MIllainen tilanne on jännittänyt sinua?

synnytys. Varmaan aika normaalia...

Minä ihastuin chatissa ulkomailla asuvaan mieheen. Vaihdettiin messengeriin ja lopulta sitten videopuheluihin.

Se ensimmäinen videopuhelu jännitti ihan KAMALASTI. Kun näki toisen naaman, silmät ja hymyn. Ja äänen.
Ja sitten vielä se englanninkieli. Kun se ei ole mikään vahva lajini. Siinäpä änkytätä ihastuneena ja yriätä keräillä sanoja kun aivot lakkaa toimimasta.

No miehen mielestä tää oli vain söpöä, mutta siinä oli jännitystä kerrakseen.

Se oli se pieni pisamanaamainen tyttö, kun jännitti. Outoa silleensä, kun en normaalisti ole enää mitään jännittänyt, mut joteski se veti hiljaseks.

Hirvijahdissa väliillä jännittää myöskin. Ei se, että jotain tapahtuu, vaan se kun odottaa jonkin tapahtuvan. Sitten kun toiminta alkaa, niin jännitys menee.

esiintyminen, virallisesti. Mikään ei oo yhtä pelottavaa, kuin virallisen puheen pitämisen uhka - paitsi tietenkin sen puheen pitäminen.

Kädet hikoo ja pää tyhjenee. Se on outoa, kun opena kuitenkin puhun jatkuvasti isolle joukolle ihmisiä, eikä tunnu missään.

mieleen saapuu

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b6/WestallDamocles.JPG

Kuinka moni aavisti kyseessä olevan

http://fi.wikipedia.org/wiki/Damokles

jännittää joka ikinen kerta verikokeet tms lääkärissäkäynnit, jos siellä tehdään jotain muuta kuin kurkataan korvaan. Lääkäriä en siis pelkää vaan toimenpiteitä.

Toki sitten saattaa jännittää julkiset esiintymiset jonkun verran, mutta mitä enemmän niitä tekee, sitä helpommiks ne muuttuu.

jokainen uusi asia/tilanne tai asia jonka tiedän olevan kiusallinen/epämiellyttävä

eniten esitelmän pitäminen erään osaston toiminnasta, noin 70 hengen arvokkaasti harmaantuneelle joukolle alan ihmisiä, joista en tuntenut henkilökohtaisesti ketään.

Viimeksi jännitti eräs palaveri, jossa käsiteltiin erään nimeltä mainitsemattoman ihmisen omaisuuteen liittyvää asiaa ja minä toimin avustajana.

Yleensäkkin mua jännittää viralliset tilaisuudet, jos joudun niissä esiintymään. Pahinta on odotus, paine helpottaa heti, kun itse tilaisuus alkaa.

työhaastattelut, luennoinnit... Kaikki, missä täytyy olla "tyrkyllä"/silmätikkuna.

tulee mieleen: erilaisten tulosten kuuleminen. Varsinkin jos kuuluu terveyteen. Naisillehan tehdään kaikenlaisia mammografioita ym. kokeita ilman että olisi mitään oireita ja iän myötä aletaan kai tehdä vaan lisää. Ei se kokeen tekeminen, vaan kun tulosten kuulemisen päivä tulee, niin mielessäni suunnittelen jo hautajaisiani:O Koskaan mitään vakavaa diagnoosia ei ole tullut, olen ollut harvinaisen terve tapaus, mutta kai se jokin päivä vielä tulee:I
Toinen jännittämisaihe on esim. luennon pitäminen, jos edellisestä on aikaa. Ei ole päätyötäni, joten kyllä se yleensä hermostuttaa. Kun ensimmäiset pari minuuttia on kulunut, voi huokaista helpotuksesta:)
Kolmas: jos olen oikein ihastunut johonkin mieheen (harvinaista) ja tiedän tapaavani hänet kohta (ei siis silloin kun jo seurustellaan). Mutta se onkin sellaista mukavaa jännitystä...

elämäni toisilla sokkotreffeillä. Muitaki tilanteita on vaikka kuinka paljo ku on vähä vatkannu, mut toi nyt tuli ekana mieleen.

Näyttelyn ripustus ja avajaiset. Se on aina yhtä kamalaa: unettomat yöt ja vatsa kuralla ja ajatus siitä että parempaankin olisin ehkä kyennyt.

jokin töihin liittyvä juttu mikä tulee ekana mieleen. Taisin myös hieman jännittää taannoin kun laitoin eräälle naiselle viestin ja odottelin vastausta. Nuo nyt tuli ekoina mieleen.

koulussa joskus ysillä. Jännitin niin, että meinasin pyörtyä ja ääni meinas hävitä. Huimasi ja en meinannut päästä luokan edestä takaisin pulpettiin..