillakin.