Maailmalta löytyvät tietystä paikasta seuraavat paikannimet:
Monte Suomi
Sierra Nylandia
Fjordo Finlandia
Fjordo Presidente Relander
Bahia Kairamo
sekä lisäksi jäätiköt (glaciar?) nimeltä Relander, Lönnrot, Kivi, Runeberg ja Finlandia.
Reissu-Lasse tänne tuskin ehätti suorittamaan valtiovierailua, mutta muuan suomalainen tiedemies (geologian ja paleontologian professori) teki tänne merkittävän tutkimusmatkan 1928-29 (eli Relanderin presidenttikaudella 1925-31). Relanderilla on Helsingissä nimikkoaukio Kulosaaressa (00570 Helsinki), tutkimusmatkailijalla nimikkokatu Kumpulassa (00560 Helsinki).
Itse en ole paikassa käynyt ja Googlekin pukkaa osumia noilla hakusanoilla varsin vaisusti. Suomalainen toisinveneilijä Pertti Duncker pistäytyi seudulla Merivuokko-purjeveneellään hieman yli 10 vuotta sitten, 6-vuotisella maapallon kierrollaan. Juuri hänen kirjastaan olen tuon nimistön bongannutkin.
Mikä maa ja kuka on tiedemies, jonka tutkimusmatkan peruja tuo nimistö lienee?
Monte Suomi
Sierra Nylandia
Fjordo Finlandia
Fjordo Presidente Relander
Bahia Kairamo
sekä lisäksi jäätiköt (glaciar?) nimeltä Relander, Lönnrot, Kivi, Runeberg ja Finlandia.
Reissu-Lasse tänne tuskin ehätti suorittamaan valtiovierailua, mutta muuan suomalainen tiedemies (geologian ja paleontologian professori) teki tänne merkittävän tutkimusmatkan 1928-29 (eli Relanderin presidenttikaudella 1925-31). Relanderilla on Helsingissä nimikkoaukio Kulosaaressa (00570 Helsinki), tutkimusmatkailijalla nimikkokatu Kumpulassa (00560 Helsinki).
Itse en ole paikassa käynyt ja Googlekin pukkaa osumia noilla hakusanoilla varsin vaisusti. Suomalainen toisinveneilijä Pertti Duncker pistäytyi seudulla Merivuokko-purjeveneellään hieman yli 10 vuotta sitten, 6-vuotisella maapallon kierrollaan. Juuri hänen kirjastaan olen tuon nimistön bongannutkin.
Mikä maa ja kuka on tiedemies, jonka tutkimusmatkan peruja tuo nimistö lienee?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nyt tulee ihan puhdas arvaus ja ihan Googlaamatta!
Veikkaan että Tulimaan suuntaan menee. Ja tiedemiehen etunimi olisi ollut Väinö.
Ihan hakuammuntaahan tämä tietenkin on...
...ja ihan oikea maa tulikin! Ilmassa auerta, lieneekö niistä tulista peräisin.
Väinö Auer matkalteli Patagoniassa ja Tulimaassa (Tierra del Fuego). Kyselemäni paikannimet sijoittuvat Chilen puolelle (Tulimaan itäinen osa kuuluu Argentiinalle).
Väinö jota tuossa edellä harimoin, oli Väinö Auer.
Tulimaa sijaitsee muistaakseni Etelä-Amerikassa, taitaa kuulua Argentiinaan.
Oli tuo Matkaltaja niin nopealiikkeinen, että en kerinnyt entteriä painaa...
:o)
Suomenkielisen sanan "auer" merkitys lienee kaikille tuttu, ainakin autereisella tavalla. Vaan mitäpä saadaan irti saksan kielen Auer-sanasta? Miten kääntyy suomeksi sanapari (der) Auerhahn / (die) Auerhenne?
Saksaa kun en ole koskaan opiskellut niin arvaukseksi menee. Jos arv. nimimerkkinne (Capercaillie) on vihje, niin linnuista saattaa olla kysymys.
der Auerhahn - uros metso
die Auerhenne - naaras metso
Tai sitten vastaava teeri?
Arvauksia nuokin suomalaiset nimet: en omista muita aseita kuin henkilökohtaisen vesipistoolin, eikä minulla ole metsästyskorttiakiaan (en erota peltopyytä varpushaukasta).
Jos noin ei ole, niin sitten minä en tiedä.
Auerista tuli kyllä mieleeni vielä muuan saksalainen poliitikko nimeltään Konrad, jonka sukunimessä taisi olla loppuosassa tuo auer...
Der Auerhahn on tosiakseenkin metso. Die Auerhenne tuntee suomen kielessä toisenkin nimen. Kun minäpoika laulan Ilmari Kiannon Nälkämaan marssia, kuuluvat erään säkeen sanat: "Mehto ja koppelo täälläkin soi". (Ja yhden toisemman säkeen minä laulan "Stripparit, ryöstäjät kaijotkaat").
Sanaa "die Au(e)" (monikossa Auen) näkee saksankielisessä paikannimistössä. Keto, niitty tjsp.
Liittokansleri Konrad Adenauer ja hänen seuraajansa Ludwig Erhard taidettiin tuntea parivaljakkona nimeltä "Fuchs und Gummilöwe" eli "kettu ja kumileijona".
Taidat olla ornitologina samaa luokkaa kuin vaimoni. Hän sanoo erottavansa toisistaan vain kolme siivekästä: "harakan, variksen ja pikkulinnun".
>Taidat olla ornitologina samaa luokkaa kuin
>vaimoni. Hän sanoo erottavansa toisistaan vain
>kolme siivekästä: "harakan, variksen ja
>pikkulinnun".
Pitänee paikkansa. Harakkaa ja varista en pidä edes lauluintuina, vaikka varis muuten onkin miehekäs ja rehti lintu...
> vaikka varis muuten onkin miehekäs ja rehti lintu...
Isävainaalla oli kaksi nimittelysanaa, joita hän käytti vähemmän arvostamistaan naisista. Toinen oli "koppelo" (sellainen naisellisella tavalla typerä, mutta muuten harmiton naiseläjä) ja toinen "havukka" (aggressiivisempaa sorttia).
Satuin löytämään nettisivun, jolle on koottu ihan edustava valikoima herjaavia nimityksiä. Täältä voisi etsiä sopivaa silloin kun herjauupelo pääsee yllättämään.
http://www.yrttimaa.net/herjat.html
En ole osannut pitää varaani, ja niinpä mm. "varaani" näkyy olevan listalla.
Autot & liikenne / Karavaanarit -keskusteluista en löytänyt Kanavaraania, mutta Karvanaamari siellä näkyi olevan. Minua kuvaava nicki sinänsä, mutta ei ole minun.
Kysymyksen suomalaiset paikannimet löytyvät Magalhaesin salmen sokkeloisen etelärannan sopukoilta. Magalhaesin salmi (engl. Strait of Magellan) erottaa Tulimaan Etelä-Amerikan mantereesta.
Portugalilainen Fernão de Magalhães (1480-1521), englanniksi Ferdinand Magellan, oli Väinö Auertakin nimekkäämpi tutkimusmatkailija. Suomessa hänet tunnettaneen parhaiten kirjoitustavaltaan yksinkertaistetulla, mutta yhtä kaikki portugalilaisperäisellä sukunimellä Magalhaes. Etunimenä saattaa olla käytössä vaikka väännös Fernando, mene tiedä.